Nuoret ja sosiaalinen media : ystävyyssuhteiden ja vihapuheen kohteeksi joutumisen merkitys itsetunnolle

Teknologia kehittyy dynaamisesti, joten sosiaalisen median tutkimus on alati ajankohtaista. Tämän sosiaalipsykologian pro gradu-tutkielman tarkoituksena on yhdistellä sosiaalisen median hyviä ja huonoja puolia, jotta nuorten kanssa elävät ja työskentelevät saisivat kokonaisvaltaisen kuvan nuorten internetin käytöstä. Sosiaalinen media on muuttanut merkittävästi sosiaalisia suhteitamme, ja muuttaa jopa käsitystämme itsestämme, eli sosiaalinen media saattaa vaikuttaa jopa itsetuntoon. Eli yksilön henkilökohtaisen käsitykseen itsestään. Lisäksi tällä pro gradu-tutkimuksella pyritään ottamaan kantaa nykypäiväiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun vihapuheen ja sananvapauden välisestä rajanvedosta, sekä vihapuheen vaikutuksesta uhrin hyvinvointiin ja mielenterveyteen. Tämän pro gradu-tutkimuksen tavoitteena on selvittää vastaukset seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1. Ovatko sosiaalidemografiset taustatekijät, kuten ikä ja sukupuoli yhteydessä itsetuntoon? 2. Onko lähiyhteisöön ja internetyhteisöön samastuminen yhteydessä itsetuntoon? 3. Onko internetissä yksilöön kohdistettu vihapuhe yhteydessä itsetuntoon? Otoksessani on 15-30-vuotiaita internetkäyttäjiä (n=1181), joista otokseeni valikoituivat 15-18-vuotiaat (n=723). Analysoin aineistoa lineaarisella regressiolla. Tutkimuksen selittäviä muuttujia olivat sosiaalidemografiset taustatekijät (ikä ja sukupuoli) sekä yhteenkuuluvuuden kokemus internetyhteisöön ja lähiyhteisöön (koulu-, koti- sekä työyhteisöön), läheisten ystävien lukumäärä, että Facebook-kavereiden lukumäärä, että internetissä kohdistettu vihapuhe. Selitettävänä muuttujana oli itsetunto. Regressioanalyysin tuloksien mukaisesti sukupuoli oli tilastollisesti yhteydessä itsetuntoon, eli pojilla on tyttöjä parempi itsetunto. Lisäksi yhteenkuuluvuuden kokemus lähiyhteisöön oli merkitsevästi yhteydessä itsetuntoon. Kuitenkaan ikä, läheisten ystävien lukumäärä, Facebook ystävien määrä, internetyhteisöön samastuminen eikä vihapuheen kohteeksi joutuminen ole tilastollisessa mallissani merkitseviä selittäjiä. Tutkimukseni mukaan pojilla oli parempi itsetunto kuin tytöillä, mikä saattaa johtua kasvatuksesta. Lisäksi kasvokkain tapahtuva yhteenkuuluvuuden kokemus lähiyhteisöön (koti-, koulu- sekä työyhteisöön) oli mallissani merkitsevä selittäjä. Itsetunto syntyy sosiaalisen vuorovaikutuksen tuloksena, jolloin kasvokkain tapahtuvan yhteisöllisyyden merkitystä ei voi olla korostamatta

Seksuaalineuvontaa verkossa : Asiantuntijan ja asiakkaan vuorovaikutuksen diskurssit

