Viljelymaiden ravinne- ja raskasmetallipitoisuuksien seurantaa varten kerättiin syksyllä 1997 maanäytteet Maatalouden tutkimuskeskuksen (nykyisin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT) ja Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksen tutkimusasemien peltolohkoilta. Seurantaan kuului 16 tutkimusasemaa eli 16 maatilaa. Seurattavia näytealoja oli yhteensä 122 ja ne olivat samat kuin vuonna 1992. Myös kerätyistä näytteistä tehtiin kaikki samat määritykset kuin aiemminkin lukuunottamatta lajitekoostumusta. Koko aineistoa tarkasteltaessa viljavuusluvuista muuttuivat pH, kalium ja rikki. Tosin pH:n mediaanin alenema oli vähäinen. Sen sijaan kaliumin vähentyminen ja rikin lisääntyminen olivat selvempiä, 13 ja 15 %. Viljavuuslukujen maatilakohtaisissa keskiarvoissa oli muutoksia lukuunottamatta kalsiumia. Maan fosforipitoisuus suureni yhdellä ja rikkipitoisuus kolmella tilalla. Magnesiumpitoisuus pieneni kahdella ja pH-luku neljällä tilalla. Kuitenkin eniten muutoksia oli yksittäisillä lohkoilla johtuen erilaisista viljelytoimenpiteistä. Esimerkiksi pH-luvun sekä kalsium- ja magnesiumpitoisuuksien suurentuminen johtuivat kalkituksesta. Voimaperäinen viljely suurine typpimäärineen taas johti hyvinkin huomattavaan pH:n ja ravinnepitoisuuksien alentumiseen. Hivenravinteista boori, rauta ja mangaani lisääntyivät kyseisellä aikavälillä, kun koko aineistoa tarkasteltiin. Kupari ja molybdeeni hieman vähentyivät. Tilakohtaisina keskiarvoina tarkasteltuna boori lisääntyi neljällä ja sinkki yhdellä tilalla. Kupari väheni yhdellä ja molybdeeni neljällä tilalla. Maan booripitoisuuden selvä lisääntyminen johtui lannoitteiden mukana tulleesta boorista ja sinkkipitoisuuden nousu sinkkiä sisältäneiden puutarhan Y-lannoksien käytöstä. Raskasmetalleista kadmiumin vähentyminen oli selkeä yleinen ilmiö. Pitoisuus aleni yhdellätoista tutkimusasemalla kuudestatoista ja muillakin tutkimusasemilla, yhtä lukuunottamatta, kehittymisen suunta oli aleneva. Useilla asemilla myös kromin ja nikkelin pitoisuus pieneni. Sen sijaan lyijyn pitoisuus lisääntyi kolmella tutkimusasemalla ja useilla muillakin suunta oli kohoava niin, että koko aineiston mediaani suureni. Tämä siitä huolimatta, että lyijypäästöt Suomessa alenivat 90-luvulla merkittävästi. Vanadiinin pitoisuus lisääntyi johtuen siitä, että terästeollisuuden kuonia oli käytetty kalkitusaineina.vokTiivistelm
