Ei kysyvä tieltä eksy : Päihdevalistusta 6.-7. luokkalaisille tietovisan muodossa

Halusin tehdä monipuolisen ennaltaehkäisevän päihdevalistusmateriaalin. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry lupasi hankkeistaa sen ja sitä kautta huolehtia materiaalin levittämisestä ja jakamisesta sekä materiaalin sisällön tarkistamisesta. Materiaali on tarkoitettu 6.-7. -luokkalaisille, jotka elävän usein murrosaikaa elämässä, koulun vaihtumisen myötä. Teoriassa tutustuin eri päihteisiin; miten ne vaikuttavat sekä milloin ja miksi nuoret kokeilevat niitä. Pääpaino oli yleisemmillä päihteillä eli tupakalla, alkoholilla, nuuskalla ja kannabiksella. Pohdin myös millainen on hyvä oppitunti. Esimerkkeinä käytin koulujen sekä rippikoulujen oppitunteja. Lopputuloksena oli kahdenkymmenen kysymyksen mittainen PowerPoint -esitys, joka sisälsi erityyppisiä kysymyksiä päihteistä ja niiden käytöstä. Esityksen vierelle tein myös opettajille, tai muille tunnin vetäjille, vastaukset ja lisätietoa sisältävän infopaketin.I wanted to create a multifunctional precautionary and informative material of drugs. I made it to Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry through whom it would be spread to different happenings or lessons. EHYT ry also checked my material so it wouldn’t have any errors or other mistakes. The material is made for 6th and 7th graders who are often in a breaking point in their lives. In theory part I introduce different kinds of drugs; how they affect and when and why youngsters try them. Mainly I wrote of general drugs such as tobacco, alcohol, cannabis and snuff. What kind of lesson is a good one was also one of my subjects. Lessons from school and confirmation school where used as example. The material included a PowerPoint-show which had twenty different kind of questions of drugs and their affections. It also had a teacher’s material which had the right answers and extra information

Omaishoidon ja ansiotyön yhdistämisen haasteet : Sisällönanalyysi informaalien ja formaalien omien vanhempien omaishoitajien kokemuksista

Tämän tutkimuksen aiheena on omaishoidon ja ansiotyön yhdistämisen haasteet. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, löytyykö aineistosta samat haasteet, kun teoriasta ja aikaisemmasta tutkimuksesta ja löytyykö uusia haasteita, jotka tulevat ilmi, kun informaalit ja formaalit omien vanhempiensa omaishoitajat yhdistävät elämässään omaishoidon ja ansiotyön. Lisäksi tutkimuksesta selviää, onko haasteiden kokemisessa eroja, kun verrataan informaaleja ja formaaleja omaishoitajia. Tutkimuksen aineistona käytän Tampereen yliopiston Tietoarkistosta Omaishoito ja ansiotyö 2008-2009. Vertaan tuloksia aikaisempaan tutkimukseen, jonka olen omaishoidon ja ansiotyön yhdistämisestä tehnyt (Koskinen 2018) sekä uuteen teoriapohjaan. Tutkimus on laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus ja tutkimusmetodeina käytän aineistolähtöistä ja teoriapohjaista sisällönanalyysiä. Omaishoitajat voidaan jakaa informaaleihin ja formaaleihin omaishoitajiin. Jako tehdään sen perusteella, onko omaishoitajalla virallinen omaishoitajan status. Suhteesta tulee virallinen eli formaali, kun omaishoitaja alkaa saada kunnalta omaishoidontukea. Ilman tukea olevat, mutta kuitenkin läheistään hoivaavat ovat informaaleja omaishoitajia. Kaikki samat haasteet löytyvät tässä tutkimuksessa, mitkä löytyvät aihetta käsittelevästä teoriasta ja aikaisemmasta tutkimuksesta. Näiden lisäksi löytyi uusi haaste, sisarusten väliset suhteet, joka ei varsinaisesti ole yhteydessä ansiotyön ja omaishoidon yhdistämiseen, mutta on välillisesti yhteydessä siihen. Toinen uusi löydetty haaste on maantieteellinen etäisyys hoidettavan ja hoivaajan välillä. Merkittävää on, että maantieteellinen etäisyys on haasteista ainoa, joka on pitänyt ratkaista ennen hoivan alkamista ja sen syvenemistä omaishoidoksi. Omaishoitajat kokevat haasteet eri tavalla, omasta elämäntilanteestaan riippuen. Selviä syyseuraussuhteita sen välille, kokeeko omaishoitaja statuksestaan johtuen jonkun haasteen voimakkaampana kuin toisen, on hankala määritellä. Omaishoitajat voidaan jakaa ryhmiin sen perusteella, mikä omaishoitajan status heillä on ja miten he haasteita kokevat. Näiden ryhmien avulla on mahdollista verrata omaishoitajia ja heidän kokemiaan haasteita

