Miinat ja miinoitteet osumatodennäköisyyslaskelmien valossa

Artikkelin alussa todetaan, että sotien aikaiset kokemusten mukaan miinoitteet eivät aina täyttäneet niille asetettuja vaatimuksia. Syitä olivat muun muassa valvonnan puute ja liian pieni miinatiheys. Pääesikunnan pioneeriosasto julkaisi vuonna 1950 käyrästön miinatiheyksien vaikutuksesta eri miinoitteissa lähinnä koulutuksessa käytettäväksi, mutta kirjoittajien mielestä ruotsalaisiin lähteisiin perustuvana se ei sovellu suomalaisille miinoille meidän oloissamme. "Tuntuu asialliselta, että miinoitteiden tappiovaikutus selvitetään meilläkin käyttäen lähtökohtana meikäläisiä olosuhteita ja meikäläisiä miinatyyppejä." Tutkimuksen rajauksena todetaan, että se käsittää vain hyökkääjän etummaisille osille mahdollisesti aiheutuvat tappiot. Toisessa luvussa selvitetään laskentaperusteet yksittäisessä ja rinnakkaisessa tapauksessa. Matemaattiset perusteet määritetään yksittäiselle panssarivaunulle tai miehelle sekä panssarivaunuille ja miehille avorivissä. Samoin määritetään vesistömiinoja varten yksittäisten veneiden tai niiden avorivin laskentaperusteet. Lisäksi selvitetään hajontatekijät. Seuraavaksi luodaan laskentaperusteet peräkkäisessä tapauksessa, jossa panssarivaunut tai jalkaväki ovat jonomuodossa.Kolmannessa luvussa tarkastellaan jalkaväkimiinoitteita, joita ovat laatikkomiinoite, rasiamiinoite, hyppymiinoite ja pistemiinoite. Osumistodennäköisyyden lisäksi tuodaan esille keskimääräiset laskennalliset tappiot. Yhdistelmässä käsitellään jalkaväkimiinoitteita osumatodennäköisyyslaskelmien valossa. Seuraavassa luvussa käsitellään vastaavalla tavalla panssarimiinoitteet, niiden tekniset ominaisuudet eri tilanteissa ja laskelmien johtopäätökset. Viimeisessä luvussa tarkastellaan lyhyesti vesimiinoitteet. Loppukatsauksessa todetaan, että miinat ja miinoitteet ovat puolustajan aseita, joiden käyttöä meillä on syytä kehittää ja tehostaa

Euroopan turvallisuus 1980-luvulla

Artikkeli on puolustusvoimain komentajan, kenraali Lauri Sutelan pitämä esitelmä Maanpuolustuskorkeakouluyhdistyksen 20-vuotisjuhlassa toukokuussa 1981. Esitelmöitsijä tarkastelee aluksi yleisellä tasolla turvallisuustilannetta ja siihen liittyviä epävarmuustekijöitä. "Kolmas, ja sotilaan näkökulmasta keskeisin tekijä on se, että epätietoisuus tulevaisuuden suuntaviitoista on alkanut heijastua suurvaltojen sotilaallisiin suhteisiin. Suurvaltojen välillä katsottiin vielä 1970-luvulla vallitsevan pääpiirteinen sotilaallinen tasapaino. Nyt näyttää siltä, että tasapaino on ikään kuin hajoamassa osatekijöiksi, joiden keskinäisten suhteiden ymmärtäminen ei ole helppoa eikä yksiselitteistä, Supervaltojen keskustasapainon ohella esiintyy yhä voimakkaampia vaatimuksia eurostrategisen ja tavanomaisen tasapainon tarpeellisuudesta."Esitelmän loppupuolella tarkastellaan pohjolan tilannetta ja sen kehittymistä. "Tosiasioiden tunnustaminen on luotettavan arvion välttämätön edellytys. On pantava merkille, että strategiset ratkaisut ja sotatekniikan kehitys ovat kiistatta nostaneet varustelutasoa Pohjolassa. Samalla on oikeutettu huoli alueemmeturvallisuudesta ymmärrettävästi lisääntynyt. Sotilaallisesti arvioiden Suomi ei ole enää "Herran kukkarossa" eikä sen alueellinen koskemattomuus kriisin koittaessa ole suinkaan ehdotonta.

