Screening language skills at 2;0

Early screening of children at risk for language difficulties is challenging. This study aimed to analyze the specificity and sensitivity of two screening methods at 2;0 years of age. In addition, the matter of what kind of information the use of word combinations and parental concern provide for screening was analyzed. The subjects were 78 children. The screening methods used were the Finnish versions of the short-form version of the MacArthur Communicative Development Inventories (FinCDI-SF) and the Communication and Symbolic Behavior Scales, Developmental Profile, Infant-Toddler Checklist (FinCSBS). The specificity and sensitivity of the screening methods were analyzed based on result of the Reynell Developmental Language Scales III. Both screening methods had high specificity but only moderate sensitivity. The use of word combinations and parental concern provided relevant information on early language development. The results imply that it is important to take into consideration receptive language development in early screening.Peer reviewe

Esimies subjektina - näkökulmia esimiestyön osaamisen kehittämiseen : Case TTT Technology Oy

Tämä opinnäytetyö käsittelee esimiestyön osaamisen kehittämistä painottuen esimiehen eli toiminnan subjektin näkökulmaan. Esimiestyöllä tarkoitetaan käsillä olevassa työssä teollisuuden ensimmäisen asteen lähiesimiehisyyttä, työnjohtotyötä. Työn toimeksiantajana toimii metalliteollisuuden toimialalla toimiva yritys, TTT Technology Oy Ab. Opinnäytetyön tärkeimpänä tavoitteena on löytää työnjohtotyön keskeisimmät kehittämisalueet kohdeyrityksessä. Tämän lisäksi työn tarkoituksena on saada käsitys työnjohtajan roolista ja identiteetistä kohdeyrityksessä. Käsillä oleva opinnäytetyö rakentuu teoreettisesta ja empiirisestä tutkimustehtävästä. Tutkimuksen punaisen langan muodostaa Jacob Morenon rooliteoria. Esimiestyön ilmitasolla esiin nousevien roolien tarkastelu subjektin sekä toimintaympäristön luomien odotusten kautta muodostaa käsillä olevan työn keskeisimmän teorian. Teoreettisen viitekehyksen muotoilemisessa on hyödynnetty lisäksi aiheeseen liittyviä relevantteja tutkimustuloksia. Tutkimus rakentuu fenomenologisen tutkimusperinteen varaan. Kysymyksessä on tapaustutkimus, jonka tutkimusmetodeina on hyödynnetty sekä kyselyä että haastatteluita. Tutkimustulokset osoittavat esimiestyön kehittämistarpeet erityisesti esimiesroolin selkiyttämisen ja vahvistamisen suhteen. Esimiesroolin ja –identiteetin kehittäminen tarkoittaa väistämättä luopumista parhaan asiantuntijan roolista. Kehittyminen esimiehenä vaatii uskallusta ja rohkeutta asettua uuteen positioon, esimiesrooliin. Esimiestyön osaamisen kehittäminen voidaan nähdä subjektin näkökulmasta syvällisen ymmärryksen rakentamisena esimiehisyydestä vuorovaikutuksessa toimintaympäristön kanssa.This thesis concerns the development of supervising skills, focusing on the subject of action or the supervisor’s point of view. In this thesis supervising skills concern industry’s nearest supervisor in first degree, the management. The employer of this thesis is a company working in the metal industry, TTT Technology Oy Ab. The main goal of the thesis is to find the most central areas of development in management as well as comprehend the role and identity of the supervisor concerning the company at hand. The thesis is based on theoretical and empirical study. The scarlet thread of the study is Jacob Moreno’s role-theory. The most central theory of this thesis at hand is formed by studying the roles that supervising skills raise through the subject and expectations created by the operational environment. Relevant study-results concerning subject matter have also been used in shaping the theoretical reference. The study is built on phenomenological research tradition. It’s a case study, in which interviews and inquiries both have been used as a research method. Study results show that development in supervising skills is needed especially in clarifying and strengthening the role of supervisor. Developing the role and identity of a supervisor inevitably means giving up the role of the best expert. Development as a supervisor takes courage and daring to step into a new position, the supervisor role. Developing supervisor from subjects’ point of view can be seen as building a deep understanding – in interaction with operational environment – about being a supervisor

