Nuorisorikollisuuden merkitysten rakentuminen Helsingin Sanomien kirjoituksissa

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkasteltiin nuorisorikollisuuteen liittyvää suomalaista julkista keskustelua. Tutkielman teoreettisen viitekehyksen muodosti sosiaalinen konstruktionismi eli näkemys todellisuuden sosiaalisesti ja vuorovaikutuksellisesti rakentuneesta luonteesta. Tutkimustehtävänä oli tutkia minkälaisia merkityksiä nuorisorikollisuudesta rakentuu Helsingin Sanomien kirjoituksissa. Tutkimusaineisto muodostui 42:sta Helsingin Sanomien kirjoituksesta lehden eri osastoilta aikavälillä 22.3.2022–24.12.2023. Tutkimusmenetelmänä oli aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Nuorisorikollisuuden merkitykset rakentuivat nuorisorikollisuuden ilmiön, syiden ja nuorisorikollisuuden torjuntakeinojen määrittelyjen kautta. Kirjoituksista rakentui kuva vaikeutuvasta ja pahenevasta nuorisorikollisuuden ilmiöstä. Rikollisuuden kerrottiin lisääntyneen ja kasautuneen pienelle tekijäjoukolle. Väkivallan nähtiin raaistuneen ja sisältävän aiempaa enemmän nöyryyttäviä piirteitä, minkä voidaan tulkita johtuvan nuorten lisääntyneestä pahoinvoinnista. Hukassa oleva vanhemmuus ja yhteiskunnan eriytyminen määrittyivät juurisyiksi nuorten pahoinvoinnille ja rikolliselle käyttäytymiselle. Syrjäytymisen tulkittiin vahvistavan nuorten rikollisuutta ja lisäävän rikollisjengien vetovoimaa. Rikosten tekemisestä aiheutuvat euforiset tunteet ja hyväksynnän hakeminen määrittyivät motiiveiksi teoille. Keskiluokan viikonloppuinen huumeiden viihdekäyttö nostettiin yhdeksi taustatekijäksi ilmiölle ja rikoksille herkistyneen yhteiskunnallisen ilmapiirin nähtiin vaikuttavan ilmiön taustalla. Nuorisorikollisuuden torjuntakeinoja haettiin koko yhteiskunnan, perheiden ja nuorten osallistamisesta. Eri toimijoiden yhteistyön tiivistämistä, terminologian selkiyttämistä, avoimen keskustelukulttuurin luomista ja ennaltaehkäiseviä toimia kaivattiin. Pitkäjänteiset toimintaohjelmat ja pysyvä hankerahoitus määrittyivät keinoiksi torjua nuorisorikollisuutta. Yhteiskuntapoliittinen keskustelu nuorisorikollisuuden syistä ja ratkaisukeinoista leikkasi läpi useiden kirjoitusten. Torjuntakeinoiksi määrittyivät kovat ja pehmeät toimet, joista sosiaalityön paremman resursoimisen voidaan tulkita lukeutuvan pehmeisiin ja rangaistusten lisäämisen ja kontrollin kiristämisen koviin keinoihin. Tutkielman tulosten perusteella voidaan tulkita johtopäätöksinä, että nuorisorikollisuutta, nuorisorikollisuuden juurisyitä ja nuorisorikollisuuden torjuntakeinoja voidaan tarkastella eri tasoilla: yksilötasolla, perhetasolla ja yhteiskunnallisella tasolla. Tasot ovat toisiinsa nähden vuorovaikutuksellisessa suhteessa ja nuorisorikollisuuteen liittyviä tekijöitä voidaan tarkastella kaikkien kolmen tason kautta. Sosiaalisen konstruktionismin näkökulmasta nuorisorikollisuuden ilmiö, syyt tai ratkaisuehdotukset eivät ole jäykkiä objektiivisia totuuksia, vaan tulkintoja totuuden rakentumisesta Helsingin Sanomien artikkeleissa

Synnytyksen jälkeinen masennus : Masennuksesta kärsineiden äitien käsityksiä äitiydestä ja masennuksesta sosiaalisten representaatioiden näkökulmasta