Prudent antimicrobial use is essential to prevent the emergence of antimicrobial resistance in Yersinia enterocolitica 4/O:3 strains in pigs

Yersinia enterocolitica is a psychrotrophic zoonotic foodborne pathogen. Pigs are considered the main reservoir of Y. enterocolitica 4/O:3, which is the most commonly isolated bioserotype in many European countries. Consuming pork contaminated with Y. enterocolitica can be a health threat, and antimicrobial-resistant strains may complicate the treatment of the most severe forms of yersiniosis. We analyzed the antimicrobial resistance of 1,016 pathogenic porcine Y. enterocolitica 4/O:3 strains originating from Belgium, Estonia, Finland, Germany, Italy, Latvia, Russia, Spain, and the United Kingdom. Based on available reports, we also compared antimicrobial sales for food production animals in these countries, excluding Russia. Antimicrobial resistance profiles were determined using a broth microdilution method with VetMIC plates for 13 antimicrobial agents: ampicillin, cefotaxime, ceftiofur (CTF), chloramphenicol (CHL), ciprofloxacin, florfenicol, gentamicin, kanamycin, nalidixic acid (NAL), streptomycin (STR), sulfamethoxazole (SME), tetracycline (TET), and trimethoprim (TMP). The antimicrobial resistance of Y. enterocolitica 4/O:3 strains varied widely between the countries. Strains resistant to antimicrobial agents other than ampicillin were rare in Estonia, Finland, Latvia, and Russia, with prevalence of 0.7, 0.4, 0, and 8.3%, respectively. The highest prevalence of antimicrobial resistance was found in Spanish and Italian strains, with 98 and 61% of the strains being resistant to at least two antimicrobial agents, respectively. Resistance to at least four antimicrobial agents was found in 34% of Spanish, 19% of Italian, and 7.1% of English strains. Antimicrobial resistance was more common in countries where the total sales of antimicrobials for food production animals are high and orally administered medications are common. Our results indicate that antimicrobials should be used responsibly to treat infections, and parenteral medications should be preferred to orally administered mass medications.Peer reviewe

Flicker-induced retinal vascular dilation in ipsi- and contralateral eyes of patients with carotid stenosis before and after carotid endarterectomy : a prospective study

Purpose Retinal vascular function was assessed in patients with carotid stenosis (CS) before and six months after carotid endarterectomy (CEA) and in controls at a six-month interval. Methods We studied 68 patients (81% male, mean age 69) and 41 healthy non-medicated controls (77%, 68) from March 2015 to December 2018. Our ophthalmological examination included flicker-induced arteriolar and venular measurements with a Dynamic Vessel Analyser in both eyes. Results At baseline, flicker-induced arteriolar and venular dilation was reduced in the ipsilateral eyes of the patients compared with dilation in the controls (arteriolar 1.0% versus 2.6%, p = 0.001 and venular 2.2% versus 2.8%, p = 0.049). These differences subsided after CEA. In patients' ipsilateral eyes, flicker-induced arteriolar dilation was borderline postoperatively (preoperative 1.0% versus postoperative 1.6%, p = 0.06), whereas venular dilation increased (2.2% versus 2.8%, p = 0.025). We found various tentative associations with the change in flicker-induced dilations after CEA, but not with the preoperative dilations. Conclusions Postoperative recovery of the reduced flicker-induced arteriolar and venular dilatation in the ipsilateral eye shows that, after CEA, the activity-dependent vascular reactivity of haemodynamically compromised retinal tissue can improve.Peer reviewe

Kuntien väliset erot sairastavuudessa : THL:n sairastavuusindeksin tuloksia

Kuntien välillä oli merkittäviä eroja sairastavuudessa jaksolla 2009–2011. Myös perinteinen itä-länsijako sairaamman Itä-Suomen ja terveemmän Länsi-Suomen välillä oli edelleen näkyvissä. Yli 50 000 asukkaan kaupunkien vertailussa suurinta sairastavuus oli Kotkassa, Kuopiossa, Oulussa, Turussa ja Joensuussa, ja korkein indeksiarvo oli yli puolet suurempi kuin matalin (Kotka 124 – Espoo 76). Suurimmat sairausryhmittäiset alue-erot havaittiin sydän- ja verisuonisairauksissa, tuki- ja liikuntaelinsairauksissa, vakavissa mielenterveyden häiriöissä sekä dementiassa. Vaikka suurimman sairastavuuden kaupunkien tilanne näyttää johtuvan osittain eri sairauksista, yhteistä niille on se, että mielenterveyden häiriöt ovat niissä keskimääräistä yleisempiä. THL:n sairastavuusindeksi soveltuu hyvin kuntien sairastavuuserojen arviointiin ja terveystyön kehittämistarpeiden tunnistamiseen. Ikävakioimaton indeksi kuvaa kuntien todellista sairaustaakkaa, johon myös ikärakenne vaikuttaa, kun taas ikävakioitu luku soveltuu kuntien väliseen vertailuun