HYVIN ENNENAIKAISENA / PIENIPAINOISENA SYNTYNEIDEN LASTEN VARHAISEN SANASTON KEHITYS – KIRJALLISUUSKATSAUS

Hyvin ennenaikaisena/pienipainoisena (syntynyt <32 raskausviikkoa ja/tai syntymäpaino ≤1500g) syntyneillä lapsilla on täysiaikaisina syntyneitälapsia korkeampi riski erityyppisiin kielen kehityksen ongelmiin. Tietotähän ryhmään kuuluvien lasten varhaisen sanaston kehityksestä onollut niukkaa ja sirpaleista. Tutkittua tietoa näiden lasten varhaisestakielellisestä kehityksestä kuitenkin tarvitaan, jotta kliinisessä työssäkyettäisiin tunnistamaan kielellisessä kehityksessään tukea vaativat lapsetjo varhain. Tämän katsauksen tavoitteena on luoda kokonaiskuva hyvinennenaikaisena/pienipainoisena syntyneiden lasten yhdestä, varhaisen (so.kahden ensimmäisen ikävuoden aikana tapahtuvasta) kielen osa-alueesta,nimittäin sanaston kehityksestä. Tässä katsausartikkelissa kuvataan hyvinpienipainoisena/ennenaikaisena syntyneiden lasten varhaisen sanastonkehitykseen liittyviä tutkimuslöydöksiä erityisesti viimeisten 10 - 15 vuodenajalta. Lisäksi artikkelissa pohditaan lyhyesti sitä, millainen merkitysvarhaisen sanaston kehityksellä on myöhemmälle kielelliselle kehitykselle.Avainsanat: hyvin ennenaikaisena syntynyt lapsi, hyvin pienipainoisenasyntynyt lapsi, sanaston kehitys, kielellinen kehitys, kielelliset taidotKeywords: very preterm children, very low birth weight children, early lexical development,language development, linguistic abilitie

Language in Acquisition : Early Lexical Development and Associations between Lexicon and Grammar : Findings from Full-Term and Very-Low-Birth-Weight Finnish Children

The aim was to analyse the growth and compositional development of the receptive and expressive lexicons between the ages 0,9 and 2;0 in the full-term (FT) and the very-low-birth-weight (VLBW) children who are acquiring Finnish. The associations between the expressive lexicon and grammar at 1;6 and 2;0 in the FT children were also studied. In addition, the language skills of the VLBW children at 2;0 were analysed, as well as the predictive value of early lexicon to the later language performance. Four groups took part in the studies: the longitudinal (N = 35) and cross-sectional (N = 146) samples of the FT children, and the longitudinal (N = 32) and cross-sectional (N = 66) samples of VLBW children. The data was gathered by applying of the structured parental rating method (the Finnish version of the Communicative Development Inventory), through analysis of the children´s spontaneous speech and by administering a a formal test (Reynell Developmental Language Scales). The FT children acquired their receptive lexicons earlier, at a faster rate and with larger individual variation than their expressive lexicons. The acquisition rate of the expressive lexicon increased from slow to faster in most children (91%). Highly parallel developmental paths for lexical semantic categories were detected in the receptive and expressive lexicons of the Finnish children when they were analysed in relation to the growth of the lexicon size, as described in the literature for children acquiring other languages. The emergence of grammar was closely associated with expressive lexical growth. The VLBW children acquired their receptive lexicons at a slower rate and had weaker language skills at 2;0 than the full-term children. The compositional development of both lexicons happened at a slower rate in the VLBW children when compared to the FT controls. However, when the compositional development was analysed in relation to the growth of lexicon size, this development occurred qualitatively in a nearly parallel manner in the VLBW children as in the FT children. Early receptive and expressive lexicon sizes were significantly associated with later language skills in both groups. The effect of the background variables (gender, length of the mother s basic education, birth weight) on the language development in the FT and the VLBW children differed. The results provide new information of early language acquisition by the Finnish FT and VLBW children. The results support the view that the early acquisition of the semantic lexical categories is related to lexicon growth. The current findings also propose that the early grammatical acquisition is closely related to the growth of expressive vocabulary size. The language development of the VLBW children should be followed in clinical work.Väitöskirjan tavoitteena oli saada tietoa täysiaikaisina ja pieninä keskosina (syntymäpaino ≤ 1500 g) syntyneiden suomalaislasten ymmärtävän ja ilmaistun sanaston määrällisestä ja koostumuksen kehityksestä ikävälillä 0;9 ja 2;0, sekä ilmaistun sanaston ja varhaisen kieliopin välisestä suhteesta täysiaikaisilla lapsilla toisen ikävuoden lopussa. Lisäksi tutkittiin pienten keskosten kielellisiä taitoja kahden vuoden iässä, ja varhaisen sanaston ennustearvoa myöhempiin kielellisiin taitoihin nähden. Tutkimuksissa oli neljä tutkittavien ryhmää: täysiaikaisten lasten pitkittäinen (N = 35) ja poikittainen (N = 146), sekä pienipainoisten keskosten pitkittäinen (N = 32) ja poikittainen (N = 66) otanta. Aineistoa kerättiin strukturoidun vanhempien arviointimenetelmän (Varhaisen kommunikaation ja kielen kehityksen arviointimenetelmä), spontaanipuheen analyysin ja muodollisen testin (Reynellin kielellisen kehityksen testi) avulla. Täysiaikaiset lapset omaksuivat ymmärtävää sanastoaan aiemmin ja nopeammin, ja omaksumisessa oli huomattavampaa yksiköllistä variaatiota verrattuna ilmaistun sanaston omaksumiseen. Ilmaistun sanaston omaksumisnopeus muuttui hitaasta nopeaan suurimmalla osalla (91 %). Kun ymmärtävän ja ilmaistun sanaston koostumuksen kehitystä analysoitiin suhteessa sanaston kokoon, semanttisten sanakategorioiden kehityskäyrät muistuttivat kirjallisuudessa kuvattuja, muita kieliä omaksuvien lasten kehityskäyriä. Varhaisen kieliopin ilmaantuminen oli yksityiskohtaisella tavalla sidoksissa ilmaistun sanaston kehitykseen. Pienipainoisina keskosina syntyneiden lasten ymmärtävän sanaston kehitys oli hitaampaa ja kielelliset taidot heikommat kuin verrokeilla. Kummankin sanaston koostumuksen kehitys tapahtui pienipainoisilla keskosilla hitaammin kuin täysiaikaisina syntyneillä. Kuitenkin, kun sanaston koostumuksen kehitystä analysoitiin suhteessa sanaston kokoon, kehitys oli laadullisesti lähes samantyyppistä kuin täysiaikaisilla lapsilla. Varhaisen sanaston koko ennusti merkitsevästi myöhempää kielellistä kokonaistasoa. Taustamuuttujien (sukupuoli, äitien peruskoulutuksen pituus, syntymäpaino) yhteys sanaston kehitykseen erosi täysiaikaisten ja keskosten ryhmässä. Tulokset tuovat uutta tietoa täysiaikaisina ja pieninä keskosina syntyneiden suomalaislasten kielenkehityksestä. Tulokset tukevat näkemystä, jonka mukaan varhaisten semanttisten sanakategorioiden kehitys tapahtuu suhteessa sanaston määrälliseen kehitykseen, sekä näkemystä, jonka mukaan kieliopin ilmaantuminen on sidoksissa ilmaistun sanaston määrällisen kehitykseen. Pieninä keskosina syntyneiden lasten varhaisten kielellisten taitojen kehitystä tulisi seurata kliinisessä työssä

