Stop väkivallalle kouluissa ja päiväkodeissa : Väkivaltatilanteiden ilmoitus- ja käsittelylomakkeiden kehittäminen

Opetus- ja kasvatusalalla ei ole käytössä omaa toimialakohtaista väkivallan ilmoitusmenettelyä. Tästä johtuen työpaikoilla on organisaatiokohtaisia eroja Työturvallisuuslain (738/2002) velvoittaman väkivallan ja sen uhan ilmoittamisessa. Kouluissa ja päiväkodeissa tapahtuu päivittäin väkivaltatilanteita, jotka aiheuttavat turvattomuutta työntekijöille, lapsille, oppilaille tai opiskelijoille. Yhtenevän ilmoitusmenettelyn avulla työnantajat voivat ryhtyä toimenpiteisiin väkivallan vähentämiseksi ja työntekijät voivat ilmoittaa kohtaamistaan väkivaltatilanteista saadakseen apua niiden ratkaisemisessa. Raportissa esitetään kehitetyt ilmoitus- ja käsittelylomakkeet sekä kerrotaan pilotoinnin aikana tapahtuneista väkivaltatilanteista kouluissa ja päiväkodeissa. Se sopii luettavaksi kaikille opetus- ja kasvatusalan työturvallisuudesta kiinnostuneille: johdolle, esimiehille, työntekijöille ja kehittäjille

Työhyvinvointi asiantuntija- ja myyntityössä

Kyselytutkimus ”Liikkuvan työn tekijöiden työhyvinvointi” tehtiin, koska haluttiin saada tietoa tätä työtä tekevien työhyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista tekijöistä

Työterveys ja maatalous Suomessa 2014

Työterveys ja maatalous Suomessa 2014 -tutkimuksessa kerättiin seurantatietoa maatalousyrittäjien työhyvinvoinnista: työstä, työoloista ja terveydestä. Tutkimus edustaa hyvin suomalaisia maatalousyrittäjiä, heitä haastateltiin yhteensä 3117. Pääosa aineistosta kerättiin puhelinhaastattelun avulla. Haastattelun teema-alueita olivat maatalousyrittäjyys, työolot ja työmenetelmät, henkinen hyvinvointi, johtaminen, tapaturmat, työn fyysinen kuormittavuus, koettu työkyky, terveys, elintavat ja työssä jatkaminen sekä työterveyshuolto. Työterveys ja maatalous Suomessa 2014 -tutkimuksen perusteella maatalousyrittäjien työhyvinvoinnin kehittämiseksi on syytä kiinnittää huomiota erityisesti yrittäjäosaamiseen, riskinhallintaan, työympäristön ja työmenetelmien kehittämiseen, henkilönsuojaimiin sekä työn henkisen ja fyysisen kuormittavuuden hallintaan

Preparation and characterization of dentin phosphophoryn-derived peptide-functionalized lignin nanoparticles for enhanced cellular uptake

The surface modification of nanoparticles (NPs) using different ligands is a common strategy to increase NP−cell interactions. Here, dentin phosphophoryn‐derived peptide (DSS) lignin nanoparticles (LNPs) are prepared and characterized, the cellular internalization of the DSS‐functionalized LNPs (LNPs‐DSS) into three different cancer cell lines is evaluated, and their efficacy with the widely used iRGD peptide is compared. It is shown that controlled extent of carboxylation of lignin improves the stability at physiological conditions of LNPs formed upon solvent exchange. Functionalization with DSS and iRGD peptides maintains the spherical morphology and moderate polydispersity of LNPs. The LNPs exhibit good cytocompatibility when cultured with PC3‐MM2, MDA‐MB‐231, and A549 in the conventional 2D model and in the 3D cell spheroid morphology. Importantly, the 3D cell models reveal augmented internalization of peptide‐functionalized LNPs and improve antiproliferative effects when the LNPs are loaded with a cytotoxic compound. Overall, LNPs‐DSS show equal or even superior cellular internalization than the LNPs‐iRGD, suggesting that DSS can also be used to enhance the cellular uptake of NPs into different types of cells, and release different cargos intracellularly.Peer reviewe

Strategiaviestinnän käytännöt: tapaustutkimus julkisessa koulutusalan organisaatiossa

Tieto strategian harjoittajien työstä on rajallinen. Tässä tutkimuksessa keskitytään yhteen strategiakäytäntöjen alaluokkaan, strategiaviestinnän käytäntöihin, joista strategian harjoittajat ammentavat päivittäisessä työssään. Tutkimuskohteen valinta perustellaan strategiaviestinnän yhteydellä strategian toimeenpanon onnistumiseen tai epäonnistumiseen. Strategiaviestinnän tärkeys on myös laajalti tunnustettu kirjallisuudessa. Tarkkoja kuvauksia strategiaviestinnän käytännöistä ei kuitenkaan kirjallisuudessa ole. Tässä tutkimuksessa rakennetaan kehikko strategiaviestinnän käytäntöjen kuvaamiseen käyttämällä grounded theory -lähestymistä. Tutkimuksessa osoitetaan, että strategiaviestinnän käytännöillä edistetään, kritisoidaan, välitetään informaatiota, luodaan merkityksiä sekä tuetaan. Edistämiskäytäntöjä käytetään tiettyjen strategisten teemojen tukemiseen. Kritisointikäytäntöjen avulla strategian kyseenalaistetaan strategian toteuttamiskelpoisuus. Informaatiokäytäntöjen avulla sekä levitetään että kerätään informaatiota liittyen strategisiin teemoihin. Merkityksenluontikäytäntöjen avulla strategiaa pyritään ymmärtämään. Tukikäytäntöjen avulla tarjotaan emotionaalista turvaa strategian toimeenpanossa. Strategiaviestinnän käytännöt suuntautuvat ylhäältä alas, alhaalta ylös, horisontaalisesti sekä yli organisaation rajojen. Tutkimus osoittaa myös, että useat eri toimijat käyttävät strategiaviestinnän käytäntöjä