From Hypotheses and Scenarios Toward Forecast-Initiated Action Platforms for Decision-making in Networks Utilization of Forecasting in Business and Governmental Operations

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.The earlier futures studies have not focused on the continuous transformation of the future-oriented knowledge into practice. A clear market for transforming this knowledge has been discovered. The lack of a proper paradigm has hindered the futures researchers in building a proper relation between the accuracy of results and the corresponding decision-making situation. This has decreased the utilisation of futures research. Therefore, I created a new method to make accurate forecasts for the decision-making moment. The core idea is co-operation of many actors in creating and using the future-oriented knowledge. This joint forecasting and guidance system leads to a functional paradigm of futures research, which connects global responsibilities to joint short-term activities. Fourteen case studies leaded to a new method and paradigm. Firstly, I discovered a distinction between the creation of future-shaping innovations and external pressures of change. Secondly, I formulated change patterns in the phenomena being forecasted. These patterns gave a methodological base for individual studies needed in the system. Thirdly, I developed a systematic co-operation of the actors in the production and utilisation of the forecasts. The last step was the formulation of the platforms needed in guidance and execution of the forecasted actions. The stepwise lift model for labour qualifications and the open technology strategy are especially needed as platforms for the public sector and the private enterprises to combine their development efforts. The joint actors of the forecasting and guidance system can systematically co-operate in the production and usage of new future-oriented knowledge. Technically, the system includes procedures to increase the accuracy of anticipated knowledge during the time between the first forecast and the moment the decision has to be made. Accordingly, this study introduces methods with which one can evaluate proper investments that create sustainable growth. Thereafter, platforms to create successful product oriented employment in coherence with long term global responsibility are a vital part of the joint system. Isolated futures studies are outside of the core of the functional paradigm of futures studies. The new core consists of continuous, repeated and co-ordinated work between the joint producers and users of knowledge

Hypoteeseista ja skenaarioista kohti yhteiskäyttäjien ennakoivia ohjantajärjestelmiä : Ennakointityön toiminnallinen hyödyntäminen

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tulevaisuudentutkimuksen perinteiset käytännöt eivät ole keskittyneet tulevaisuustietoa hyödyntävien toimijoiden suoraan ohjaamiseen. Toimeksiantoina on tehty skenaarioita tai vastaavia pitkän aikavälin mahdollisuuksia luotaavia analyyseja. Ennakointityön toiminnalliselle hyödyntämiselle on kehittynyt selvä kysyntä. Tulosteiden hyödynnettä-vyyttä on vaikeuttanut asenne, jonka mukaan on mahdotonta tehdä varmoja ennusteita. Huomaamattaan tulevaisuudentutkijat ovat vältelleet luomasta kykyä tehdä tarkkoja ennusteita. Usean toimijan yhteisen ennakointi- ja ohjantajärjestelmän rakenne luo uuden näkökulman ymmärtää ennakointitulosteen merkitys. Tapausesimerkki kerrallaan tutkimuksessa kehitettiin uutta tapaa kytkeä tulevaisuus-tietoutta organisaatioiden toiminnan ohjaukseen. Ensimmäisessä tapausesimerkissä nousi välttämättömäksi eriyttää tulevaisuutta muokkaavien innovaatioiden valmistelu sekä tulosta hyödyntävän toimijan vaikutuksen ulkopuolella olevat muutospaineet. Seuraava vaihe oli kytkeä ennakoitavien ilmiöiden rakennemuutokset ennakointi-mene-telmien perustaksi. Tätä seurasivat tapausesimerkit, joissa kehiteltiin tapoja koordinoida toimijoiden yhteistoiminta ennakointitulosteiden tuottamisessa sekä hyödyntämisessä. Niistä siirryttiin kehittämään ohjannassa tarvittavia elinkeinojohtamisen toteutusalustoja. Näitä ovat työvoiman porrasnostomalli sekä avoin teknologiastrategia, joilla julkinen kehittäminen ja yritysten menestyminen saatiin kytkettyä toisiinsa. Tutkimustuloksena kehittyi yhteiskäyttäjien ennakoiva ohjantajärjestelmä, jonka avulla toimijat voivat koordinoida yhteistoimintaa tuottaessaan ja hyödyntäessään tietoa. Järjestelmän sisältämillä tiedon osatekijöiden prosessointitavoilla käytettävän tiedon täsmällisyyttä ja hyödynnettävyyttä voidaan teknisesti kehittää siihen pisteeseen asti, jolloin hyödyntäjän on tehtävä ratkaiseva päätös. Vastaavasti tutkimus esittää tapoja, joilla kehitteillä oleviin kestävää kasvua tuottaviin toimintoihin osataan laittaa oikea panostus kehitystyön eri vaiheissa. Kehitettävä tulevaisuudentutkimuksen toiminnallinen paradigma luo siltaa lyhyen aikavälin toimintojen sitomiselle globaalin vastuunoton haasteiden läpivientiin. Läpi-vientitapa perustuu kestävän työllisyyden ja menestystuotehakuisen yritystoiminnan varaan. Paradigman mukainen tulevaisuudentutkimus ei ole kertaluontoisten asiantuntija-arvioiden kehittämistä, vaan tiukan strategian mukaan tehtävää tutkimusta

