Koirien toipuminen ristisideleikkauksesta pitkällä aikavälillä : Voimalevyanalyysi

Etummaisen ristisiteen osittainen tai täydellinen repeämä on yleisin takajalan ontuman aiheuttaja koirilla. Leikkausmenetelmiä ristisidevaurion korjaamiseksi on kehitetty lukuisia, mutta pitkän aikavälin seurantatutkimuksia leikkauksesta toipumisesta ei ole juurikaan tehty. Voimalevyanalyysiä pidetään tällä hetkellä objektiivisena ja luotettavana menetelmänä jalan käytön arvioimisessa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia ja vertailla ristisideleikattujen koirien voimalevyarvoja terveisiin koiriin sekä eri leikkausmenetelmien kesken kun leikkauksesta oli kulunut 1-4 vuotta. Toteutettuun kliiniseen retrospektiivinen seurantatutkimukseen valittiin aiemmin tehdyn kyselytutkimuksen perusteella yli 18 kg painavia koiria, joiden toisesta takajalasta oli leikattu eturistisiderepeämä vuosina 2004-2006. Tutkimukseen osallistumisen esti tiedossa oleva tai tutkimuksen aikana havaittu muu merkittävä ortopedinen sairaus. Terveinä kontrollikoirina käytettiin 1-8 vuotiaita rottweilereita ja labradorinnoutajia joilla ei esiintynyt tiedettäviä tai tutkimuksen aikana havaittuja ortopedisia vaivoja. Leikattujen ja kontrollikoirien tuli olla ilman tulehduskipu- , opioidi- ja kortisonilääkitystä vähintään 7 päivän, ilman pitkävaikutteisia kortisonivalmisteita vähintään 30 päivän, ja ilman pentosaanipolysulfaattilääkityksiä vähintään 90 päivän ajan. Suun kautta annettavat ravintolisä- ja rasvahappovalmisteet tuli jättää pois 7 vuorokautta ennen tutkimuskäyntiä. Jokaiselta koiralta laskettiin sekä oikean- että vasemmanpuoleisista raajapareista vähintään viisi voimalevytulosta, joista analysoitiin vertikaalinen huippuvoima ja vastaava impulssi, jarrutus- ja työntövoima ja vastaavat impulssit, painonvarausaika, nousevat ja laskevat kulmat, kuormitusaika sekä takajalkojen kuormistusajat sekä vertikaalisten huippuvoimien symmetriaindeksit. Viidestä suorituksesta laskettiin koirakohtaiset keskiarvot ja keskihajonnat. Huippuvoimat, voimaimpulssit sekä nousevat ja laskevat kulmat ilmoitettiin prosentteina painosta. Ristisideleikattujen raajojen arvoja vertailtiin ryhmien välillä ja kontrollikoiriin. Tutkimuskäynnille osallistui 42 koiraa, joista 23 poistettiin lopullisista tuloksista muiden havaittujen ortopedisten vaivojen vuoksi Leikatut koirat (n=19) olivat tilastollisesti merkitsevästi vanhempia kuin kontrollikoirat (p0,306) eikä eri leikkausryhmien välillä (p>0,12). Aiemmissa kliinisissä seurantatutkimuksissa ristisideleikattujen koirien voimalevyarvot ovat jääneet kontrollikoirien arvoja alhaisemmiksi, mutta seuranta-ajat ovat olleet tätä tutkimusta lyhyempiä. Tämän tutkimuksen voimalevyanalyysin keskiarvojen perusteella ristisidevaurioisten koirien jalan toimintakyky näyttäisi palautuvan pääosin hyvälle tasolle ja säilyvän myös pitkällä aikavälillä, Toisaalta myös huonommin toipuneita koiria esiintyy, mikä näkyy symmetriaindeksien runsaassa hajonnassa; subjektiivisesti symmetriaindeksejä arvioitaessa leikatuilla koirilla esiintyi huomattavasti enemmän epäsymmetriaa takajalkojen painonvarauksessa. Tässä tutkimuksessa eri leikkausmenetelmiä ei voitu vertailla luotettavasti otoskokojen pienuuden vuoksi. Ristisidevaurioisten koirien muiden nivelten nivelrikkomuutokset ja ortopediset vaivat todettiin tutkimuksen aikana yleisiksi, ja siksi koiran voinnin arvioinnissa ja hoidossa tulisikin kiinnittää huomiota todetun ristisidevaurion lisäksi myös muihin esiintyviin ortopedisiin vaivoihin

Work Demands and Resources, Stress Regulation and Quality of Pedagogical Work Among Professionals in Finnish Early Childhood Education Settings

This study examined early childhood professionals’ (ECPs) stress regulation and the demands and resources they encounter at work, and considered how these factors are associated with the quality of pedagogical work in daycare. The participants were 117 ECPs from 24 daycare centers in the Helsinki metropolitan area, Finland, with data collected using surveys, cortisol measurements, and observational assessments. The results indicated that the professionals generally found their work resources to be adequate and, on average, their stress regulation measured through cortisol activity showed a typical diurnal pattern. Highly important resources at work proved to be support from supervisors, which was associated with stress regulation and the quality of pedagogical work in teams. Although we found only minor associations between cortisol activity and job demands and resources, cortisol activity did relate to pedagogical work, particularly to teamwork; the higher the quality of the teamwork, the lower the ECPs morning cortisol values. Our multidisciplinary study highlights important findings regarding the resources and demands ECPs experience at work, and supports existing literature. In addition, the results demonstrate the importance of social support, especially the role of the supervisor, which proved to be one of the key factors positively enhancing well-being at work. These findings are applicable in planning interventions regarding workrelated well-being among ECPs.Peer reviewe

