Bringing Mythical Forests to Life in Early Childhood Education

In this article, I have sought to develop an understanding of the contribution of imaginative and nature appreciation in early childhood environmental education dealing with old, cultural nature myths and beliefs. The argument rests on the belief that the basis of a child-environmental education is in imagination which resonates with play, aesthetics and storytelling as old, historical nature myths have a story-like power to transform human perception of the world and our relationship to it. The thinking of the old nature myths and development of early childhood environmental education is in this article relying on new materialism and posthumanist thinking of intra-action (Barad 2003; 2007). This article specifically considers the usage of material Whisper of the Spirit, which places educators in the position of examining their environmental education practices as relative, evolving and emergent situations in which the old nature myths and the existing material components could have their role and significance.Peer reviewe

Paperileija olemisen mietiskelynä : Yrjö Hirnin suomalaisen leikkitutkimuksen perusteoksessa leikki ja taide suhteutuvat elämään oppimismatkana

Yrjö Hirn, Leikkiä ja taidetta: Muutamia lukuja lasten leluista, lauluista, tansseista ja pikku teatterista. Suomentanut J. V. Lehtonen. Helsinki: WSOY, 1918Non peer reviewe

”Et ne tietää, et toi on hyvä ihminen” - Varhaiskasvatuksen opettajuus J. A. Hollon hengessä

Suomalaisen varhaiskasvatuksen perinne ulottuu yli sadan vuoden taakse. Varhaiskasvatuksen opettajuuden voidaan katsoa alkaneen kehittyä jo varhain, joskin vuosikymmenien ajan sitä kuvattiin ennemminkin hoivan kuin opetuksen termein. Vasta tällä vuosikymmenellä yliopistokoulutettuja alan ammattilaisia on alettu nimittää varhaiskasvatuksen opettajiksi. Tämä artikkeli liittyy Juho August Hollon kasvatusajattelun tarkasteluihin varhaiskasvatuksen näkökulmasta. Artikkelissa peilataan Hollon näkemyksiä varhaiskasvatukseen painottaen erityisesti varhaiskasvatuksen opettajuutta ja siihen sisältyvästä kasvattajuudesta huokuvaa hollolaista henkeä. Hollolaisella hengellä tarkoitetaan erityisesti kykyä nähdä kasvatuksellisesti, edustaa kuvitteluelämän virkeyttä sekä toimia mahdollistajana ja koskettajana. Luentaa rikastetaan tekstiin liitetyillä, kokeneen varhaiskasvatuksen opettajan Hollo-kaikuisilla näkemyksillä, joita nousi esiin kokeneen varhaiskasvatuksen opettajan kolmivaiheisessa haastattelussa. Aineiston tarkastelu osoittaa aikamme varhaiskasvatuksen opettajuuden heijastelevan monia Hollolle tyypillisiä arvoja ja lähtökohtia. Varhaiskasvatukselle ominainen kokonaisvaltaisuus luo opettajuudelle oman karaktäärinsä. Artikkelissa esitetään, kuinka J. A. Hollon kasvatusajattelu voi toimia varhaiskasvatuksen opettajuutta kannattelevana voimana kehystäen sen kokonaisvaltaisuutta, kun perustana pidetään kasvatuksellisuutta.Peer reviewe

Policies and Strategies on Arts Education with ICTs in Finland and China

Peer reviewe

Eloisa ja erityiseksi tekeminen antroposeenin ajan kasvatuksen haasteena

Peer reviewe

Vertaisoppiminen digitaalisessa toimintaympäristössä. Tapaustutkimus kahden viisivuotiaan Minecraft -luomisesta

Peer reviewe

Varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoiden ajatuksia alaansa liittyvästä uutisoinnista

Selvitämme tässä tutkimuksessa, miten varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijat kokevat median uutisoinnin vaikuttavan heidän omiin käsityksiinsä sekä yleiseen mielikuvaan varhaiskasvatusalasta. Keräsimme aineiston verkkokyselylomakkeella, jolla saimme vastauksia 105 varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijalta kuudesta yliopistosta eri puolilta Suomea. Fenomenografista lähestymistapaa hyödyntäen tutkimme opiskelijoiden kokemuksia alaan liittyvästä uutisoinnista, heidän suhtautumistaan siihen sekä median uutisoinnin vaikutusta alavalintaan ja työelämään orientoitumiseen. Tutkimuksen tulosten mukaan median uutisointi koetaan merkityksellisenä ja siitä heijastuu niin kielteisiä kuin myönteisiäkin asioita. Opettajaopiskelijat kokivat uutisoinnin merkityksen tärkeänä, sillä asiat voivat muuttua paremmiksi niiden esiin nostamisen myötä. He kuitenkin kokevat, että median uutisointi on hyvin negatiivissävytteistä. Opiskelijat esimerkiksi pohtivat negatiivisen uutisoinnin herättämää huolta lasten vanhemmissa. Uutisointi vaikuttaa osaltaan opiskelijoiden ja muiden ihmisten ajatuksiin varhaiskasvatusalasta, alalle hakeutumisesta ja sillä työskentelemisestä. Tutkimuksemme mukaan medialla on näin ollen vaikutusta opiskelijoiden käsityksiin, ja pidämme tätä toistaiseksi vielä suhteellisen tutkimatonta ilmiötä yhteiskunnallisesti merkittävänä