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, minkälaista on asiantuntijoiden ja asiakkaiden välinen vuorovaikutus seksuaaliasioihin neuvontaa antavassa verkkopalvelussa. Tutkimuksen aineistona on Sexpo-säätiön nettineuvonnasta 7.2.2018‒19.3.2020 välisenä aikana keräämäni 58 kysymysvastaus-paria. Käytän diskurssianalyysin traditioihin kuuluvaa kontrapunktista analyysiä ja -keskustelunanalyysiä tutkimusmenetelminä. Tutkimukseni etenee siten, että selvitän ensin, mitä teemoja seksuaaliasioihin liittyvässä nettineuvonnassa nousee esiin. Sitten perehdyn siihen, millaisia diskursseja teemojen käsittelyssä rakentuu. Lopuksi tarkastelen, millaisia jännitteitä nettineuvonnan diskurssien välille on tunnistettavissa. Asiakkaiden esittämät kysymykset nettineuvonnassa käsittelivät sukupuolen- ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuuden, parisuhteen, seurustelun ja seksiin liittyviä teemoja. Diskurssien rakentuminen aineistossa tapahtuu eksplisiittisesti ja implisiittisesti. Eksplisiittisesti ilmaistu diskurssi on julkisesti esillä. Implisiittisesti esillä oleva diskurssi on piilossa ja ilmenee tekstissä kilpailevaan diskurssiin liittyvinä sanavalintoina. Asiakkaiden esittämissä kysymyksissä oli vallalla yksi heteronormatiivinen diskurssi, joka vaientaa kaikki muut diskurssit. Asiantuntijan vastauksissa oli yhtä aikaa läsnä useita diskursseja, joissa punnitaan tasapuolisesti erilaisia vaihtoehtoja. Nettineuvonnan diskurssien väliset jännitteet syntyvät asiantuntijan ja asiakkaan vuorovaikutuksen tuloksena. Kun vastakkaiset diskurssit ovat läsnä vuorovaikutuksessa, syntyy jännitepareja, jotka tutkimuksessani ovat pysyvyys ja muutos, yksityisyys ja julkisuus sekä neutraalius ja tunnepitoisuus. Pysyvyyteen liittyvät tekijät ovat yhdistettävissä nettineuvonnan kontekstin ominaisuuksiin, kuten tekstimuotoisuuteen, asynkronisuuteen ja julkisuuteen, kun taas muutosta edustaa viestin sisältö. Yksityisyyden diskurssi on läsnä asiantuntijan henkilökohtaisen tiedon antamisen välttelemisenä, ja siinä että asiakkaat eivät jaa omia henkilötietojaan. Julkisuuden diskurssia edustaa asiakkaan omien huolien kertominen. Neutraaliuden diskurssi näkyy asiantuntijan vastauksen asiallisuutena, kun taas tunnepitoisuuden diskurssia edustaa asiantuntijan osoittama kielellinen myötätunto asiakasta kohtaan. Tutkimuksesta voi tehdä johtopäätöksen, että aroista asioita puhuminen helpottuu nettineuvonnan kautta. Asiakkaat saavat vastauksen kysymäänsä aiheeseen, ja asiantuntijat antavat informaatiota ja myötätuntoa. Nettineuvonnan asynkronisuus, julkisuus ja tekstimuotoisuus vaikuttavat asiantuntijan ja asiakkaan väliseen vuorovaikutukseen

ECRG4 is a candidate tumor suppressor gene frequently hypermethylated in colorectal carcinoma and glioma

<p>Abstract</p> <p>Background</p> <p>Cancer cells display widespread changes in DNA methylation that may lead to genetic instability by global hypomethylation and aberrant silencing of tumor suppressor genes by focal hypermethylation. In turn, altered DNA methylation patterns have been used to identify putative tumor suppressor genes.</p> <p>Methods</p> <p>In a methylation screening approach, we identified <it>ECRG4 </it>as a differentially methylated gene. We analyzed different cancer cells for <it>ECRG4 </it>promoter methylation by COBRA and bisulfite sequencing. Gene expression analysis was carried out by semi-quantitative RT-PCR. The <it>ECRG4 </it>coding region was cloned and transfected into colorectal carcinoma cells. Cell growth was assessed by MTT and BrdU assays. ECRG4 localization was analyzed by fluorescence microscopy and Western blotting after transfection of an <it>ECRG4-eGFP </it>fusion gene.</p> <p>Results</p> <p>We found a high frequency of <it>ECRG4 </it>promoter methylation in various cancer cell lines. Remarkably, aberrant methylation of <it>ECRG4 </it>was also found in primary human tumor tissues, including samples from colorectal carcinoma and from malignant gliomas. <it>ECRG4 </it>hypermethylation associated strongly with transcriptional silencing and its expression could be re-activated <it>in vitro </it>by demethylating treatment with 5-aza-2'-deoxycytidine. Overexpression of <it>ECRG4 </it>in colorectal carcinoma cells led to a significant decrease in cell growth. In transfected cells, ECRG4 protein was detectable within the Golgi secretion machinery as well as in the culture medium.</p> <p>Conclusions</p> <p><it>ECRG4 </it>is silenced via promoter hypermethylation in different types of human cancer cells. Its gene product may act as inhibitor of cell proliferation in colorectal carcinoma cells and may play a role as extracellular signaling molecule.</p