Occupational well-being and stress among early childhood professionals : the use of an innovative strategy to measure stress reactivity in the workplace

Peer reviewe

Selvitys palvelukohtaisista asiakastiedoista : Lastensuojelun, kasvatus- ja perheneuvonnan sekä koulun sosiaalityön tehtävissä

Sosiaalialan tietoteknologiahanke (2004-2011)Tarkista ajantasaiset määrittelyt osoitteesta:https://thl.fi/fi/web/tiedonhallinta-sosiaali-ja-terveysalalla/tiedonhallinnan-ohjaus/sosiaalihuollon-tiedonhallinta/asiakastietojen-maarittelyt​ tai osoitteesta:sosmeta.thl.fi</a

Sosiaalityö koulussa. Koulun sosiaalityön toimintamallin luominen ja kehittäminen toimintatutkimuksellisin menetelmin itse-evaluatiivisesti tarkasteltuna.

Tämän tutkimuksen lähtökohtana on toimintatutkimuksellisin menetelmin itse-evaluatiivisesti tarkastella koulun sosiaalityön toimintamallin luomista ja kehittämistä. Kyseessä on tapaustutkimus, jossa kuvataan tutkijan omaa työtä alueellisena sosiaalityöntekijänä n. 15 000 asukkaan kaupunki alueella, jonka tehtäviin kuuluu myös koulun sosiaalityö. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää kuinka tällainen työmuoto käytännössä toimii ja miten toimintaa on kehitetty, kun sen mahdolliseen toimimattomuuteen on käytännössä törmätty. Lisäksi tarkastelun alla on kuinka tällainen yhdistetty työmuoto eroaa mahdollisesti perinteisen kuraattorin työstä. Tutkimuksen alussa perehdytään koulun sosiaalityön perusteisiin ja siihen miten ja minkä vuoksi työmuoto on Suomessa saanut alkunsa. Tarkemmin tarkastelun kohteena on kuraattorin tekemä työ sekä lisäksi oppilashuollollinen työ kokonaisuutena koulun toimintaympäristössä. Koska tutkimuksen kohteena on ollut myös lastensuojelua osana työtään tekevän työntekijän työ, on keskitytty tarkastelemaan myös lastensuojelun perusteita sekä erityisesti koulun ja sosiaalityön välistä yhteistyötä lastensuojelussa, koska varsinkin koulun sosiaalityössä yhteistyön rooli korostuu. Tutkimus koostuu koulun sosiaalityön kehittämisen kuvaamisesta osana alueellista sosiaalityötä, jossa lähtökohtaisena ajatuksena on ollut tarkastella kuinka työmuoto toimii. Matkan varrella kuitenkin huomataan, että tällaisenaan työmuoto ei vastaa käytännön odotuksia eikä sitä pysty osana alueellista sosiaalityötä tämän kokoisessa kunnassa toteuttamaan. Tällöin on siirrytty kuvaamaan käytännössä tapahtuvaa kehitystyötä. Tämän kehitystyön aikana saatiin kaupunkiin perustettua kolmivuotinen määräaikainen kokopäivätoiminen koulun sosiaalityön tekijän virka. Tämä on keskeisin tutkimuksen tulos. Tutkimuksen aikana selviää, että osana alueellista sosiaalityötä on koulun sosiaalityötä mahdotonta suuruusluokaltaan tämän kokoisessa kunnassa tehdä menestyksellisesti. Yhdistetyn työn onnistunein muoto on lastensuojelun mukana olo osana koulun sosiaalityötä. Niinpä tutkimuksen aikana lopullisen muotonsa saava työ tulee myös jatkossa sisältämään lastensuojelutehtäviä. Kuraattorin työstä työmuoto on poikennut lähinnä lastensuojelutehtävien kuulumisella kuvattuun työmuotoon. Myös käytettävä työaika koululla oli vähäisempi kuin kuraattorilla, mikä oli osaltaan yksi tällaisen työmuodon toimimattomuuden osatekijä. Toimintatutkimus osoittautui varsin käyttökelpoiseksi tutkimusmenetelmäksi. Tämän avulla kentällä tapahtuvaa työtä ja varsinkin sen kehitystyötä on pystytty järjestelmällisesti tutkimaan ja selvittämään

Surgical treatment of fracture of the tibial tuberosity and proximal tibial physis in dogs - two case reports

Fracture of tibial tuberosity is a fairly common injury in growing dogs. Coincidental fracture of the tibial tuberosity and the proximal epiphysis has been described as a less common traumatic injury. It is often seen in small terriers. These fractures occur typically in dogs between 4–6 months of age and they are usually treated surgically. Early diagnosis and surgical repair of the fracture are important, since the epiphyseal fracture can predispose to an angular limb deformity. In this case report, we describe Salter-Harris type 2 physeal fracture of tibial tuberosity and proximal epiphysis in two dogs. Both were 2-week-old fractures with angular limb deformity and were corrected with stabilization of the fractures and correction of the deformity using two different corrective osteotomies. In case one the deformity was corrected with cranial tibial closing wedge osteotomy (CTWO). In case two we used a CBLO technique (center of rotation of angulation-based levelling osteotomy) to correct the deformity. Good clinical outcome was achieved in both cases.Peer reviewe