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan masennuksesta kärsineiden äitien käsityksiä äitiydestä ja synnytyksen jälkeisestä masennuksesta sosiaalisten representaatioiden näkökulmasta, jonka mukaan ihmisten arkista ajattelua tutkitaan vuorovaikutuksessa syntyvinä todellisuuden tulkintoina. Tavoitteena on tutkia, muodostavatko haastatteluihin osallistuneiden naisten käsitykset äitiydestä, masennuksesta, masennukseen johtaneista syistä sekä tukimuodoista yhteisesti jaettuja käsityksiä ja mielikuvia, sosiaalisia representaatioita. Aineisto koostuu seitsemän synnytysmasennuksesta kärsineen äidin teemahaastatteluista, jotka on litteroitu ja analysoitu aineistolähtöisen analyysimenetelmän mukaisesti. Tuloksissa todetaan, että eriävistä kokemuksista huolimatta haastatelluilla on yhteisiä käsityksiä ja mielikuvia äitinä olemisesta ja lapsen syntymän jälkeisistä mielialahäiriöistä. Käsitykset äitiydestä jakaantuvat käsityksiin äitiyden utopiasta, utopiaa vastustavista mielikuvista sekä käsityksiin realistisesta äitiydestä. Masennus nähdään kahleen, muurin ja portin kaltaisina mielikuvina. Äitien masennuksen syyselitykset jakaantuvat niin ikään yksilöstä, yhteisöstä ja yhteiskunnasta johtuviin tekijöihin. Tärkeimmäksi tukimuodoksi aineistossa nousee internet, lähinnä synnytysmasennuksesta kärsivien äitien tukemiseksi muodostetut sähköpostilistat. Äidit ovat verkostoituneet sähköpostitse ja Äidit irti synnytysmasennuksesta Ry:n kautta. Kolmen aineistolähtöisen analyysivaiheen jälkeen aineistosta nousee teoria äitiysmasennuksista, jonka mukaan masentuneilla äideillä on usein epärealistiset odotukset äitiydestä ja luontainen taipumus perfektionismin tavoitteluun. Yhteiskunnan äitiyden ideologia, tuen ja tiedon puute, yksinäisyys ja ristiriitainen suhde omaan äitiin lisäävät masennukselle altistumista. Utopistisen äitiyden representaatiot tulevat ympäristöstä, median tarjoamina ja levittäminä, sekä ihmisten puheissa, kommenteissa ja käsityksissä. Ongelmallisen tilanteensa tiedostaneet äidit pyrkivät kapinoimaan äitiyden utopiaa vastaan. Masennusprosessin läpikäyminen - masennuksen kahleesta ja muurista kohti masennuksen porttia - vaatii resursseja niin äidiltä itseltään, äidin lähipiiriin kuuluvilta ihmisiltä kuin terveydenhuollon ammattilaisiltakin. Masennuksella on myös positiivisia seurauksia, mikäli äiti kykenee käsittelemään äitiyden ja masennuksen prosesseja. Tieteestä lähtöisin oleva terminologia nähdään suppeaksi ja harhaanjohtavaksi, ja synnytyksen jälkeisen masennuksen käsitteiksi ehdotetaan nimityksiä äitiysmasennus sekä äitiysahdistus. Keskeiset lähteet: Moscovici, S. (1981; 1984; 2000), Purkhardt, C. (1993), Littlewood, J. & McHugh, N.(1997), Tamminen, T. (1990), Strauss, A. ja Corbin, J. (1990)

Genotoxic and inflammatory effects of nanofibrillated cellulose in murine lungs

Nanofibrillated cellulose (NFC) is a sustainable and renewable nanomaterial, with diverse potential applications in the paper and medical industries. As NFC consists of long fibres of high aspect ratio, we examined here whether TEMPO-(2, 2, 6, 6-tetramethyl-piperidin-1-oxyl) oxidised NFC (length 300-1000 nm, thickness 10-25 nm), administrated by a single pharyngeal aspiration, could be genotoxic to mice, locally in the lungs or systemically in the bone marrow. Female C57Bl/6 mice were treated with four different doses of NFC (10, 40, 80 and 200 mu g/mouse), and samples were collected 24 h later. DNA damage was assessed by the comet assay in bronchoalveolar lavage (BAL) and lung cells, and chromosome damage by the bone marrow erythrocyte micronucleus assay. Inflammation was evaluated by BAL cell counts and analysis of cytokines and histopathological alterations in the lungs. A significant induction of DNA damage was observed at the two lower doses of NFC in lung cells, whereas no increase was seen in BAL cells. No effect was detected in the bone marrow micronucleus assay, either. NFC increased the recruitment of inflammatory cells to the lungs, together with a dose-dependent increase in mRNA expression of tumour necrosis factor a, interleukins 1 beta and 6, and chemokine (C-X-C motif) ligand 5, although there was no effect on the levels of the respective proteins. The histological analysis showed a dose-related accumulation of NFC in the bronchi, the alveoli and some in the cytoplasm of macrophages. In addition, neutrophilic accumulation in the alveolar lung space was observed with increasing dose. Our findings showed that NFC administered by pharyngeal aspiration caused an acute inflammatory response and DNA damage in the lungs, but no systemic genotoxic effect in the bone marrow. The present experimental design did not, however, allow us to determine whether the responses were transient or could persist for a longer time