Subfoveal choroidal thickness in ipsi- and contralateral eyes of patients with carotid stenosis before and after carotid endarterectomy : a prospective study

Purpose To compare subfoveal choroidal thickness (SFCT) and associated clinical variables in patients with carotid stenosis (CS) before and 6 months after carotid endarterectomy (CEA). Methods The prospective non-randomized Helsinki Carotid Endarterectomy Study - Brain and Eye Sub-sTudy included seventy patients (81% male, mean age 69 years) and 40 control subjects (77% male, 68 years), from March 2015 to December 2018. Ophthalmological examination included SFCT measured with enhanced-depth imaging-optical coherence tomography. Carotid stenosis (CS) was more severe (>= 70% stenosis in 92%) ipsilateral to the CEA than contralaterally ( Results At baseline, patients had thinner mean SFCT than control subjects in both eyes (ipsilateral, 222 versus 257 mu m and contralateral, 217 versus 258 mu m, p Conclusions Subfoveal choroidal thickness (SFCT) is thinner in patients with CS without association between SFCT and the grade of CS. Unchanged SFCT after CEA suggests, that choroidal vessels in severe CS are unable to react to increased blood flow. Bilaterally thin SFCT could be considered as yet another sign of CS.Peer reviewe

Koronaepidemian ja sen rajaamistoimien vaikutukset elintapoihin ja arkielämään koulutusryhmittäin

Koronaepidemia ja sen rajaamistoimet ovat vaikuttaneet monin tavoin väestön terveyteen ja hyvinvointiin, ja monien haitallisten vaikutusten on arveltu kasaantuneen heikommassa sosioekonomisessa asemassa oleviin väestöryhmiin. Tutkimustietoa aiheesta on kuitenkin niukasti. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella koronaepidemian vaikutuksia elintapoihin ja arkielämään eri koulutusryhmissä. Tutkimus perustuu satunnaisesti valittujen 30–69 –vuotiaiden henkilöiden antamiin vastauksiin THL:n kolmessa aikuisväestöä edustavassa väestötutkimuksessa: Koronaepidemian serologinen väestötutkimus (n=3772), FinSote 2020 –tutkimus (n=10847) ja FinTerveys 2017-seurantatutkimus (n=3696), joiden tiedonkeruu on toteutettu aikavälillä huhtikuu 2020 ja maaliskuu 2021. Tulosten perusteella koronaepidemian ja sen rajaamistoimien vaikutukset elintapoihin ja arkielämään ovat moninaisia, mutta erityisesti elintapojen osalta pitkälti samanlaisia eri koulutusryhmissä. Työmatkaliikunta väheni erityisesti ylimpään koulutusryhmään kuuluvilla, mitä selittänee etätyön yleistyminen. Ylimpään koulutusryhmään kuuluvat raportoivat myös sosiaalisissa suhteissa tapahtuneita kielteisiä muutoksia alimpaa koulutusryhmää yleisemmin. Taloudelliset haasteet olivat sen sijaan yleisempiä alimmassa koulutusryhmässä. Terveyden ja hyvinvoinnin kannalta epäsuotuisat muutokset arkielämässä ja elintavoissa saattavat pitkällä aikavälillä heijastua lisääntyneenä sairastavuutena ja kansanterveyden yleisenä heikkenemisenä. On myös mahdollista, että epidemia pitkittyessään entisestään kärjistää sosioekonomisia terveys- ja hyvinvointieroja, mikäli tuloerot kasvavat ja työelämämuutokset ovat eri suuntaisia eri väestöryhmissä. Jotta mahdolliset terveyden ja hyvinvoinnin kannalta epäsuotuisat kehityskulut voidaan havaita ajoissa ja tunnistaa ne väestöryhmät, joissa riski epäsuotuisalle kehitykselle on lisääntynyt, ajankohtainen, luotettava tieto epidemian vaikutuksista on välttämätöntä

Opening Up New Opportunities In Gender Equality Work

This is the final report of the NaisUrat research and development project (1.2.2013–31.1.2015). The project’s main themes were to promote women’s careers, including increasing the number of women in top positions (recognizing the challenges and possibilities); further enhance gender equality in the workplace, with special attention to the challenges of combining work and family; and make gendered structures visible, as well as facilitating change. This report presents the development work the eight participating organizations conducted during the project, as well as the practices for furthering gender equality and women’s careers that they developed and implemented. The report also contains research results based on the research conducted during the project, along with a discussion of the challenges and possibilities of gender equality projects and initiatives in general