Mineral composition and its relation to texture and to some chemical properties in Finnish subsoils

vokKirjasto Aj-kPohjamaanäytteiden mineraalikoostumuksesta ja sen suhteesta lajitekoostumukseen sekä eräisiin kemiallisiin ominaisuuksii

Uuttuvien kivennäisaineiden pitoisuudet Suomen viljelysmaissa kunnittain

vokKirjasto Aj-

Viljavuustutkimuksen tulkinnan ja nousevien fosfori- ja kaliummäärien kokeiden tulosten vertailu

vokKirjasto Aj-

Monitoring of Finnish arable land: changes in soil quality between 1987 and 1998

This study is part of the long-term monitoring of Finnish arable land and it is based on soil analyses of 705 monitoring sites sampled in 1998. The same sites were sampled twice previously,in 1974 and 1987. We describe here the state of the Finnish cultivated soils in 1998 and changes in soil quality since 1987. The samples were analysed for organic C, volume weight, pH, P, K, Ca, S, Mg, Al, B, Cd, Co, Cr, Cu, Fe, Mn, Mo, Se and Zn.Macronutrients were extracted with 0.5 M ammonium acetate + 0.5 M acetic acid (pH 4.65) and most micronutrients, Al and heavy metals with the same solution + 0.02 M Na 2 EDTA. Hot water was used to extract B and Se. From 1987 to 1998, soil P, Ca, Mg, S, Cr, Cu, Zn, volume weight and electrical conductivity increased and soil K, B, pH and organic C decreased. There was no change in soil Al, Cd, Mn and Ni. Between 1987 and 1998,the use of P,K,B and Cu in mineral fertilisers declined whereas that of Ca in liming agents and Zn in mineral fertilisers increased. With the exception of P and Cu,these changes affected the concentrations of easily soluble macro- and micronutrients in the soil accordingly. The slight decrease in soil pH might be due to the increase in the use of fertliser N. The finding that soil Cd and Ni ceased to increase and that soil Cr increased only slightly was attributed to the dramatic reduction in national emissions and bulk depositions of heavy metals

Viljavuusluokittaiset sadonlisäykset paikallisissa nousevien fosfori- ja kaliummäärien kokeissa

vokKirjasto Aj-

Maasta eri menetelmillä uuttuvat hivenainemäärät ja niiden korrelointi timotein hivenainepitoisuuksien kanssa

vokKirjasto Aj-

Omavaraisen viljelyn vaikutus maan ominaisuuksiin

vKirjasto Aj-kEffect of self-sufficient cultivation on soil propertie

Tutkimusasemien viljelymaiden ravinne- ja raskasmetallipitoisuuksien seuranta : Muutokset aikavälillä 1992-1997

Viljelymaiden ravinne- ja raskasmetallipitoisuuksien seurantaa varten kerättiin syksyllä 1997 maanäytteet Maatalouden tutkimuskeskuksen (nykyisin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT) ja Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksen tutkimusasemien peltolohkoilta. Seurantaan kuului 16 tutkimusasemaa eli 16 maatilaa. Seurattavia näytealoja oli yhteensä 122 ja ne olivat samat kuin vuonna 1992. Myös kerätyistä näytteistä tehtiin kaikki samat määritykset kuin aiemminkin lukuunottamatta lajitekoostumusta. Koko aineistoa tarkasteltaessa viljavuusluvuista muuttuivat pH, kalium ja rikki. Tosin pH:n mediaanin alenema oli vähäinen. Sen sijaan kaliumin vähentyminen ja rikin lisääntyminen olivat selvempiä, 13 ja 15 %. Viljavuuslukujen maatilakohtaisissa keskiarvoissa oli muutoksia lukuunottamatta kalsiumia. Maan fosforipitoisuus suureni yhdellä ja rikkipitoisuus kolmella tilalla. Magnesiumpitoisuus pieneni kahdella ja pH-luku neljällä tilalla. Kuitenkin eniten muutoksia oli yksittäisillä lohkoilla johtuen erilaisista viljelytoimenpiteistä. Esimerkiksi pH-luvun sekä kalsium- ja magnesiumpitoisuuksien suurentuminen johtuivat kalkituksesta. Voimaperäinen viljely suurine typpimäärineen taas johti hyvinkin huomattavaan pH:n ja ravinnepitoisuuksien alentumiseen. Hivenravinteista boori, rauta ja mangaani lisääntyivät kyseisellä aikavälillä, kun koko aineistoa tarkasteltiin. Kupari ja molybdeeni hieman vähentyivät. Tilakohtaisina keskiarvoina tarkasteltuna boori lisääntyi neljällä ja sinkki yhdellä tilalla. Kupari väheni yhdellä ja molybdeeni neljällä tilalla. Maan booripitoisuuden selvä lisääntyminen johtui lannoitteiden mukana tulleesta boorista ja sinkkipitoisuuden nousu sinkkiä sisältäneiden puutarhan Y-lannoksien käytöstä. Raskasmetalleista kadmiumin vähentyminen oli selkeä yleinen ilmiö. Pitoisuus aleni yhdellätoista tutkimusasemalla kuudestatoista ja muillakin tutkimusasemilla, yhtä lukuunottamatta, kehittymisen suunta oli aleneva. Useilla asemilla myös kromin ja nikkelin pitoisuus pieneni. Sen sijaan lyijyn pitoisuus lisääntyi kolmella tutkimusasemalla ja useilla muillakin suunta oli kohoava niin, että koko aineiston mediaani suureni. Tämä siitä huolimatta, että lyijypäästöt Suomessa alenivat 90-luvulla merkittävästi. Vanadiinin pitoisuus lisääntyi johtuen siitä, että terästeollisuuden kuonia oli käytetty kalkitusaineina.vokTiivistelm

Laboratorioiden ja analyysimenetelmien välinen vertailututkimus viljelymaan raskasmetalleista

vKirjasto Aj-

Teollisuuden jätevesilietteet ja niiden hyötykäyttö maataloudessa : Loppuraportti tutkimushankkeesta "Teollisuuden jätevesilietteet ja niiden mahdollinen hyötykäyttö maataloudessa"

VokKirjasto Aj-