Nuoret ja sosiaalinen media : ystävyyssuhteiden ja vihapuheen kohteeksi joutumisen merkitys itsetunnolle

Teknologia kehittyy dynaamisesti, joten sosiaalisen median tutkimus on alati ajankohtaista. Tämän sosiaalipsykologian pro gradu-tutkielman tarkoituksena on yhdistellä sosiaalisen median hyviä ja huonoja puolia, jotta nuorten kanssa elävät ja työskentelevät saisivat kokonaisvaltaisen kuvan nuorten internetin käytöstä. Sosiaalinen media on muuttanut merkittävästi sosiaalisia suhteitamme, ja muuttaa jopa käsitystämme itsestämme, eli sosiaalinen media saattaa vaikuttaa jopa itsetuntoon. Eli yksilön henkilökohtaisen käsitykseen itsestään. Lisäksi tällä pro gradu-tutkimuksella pyritään ottamaan kantaa nykypäiväiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun vihapuheen ja sananvapauden välisestä rajanvedosta, sekä vihapuheen vaikutuksesta uhrin hyvinvointiin ja mielenterveyteen. Tämän pro gradu-tutkimuksen tavoitteena on selvittää vastaukset seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1. Ovatko sosiaalidemografiset taustatekijät, kuten ikä ja sukupuoli yhteydessä itsetuntoon? 2. Onko lähiyhteisöön ja internetyhteisöön samastuminen yhteydessä itsetuntoon? 3. Onko internetissä yksilöön kohdistettu vihapuhe yhteydessä itsetuntoon? Otoksessani on 15-30-vuotiaita internetkäyttäjiä (n=1181), joista otokseeni valikoituivat 15-18-vuotiaat (n=723). Analysoin aineistoa lineaarisella regressiolla. Tutkimuksen selittäviä muuttujia olivat sosiaalidemografiset taustatekijät (ikä ja sukupuoli) sekä yhteenkuuluvuuden kokemus internetyhteisöön ja lähiyhteisöön (koulu-, koti- sekä työyhteisöön), läheisten ystävien lukumäärä, että Facebook-kavereiden lukumäärä, että internetissä kohdistettu vihapuhe. Selitettävänä muuttujana oli itsetunto. Regressioanalyysin tuloksien mukaisesti sukupuoli oli tilastollisesti yhteydessä itsetuntoon, eli pojilla on tyttöjä parempi itsetunto. Lisäksi yhteenkuuluvuuden kokemus lähiyhteisöön oli merkitsevästi yhteydessä itsetuntoon. Kuitenkaan ikä, läheisten ystävien lukumäärä, Facebook ystävien määrä, internetyhteisöön samastuminen eikä vihapuheen kohteeksi joutuminen ole tilastollisessa mallissani merkitseviä selittäjiä. Tutkimukseni mukaan pojilla oli parempi itsetunto kuin tytöillä, mikä saattaa johtua kasvatuksesta. Lisäksi kasvokkain tapahtuva yhteenkuuluvuuden kokemus lähiyhteisöön (koti-, koulu- sekä työyhteisöön) oli mallissani merkitsevä selittäjä. Itsetunto syntyy sosiaalisen vuorovaikutuksen tuloksena, jolloin kasvokkain tapahtuvan yhteisöllisyyden merkitystä ei voi olla korostamatta