Koulupäivän aikainen liikunta ja oppiminen : Tilannekatsaus tammikuu 2018

Tiivistelmä Tässä katsauksessa tarkastellaan koulupäivän aikaisen liikunnan vaikutuksia lasten oppimiseen ja koulumenestykseen. Katsauksen pohjana ovat vuosina 1990–2016 tiedelehdissä julkaistut tutkimukset. Koulupäivän aikaisen liikunnan on havaittu vaikuttavan myönteisesti lasten oppimiseen. Tutkimuksissa erityisesti oppitunnin aikainen tauko ja opetukseen integroitu liikunta ovat olleet yhteydessä hyviin oppimistuloksiin. Koulupäivän aikainen liikunta näyttäisi myös vahvistavan lasten tiedollista toimintaa, etenkin toiminnanohjausta, kuten inhibitiota (käyttäytymisen ja reaktioiden säätelyä), tarkkaavaisuutta ja työmuistia. Koulupäivän aikaisella liikunnalla on myös myönteisiä vaikutuksia oppimisen mahdollistaviin tekijöihin, kuten tehtäviin keskittymiseen, käyttäytymiseen ja viihtyvyyteen. Tutkimusten perusteella koulupäivän aikaisen liikunnan ja koulumenestyksen välinen yhteys on vahva, mutta syy-seuraussuhteesta ei ole selkeää näyttöä. Useimmissa tutkimuksissa eihavaittu välituntien yhteyttä koulumenestykseen. Koulumatkojen osalta tutkimustietoa on vähän, ja liikuntatuntien osalta tulokset ovat osin epäjohdonmukaisia. Koulupäivän aikaisen liikunnan vaikutuksista oppimiseen tarvitaankin lisää laadukasta tutkimusta. Erityisesti tarvitaan tutkimuksia, joissa on satunnaisesti valitut koe- ja vertailuryhmät sekä tarpeeksi pitkä interventio- ja seurantajakso liikunnan oppimisvaikutusten selvittämiseksi. Myös toiminnallisen pedagogiikan vaikutuksista oppimiseen tarvitaan lisää tietoa: millainen toiminnallinen oppiminen edistää parhaiten oppimista ja millaista oppimista? Tähänastisen tutkimuksenperusteella näyttää siltä, että liikunnan avulla voidaan tukea strategista oppimista, esimerkiksi ajattelun, motivaation, tunteiden ja käyttäytymisen arvioimista ja säätelyä. Liikunnan anatomiset ja fysiologiset vaikutukset ulottuvat koko kehon lisäksi aivoihin: liikunta lisää aivojen tilavuutta ja aktiivisuutta erityisesti niillä aivoalueilla, joissa muisti ja toiminnanohjaus toimivat. Liikunnan aikaansaamat muutokset aivojen rakenteissa ja toiminnassa luovat lisää mahdollisuuksia oppimiseen. Motoriset ja tiedolliset taidot kehittyvät käsi kädessä, sillä samat keskushermoston mekanismit vastaavat rinnakkain sekä motoristen että tiedollisten taitojen ohjauksesta. Monipuolinen liikunta tukee tätä kokonaisuutta edistämällä neuromotorista kehitystä ja motoristen taitojen oppimista. Motorisen oppimisen tukeminen tulisikin huomioida etenkin tukea tarvitsevien lasten liikunnassa ja oppimisessa. Parhaimmillaan liikunta tarjoaa mahdollisuuksia sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja sosiaalisten taitojen oppimiseen. Myönteinen ilmapiiri ja toimivat vertaissuhteet edistävät oppilaiden jaksamista ja koulumenestystä. Koulupäivän aikainen liikunta voi tukea kouluruokailusuositusten toteutumista sekä pidentää yöunen kestoa ja parantaa unen laatua, ja edistää siten oppimista ja koulumenestystä. Lähes kaikki lapset suorittavat oppivelvollisuutensa koulussa ja viettävät siellä suuren osan arkipäiväänsä. Koulu tarjoaakin otolliset mahdollisuudet sisällyttää liikunta osaksi pedagogisia ratkaisuja ja tukea sitä kautta jokaisen lapsen ja nuoren oppimista, taustasta riippumatta