VARHAISTEN KIELIOPILLISTEN RAKENTEIDEN KEHITYS - NÄKÖKULMIA SYNTAKSIN JA MORFOLOGIAN KEHITYKSEEN

Ei ole täysin selvää, kuinka suomea omaksuvan lapsen varhaistenkieliopillisten rakenteiden kehitys etenee. Erityisesti on avointa se, millainenvarhainen kehitys ennakoi epätyypillistä tai poikkeavaa kielellistä kehitystä.Kliinistä työtä tekevän puheterapeutin olisi tärkeää tuntea kieliopin tyypillinenkehitys hyvin - hyvä tyypillisen kehityksen tunteminen on edellytys poikkeavankehityksen tunnistamiselle. Tällä katsausartikkelilla on kaksi päätavoitetta:kuvata eri tutkijoiden varhaisten kieliopillisten rakenteiden kehittymiseenliittyviä näkemyksiä sekä sitä, mitä tällä hetkellä tiedetään suomeaomaksuvien lasten varhaisten kieliopillisten rakenteiden kehittymisestä.Tekstissä tarkastellaan erityisesti syntaksin ja morfologian kehitystä.Fonologian kehitys on tarkoituksella rajattu artikkelin ulkopuolelle, koskakyseisen kielen osa-alueen kehitystä on suomea omaksuvilla lapsilla kuvattuuseassa kirjoituksessa viimeisen runsaan kymmenen vuoden aikana. Tämänkatsausartikkelin näkökulma on tutkija-puheterapeutin. Toiveenani on, ettäkliinistä työtä tekevät puheterapeutit voisivat löytää artikkelista näkökulmiakliiniseen työhön.Avainsanat: kielellinen kehitys, kielen rakenteiden kehitys, kieliopin kehitys,syntaksin kehitys, morfologian kehitys, suomiKeywords: language development, acquisition of grammar, development of syntax, morphologicaldevelopment, Finnis

Screen Time of Preschool-Aged Children and Their Mothers, and Children’s Language Development

Although children’s increased screen time has been found to associate with poorer language development, it is open to question which part of language ability screen time specifically associates with. Our aim was to examine the association between children’s screen time (alone and together with a parent), mothers’ screen time, and the different domains of children’s language skills. Mothers reported their children’s (N = 164, aged 2.5 to 4.1 years) screen time and their own on a weekday and a day off. Children’s lexical, phonological, morphological, receptive, and general language abilities were measured using validated tests. The connections between children’s and mothers’ screen time and children’s language skills were analyzed using correlation analyses and linear regression models. The more the children used screen time alone, or the greater the amount of the mothers’ screen time, the weaker the children’s lexical and general language abilities when the children’s age, maternal education level, and birth order were controlled for. We also found cumulative, negative links to the children’s lexical and general language abilities when the amount of their screen time alone and the amount of the mothers’ screen time were simultaneously included in the regression model. The results suggest that it is important to restrict both children’s screen time spent alone and mothers’ screen time

Varhaisen sanaston hallinnan yhteys kielitaitoon 3;6- ja 5;0-vuotiaana

Peer reviewe

Oral language comprehension interventions in school-age children and adolescents with developmental language disorder : A systematic scoping review

Peer reviewe