Politische Selbstwirksamkeitsüberzeugung in Deutschland

Politische Selbstwirksamkeitsüberzeugung in Deutschland Eine Demokratie kann ohne die Menschen, die sich in ihr und für sie engagieren, weder existieren noch funktionieren. Die Entscheidung, sich politisch zu engagieren oder dies weiterhin zu tun, hängt von mehreren Faktoren ab. Einer davon ist die Überzeugung, dass die eigenen Handlungen politisch etwas bewirken. Ohne diese Überzeugung, in der Psychologie auch politische Selbstwirksamkeitsüberzeugung (PSWÜ) genannt, ist politisches Engagement sehr unwahrscheinlich. Wählen zu gehen ist mit verhältnismäßig wenig Überwindung und Aufwand verbunden und hängt dementsprechend auch weniger mit PSWÜ zusammen als andere Arten politischen Engagements. PSWÜ hängt dagegen stark mit höherschwelligen Arten des Engagements zusammen, z.B. an Demonstrationen und Debatten teilnehmen, Flyer verteilen, politische Events organisieren, in Kontakt mit Parlamentariern stehen und sich allgemein in die Politik eingebunden fühlen. Im Jahr 2018 scheint es so, als würden weniger und weniger Menschen diese Art politischen Engagements zeigen. Und wenn doch, dann sind dies vermehrt Anhänger der rechtspopulistischen Partei AfD, deren Mitglieder und Sympathisanten mehr Männer mittleren Alters zu sein scheinen. Bedeutet das, dass es 1. einen allgemeinen Rückgang der PSWÜ in Deutschland gibt? 2. Unterschiede in den Anteilen von PSWÜ abhängig von soziodemographischen Faktoren wie Alter und Geschlecht gibt? Diese Fragen sollen anhand der vorliegenden Grafiken beantwortet werden. Diese zeigen getrennt den Anteil an Frauen und Männern, die von ihrer politischen Selbstwirksamkeit überzeugt sind, jeweils für die Jahre 1988, 1998 und 2008. Dabei wird nach Altersgruppe differenziert. 2018 werden Informationen zu PSWÜ erneut erhoben und sollen, sobald diese Daten abrufbar sind, in die vorliegenden Grafiken eingegliedert werden. Die Daten beruhen auf dem ALLBUS (Die Allgemeine Bevölkerungsumfrage der Sozialwissenschaften). Dieser erhebt seit 1980 alle zwei Jahre Daten über Einstellungen, Verhaltensweisen und Sozialstruktur der Bevölkerung in der Bundesrepublik Deutschland. Beantwortung der vorangestellten Fragestellungen: 1. Die Daten zeigen keinen generellen Rückgang von politischer Selbstwirksamkeits-überzeugung in Deutschland. Eher im Gegenteil, es zeigt sich sowohl bei den Frauen als auch bei den Männern über die verschiedenen Alterskategorien hinweg eine leichte, aber stetige Zunahme an von ihrer politischen Selbstwirksamkeit überzeugten Personen. 2. In Hinblick auf soziodemographische Aspekte scheint es erstens generell keine Geschlechtsunterschiede zu geben. Abhängig von Alter und Erhebungszeitpunkt sind einmal ein wenig mehr Frauen, ein anderes Mal ein wenig mehr Männer von ihrer politischen Selbstwirksamkeit überzeugt. Zweitens gleichen sich die Anteile politisch selbstwirksamkeitsüberzeugter Personen in den verschiedenen Alterskategorien pro Erhebungszeitpunkt sehr. Es ist kein klares Muster zu erkennen, in welcher Altersklasse generell einen höheren Anteil von PSWÜ vorkommt

Fluorescent probes and degraders of the sterol transport protein Aster-A

Our understanding of sterol transport proteins (STPs) has increased exponentially in the last decades with advances in the cellular and structural biology of these important proteins. However, small molecule probes have only recently been developed for a few selected STPs. Here we describe the synthesis and evaluation of potential proteolysis-targeting chimeras (PROTACs) based on inhibitors of the STP Aster-A. Based on the reported Aster-A inhibitor autogramin-2, ten PROTACs were synthesized. Pomalidomide-based PROTACs functioned as fluorescent probes due to the intrinsic fluorescent properties of the aminophthalimide core, which in some cases was significantly enhanced upon Aster-A binding. Most PROTACs maintained excellent binary affinity to Aster-A, and one compound, NGF3, showed promising Aster-A degradation in cells. The tools developed here lay the foundation for optimizing Aster-A fluorescent probes and degraders and studying its activity and function in vitro and in cells

Scaffold Remodelling of Diazaspirotricycles Enables Synthesis of Diverse sp3-Rich Compounds With Distinct Phenotypic Effects

A ‘top down’ scaffold remodelling approach to library synthesis was applied to spirotricyclic ureas prepared by a complexity-generating oxidative dearomatisation. Eighteen structurally-distinct, sp3-rich scaffolds were accessed from the parent tricycle through ring addition, cleavage and expansion strategies. Biological screening of a small compound library based on these scaffolds using the cell-painting assay demonstrated distinctive phenotypic responses engendered by different library members, illustrating the functional as well as structural diversity of the compounds