Vuorovaikutuksellinen viestiverkko ja oppiminen : Viestiverkkojen kehittäminen ja käyttäminen

Työssä käsitellään viestiverkoksi kutsuttuja vuorovaikutuksellisia viestintätapahtumia, jotka voivat olla hetkellisiä tai jäädä pysyvästi olemaan. Vuorovaikutukselliseksi toiminta raportissa nimettiin silloin, kun kommunikointia tapahtuu vähintään kahden ihmisen välillä. Työssä kehitettiin viestiverkkoja kahteen eri kohteeseen. Toinen kohde oli Itä-Suomen yliopiston olemassa oleva Tietojärjestelmän suunnittelu-kurssi ja toinen keramiikka-alan yrittäjän koulutuksen markkinoinnin vuorovaikutuksellisuuden kehittäminen. Yliopiston kurssiin sisällytettiin harjoitustyö, jonka aikana opiskelijat suunnittelivat tietojärjestelmää keramiikka-alan yrittäjälle. Kehittämishankkeessa tarkasteltiin ongelmalähtöistä oppimista, vuorovaikutuksellista oppimista, ryhmäoppimista, projektioppimista ja verkko-oppimista. Oppiminen ja ohjaaminen nähtiin osana suurempaa kulttuurista kokonaisuutta ja sosiaalista viitekehystä. Hankkeessa oppimista ja ohjausta tarkasteltiin kulttuurisidonnaisesti ja osana sosiokonstruktivistista prosessia. Tuloksena saatiin teoreettiseen tarkasteluun pohjautuvia käytännön kokemuksia projektityöstä sekä yliopiston kurssin että työelämään liittyviin todellisiin tarpeisiin. Tulevaisuuden tarpeisiin työstä saatiin kokemuksia ja myös konkreettista tietoa hyödynnettäväksi jatkossa sekä yliopiston kurssilla että yrittäjälle rakennettavien verkkosivujen toteutuksessa. Kehittämishankkeen lähtökohtana oli lähes vuoden mittainen yhteistyöprosessi, jonka aikana Viestiverkko-työryhmän jäsenten käytännön tarpeet ja kiinnostuksen kohteet yhdistyivät mielekkääksi kokonaisuudeksi. Ryhmän työskentelytapa oli sosiokonstruktivistinen

Where does the interaction break down? The stakeholder map of health IT systems development and use in Finland

Prior research shows that clinical users’ experience of healthcare IT systems in Finland is poor. Research shows further that physicians are highly critical of the perceived lack of user participation in systems development, but developers of the same systems argue that they do work with users and are highly interested in their views. This study aimed at mapping the stakeholders involved in the user–developer interaction network, in order to identify the spots where the interaction breaks down. A method for depicting the healthcare landscape was adapted for depicting the healthcare IT systems development landscape. Experts selected through purposive sampling were interviewed to identify stakeholders and problems. Content analysis was used to categorise problems into development spots. A stakeholder map was drawn, consisting of 22 organization types, nine activities within them, and two groups of individuals. Seven development spots were identified, within and between the healthcare provider and the software provider but also related to other stakeholders. A significantly larger number of stakeholders are involved in healthcare IT system development than what was initially evident. They all influence the end-user experience in some way. It is not only the software product itself (whether with good or bad usability), but also several other factors that may affect user experience. Further research can now focus on what can be done and by whom to address the development spots

Psychiatric morbidity and subsequent divorce : a couple-level register-based study in Finland

Purpose Studies that assess the role of mental health for the risk of divorce are scarce and mostly rely on individual-level data, although divorce is a couple-level phenomenon. Using data on couples, we examine the effects of both spouses’ psychiatric morbidity on the risk of divorce, and whether socio-demographic factors affect these associations. Methods We followed 96,222 Finnish married couples for 6 years using register-based data on both spouses and their household. New incidence of psychiatric morbidity and subsequent divorce was identified from dates of prescription medication purchases and hospital admissions, and dates of registered divorce. Socio-demographic factors were measured annually for both spouses and their household. The effect of incident psychiatric morbidity on divorce risk was analyzed using Cox regression. Results Psychiatric morbidity in men increased the age-adjusted risk of divorce more than twofold and in women nearly twofold. The risk of divorce was particularly pronounced immediately after new incidence of psychiatric morbidity, before settling to a persistently high level. Psychiatric morbidity in both spouses increased the risk of divorce almost threefold. Adjustment for socio-economic factors had little effect on these associations. Conclusions Psychiatric morbidity is a persistent risk factor of divorce. The risk is larger when both spouses experience psychiatric morbidity compared to only one spouse. The findings are consistent with the idea that poor relationship quality and dissatisfaction in couples suffering from mental health problems have long-term consequences for marital stability. Treatment of psychiatric morbidity should not focus only on the individual but on couple-level dynamics.Peer reviewe

Palaute kehittää potilastietojärjestelmiä

Kommentti Kalle Romanovin artikkeliin SLL 71(37)2224, 201

Lääkärien kokemuksia ja näkemyksiä terveydenhuollon tietojärjestelmien kehittämisestä

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää lääkärien kokemuksia ja näkemyksiä terveydenhuollon tietojärjestelmien kehittämistyöstä ja ‐tarpeista. Aineisto kerättiin keväällä 2010 osana valtakunnallista ”Tietojärjestelmät lääkärin työvälineenä” kyselytutkimusta. Kyselyyn vastasi kolmannes kaikista potilastyötä tekevistä lääkäreistä (n=3929). Tulokset osoittavat, että lääkärien kokemukset kehittämistyöstä, erityisesti vaikutus‐ ja osallistumismahdollisuuksien puuttumisesta, ovat hyvin kriittisiä. Valtaosa kehittämistoiveista liittyi järjestelmien käytettävyyden parantamiseen ja nykyisistä potilastietojärjestelmistä puuttuviin toiminnallisuuksiin. Merkittävä osa lääkäreistä oli kiinnostunut osallistumaan tietojärjestelmien kehittämistyöhön. Tutkimuksen perusteella järjestelmien käytettävyydessä sekä loppukäyttäjien ja kehittäjien välisessä yhteistyössä on paljon kehitettävää. Tulevaisuudessa tulisi panostaa käyttäjälähtöisten ja käyttäjien osallistumista tukevien kehittämismenetelmien ja ‐käytäntöjen kehittämiseen ja käyttöönottoon

Lääkärit ja hoitajat parempien tietojärjestelmien kehittämistyössä: kyvykkäät ja innokkaat käyttäjät alihyödynnettyinä

Peer reviewe