Pioneeriaselajissa sodan jälkeen tapahtuneen kehityksen suuntaviivat

Artikkeli on useiden kyvykkäiden pioneeriupseerien laatimien selostusten yhdistelmä. Pioneeritoiminta on jaettu linnoittamiseen, sulutustoimintaa, ylimenotoimintaan, tietöihin, selustan rakennustoimintaan sekä pioneerihuoltoon. Johdannossa todetaan, että kehittämisessä tuloksia tuottavaksi menettelytavaksi ovat osoittautuneet tehtävä- tai tutkimusalakohtaisesti muodostetut toimikunnat. Toisessa luvussa tarkastellaan pioneerijoukkojen tehtäviä ja organisaatioita. Pioneerijoukot jaetaan siinä käsitteellisesti taistelupioneereihin ja rakentajapioneereihin sekä käsitellään niiden tehtäviä. Organisaatiota käsiteltäessä todetaan, että pioneerijoukkojen käytölle on luonteenomaista keskittäminen. Perusyhtymä on alin johtoporras, jolla on orgaanisia pioneereja. Lisäksi käsitellään lyhyesti pioneeritoiminnan johtamista. Kolmannessa luvussa tarkastellaan linnoittamista, ottaen esille yleisperiaatteiden lisäksi ulkomaisen ja suomalaisen linnoittamisen kehittämisen. Siinä todetaan muun muassa että, linnoittamisalan ohjesäännöt on uusittu ja eritystä huomiota on kiinnitetty rakenteiden yksinkertaistamiseen, työmäärän vähentämiseen ja nopeuttamiseen sekä materiaalitarpeen pienentämiseen lujuutta vähentämättä. Sulutustoimintaa ( hävittäminen, miinoittaminen ja miinoitteiden raivaaminen) ja käsittelevässä luvussa käsitellään ensin perusteena sodista saatuja oppeja ja sen jälkeen niiden perusteella tehtyjä taktillisia johtopäätöksä. Lopuksi todetaan, että suluttamisella on tulevaisuuden sodissa yhä kasvava merkitys. Ylimenotoimintaa käsittelevässä luvussa esitellään ensi ulkomaisia kalustoja ja sitten tarkastellaan kotimaisten kalustojen kehittämispiirteitä. Loppuluvuissa tarkastelun kohteena ovat tietyöt ja pioneerihuolto. Loppulauseessa todetaan, että pioneerit eivät käy omaa sotaansa , vaan "Pioneeritoiminnan tuloksellisuus perustuu ennen kaikkea kitkattomaan yhteistoimintaa.

Phenolic compounds in ectomycorrhizal interaction of lignin modified silver birch

Peer reviewe

Radiation-induced accelerated aging of the brain vasculature in young adult survivors of childhood brain tumors

Background. Cranial radiotherapy may damage the cerebral vasculature. The aim of this study was to understand the prevalence and risk factors of cerebrovascular disease (CVD) and white matter hyperintensities (WMHs) in childhood brain tumors (CBT) survivors treated with radiotherapy.Methods. Seventy CBT survivors who received radiotherapy were enrolled in a cross-sectional study at a median 20 years after radiotherapy cessation. The prevalence of and risk factors for CVD were investigated using MRI, MRA, and laboratory testing. Tumors, their treatment, and stroke-related data were retrieved from patients' files.Results. Forty-four individuals (63%) had CVD at a median age of 27 years (range, 16-43 years). The prevalence rates at 20 years for CVD, small-vessel disease, and large-vessel disease were 52%, 38%, and 16%, respectively. Ischemic infarcts were diagnosed in 6 survivors, and cerebral hemorrhage in 2. Lacunar infarcts were present in 7, periventricular or deep WMHs in 34 (49%), and mineralizing microangiopathy in 21 (30%) survivors. Multiple pathologies were detected in 44% of the participants, and most lesions were located in a high-dose radiation area. Higher blood pressure was associated with CVD and a presence of WMHs. Higher cholesterol levels increased the risk of ischemic infarcts and WMHs, and lower levels of high-density lipoprotein and higher waist circumference increased the risk of lacunar infarcts.Conclusions. Treating CBTs with radiotherapy increases the risk of early CVD and WMHs in young adult survivors. These results suggest an urgent need for investigating CVD prevention in CBT patients.</div

Genome sequencing and population genomic analyses provide insights into the adaptive landscape of silver birch

201