Sintonen, Sara

Finnish

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto

https://helda.helsinki.fiSäveltämisen pedagogiikalla tukea itseilmaisuunSintonen, SaraMetropolia Ammattikorkeakoulu2021Sintonen , S 2021 , Säveltämisen pedagogiikalla tukea itseilmaisuun . julkaisussaOpastajana säveltämisen polulla . Metropolia Ammattikorkeakoulu , Sivut 7-10 . <https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-328-306-0 >http://hdl.handle.net/10138/341233cc_by_nc_sapublishedVersionDownloaded from Helda, University of Helsinki institutional repository.This is an electronic reprint of the original article.This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail.Please cite the original version.7Sara SintonenSÄVELTÄMISEN  PEDAGOGIIKALLA TUKEA ITSEILMAISUUNSäveltäminen on kiehtova itseilmaisun muoto. On tärkeää, että mahdollisuutta säveltämiseen tarjotaan mahdollisimman laajas-ti eri koulutusasteilla ja monella eri pedagogisella tavalla. Se voi osua jonkun kohdalla juuri siksi itselle sopivimmaksi ja tärkeim-mäksi ilmaisukeinoksi. Joku voi esimekriksi havaita, että asioiden ilmaiseminen sanoilla voi olla vaikeaa, mutta ajatusten saattami-nen soivaan muotoon onkin luontevampaa. Tai että säveltämällä voi jopa ilmaista jotain sellaista, mihin esimerkiksi sanat eivät yllä.Olen oppinut ajattelemaan Säveltämisen pedagogiikkaa (SÄPE 1–4) koulutus-ten myötä, että säveltäminen on oikeastaan kuin juttelua itsen kanssa. Se on mahtava keino tutustua itseen, koska siinä tarjoutuu mahdollisuus kuunnella ja ottaa kiinni omista sisäisistä, toisinaan piiloonkiin jäävistä aihioista, virroista ja koetuista vivahteista. Jo yksittäiseen ääneen saa mahtumaan niin paljon merki-tyksiä. Mitä minä tunnen ja ajattelen? Jos tilanteissa syntyy tuotoksia ja teoksia tai aineksia niihin, ovat ne tärkeitä ja merkityksellisiä ilmaisuja itsestä ulospäin, melkein kuin antaisi lahjan toisille ja maailmalle. 8Itseilmaisun myötä yksilö tulee näkyvämmäksi. Kyse ei ole siten niinkään kasvus-ta kohti taiteilijuutta, koska kaikki eivät edes tavoittele sellaista. Kyse on keinova-likoimasta kuunnella itseään, tuoda tuoda omat ajatuksensa toisten tietoisuuteen, erittäin tärkeistä oman tahdon ja mielipiteiden ilmaisusta eri yhteyksissä. Moni ajattelee myös, että erityisesti tässä ajassa yhteiskunnassa pärjäämisen kannalta kyky ilmaista itseään tilanteisiin sopivilla tavoilla on oleellista. Itseilmaisun kehit-täminen auttaa myös kehittymään kanssaolentojen tulkitsemisessa, kun erilaiset ilmaisut alkavat saada merkityksiä. Itseilmaistu myös vahvistaa vuorovaikutuksen lisäksi kokemusta itsestä toimijana.Tunteiden ilmaiseminen soivan materian kautta on kiehtovaa. Jos itsensä ja omien tunteidensa näkyväksi saattaminen esimerkiksi sanojen avulla on haasta-vaa tai jopa vaikeaa, voi sen tehdä kuuloaistimukseen perustuen. Myös erilaisia tunteiden ilmaisua ja niiden variaatiota voi kokeilla kuunnellen itse tuotettua ään-tä: Mitä tapahtuu, jos lisään tämän äänen voimakkuutta tai otan tähän mukaan toisen äänen? Miten saan aikaan esimerkiksi ujoa ääntä? Milloin ujo ääni ei enää tunnukaan ujolta?Näkyväksi ja kuulluksi tuleminen on myös tahdon ilmaisua. Jokaisen olisi hyvä oppia jo pienestä pitäen ilmaisemaan, mikä vaikuttaa hyvältä ja milloin jokin ei käy. Osaatko ilmaista sen, miten toivoisit asian olevan? Se ei ole välttämättä helppoa, koska aina löytyy tyrmäämään pyrkiviä tekijöitä. Voi syntyä tunne ja vaikutelma, että oma ilmaisu ei olisikaan arvokasta tai tervetullutta. Siitä harvoin seuraa mitään hyvää itseilmaisun näkökulmasta. Jokaisen opettajan kannattaakin pysähtyä miettimään ja tunnistamaan sekä ehkäisemään ja poistamaan tällaisia tekijöitä erilaisissa oppimistilanteissa.Itseilmaisuun liittyy tietty vapaus, jonka ei soisi johtavan erehtymisenkään äärel-lä häpeään. Häpeä nimittäin heikentää meitä ja saattaa meidän toimimaan siten, että toiminta alkaa ohjautua ulkopuolelta. Yksilö alkaa liikaa joustamaan ja miel-9lyttämään toisia ja vähitellen katoaa aina vaan kauemmaksi itsestään ja omasta tahdostaan. Kun keinoja omaan itseilmaisuun alkaa löytyä ja juttelu itsen kanssa, vaikka säveltämällä, on luontevampaa, alkavat muut myös paremmin huomaa-maan sinut. Silloin ei tarvitsekaan tehdä jotakin miellyttääkseen toisia vaan il-maistakseen itseään. Pohdittaessa säveltämisen pedagogiikkaa itseilmaisuna alkaa se näyttäytyä toi-mintana, jossa ei lähtökohtaisesti tavoitella jotain tuotosta lopputulemana vaan oppimistavoitteet kohdistuvat itse työskentelyyn ja prosesseihin siinä. On suosi-teltavaa, että omia ideoita pääsee jakamaan toisten kanssa ja että työskentelylle on riittävän väljät ja avoimet lähtökohdat. Olennaista on toiminnan autenttisuus, jota opettaja voi kyllä tukea oppimistehtävin, materiaalivalinnoin sekä monipuo-listen työkalujen avulla. Myös kaikenlaiset valinnan mahdollisuudet innostavat oppijoita tyypillisesti kokeiluihin ja sitä kautta monipuoliseen itseilmaisuun.Säveltäminen on erittäin kiinnostava itseilmaisun muoto. Säveltämällä voi oppia myös paremmin tuntemaan itseään ja tunnistamaan omia kokemuksiaan. Hyväs-sä ohjauksessa omassa ilmaisussaan voi kehittyä niin, että ajatusten ja kokemus-ten lukuisia eri vivahteita ja sävyjä oppii vähitellen jakamaan yhä monipuolisem-min ja syvemmin erilaisin soivin ilmaisuin. Se tuottaa monesti vilpitöntä rauhaa ja tyytyväisyyttä itselle sekä iloa toisille.10KirjallisuusKauppinen, M., Sintonen, S., Harmanen, M. & Kauppinen, E. 2017. Luovan tuottamisen arviointi musiikissa sekä äidinkielessä ja kirjallisuudessa. Teok-sessa E. Kauppinen & E. Vitikka (toim.). Arviointia toteuttamassa: Näkökulmia monipuoliseen oppimisen arviointiin. Opetushallitus. Oppaat ja käsikirjat / Opetushallitus, No. 2017:4, 127–139.Malinen, B. 2012. Häpeän monet kasvot. Helsinki: Kirjapaja.Sintonen, S. & Kumpulainen, K. 2017. Monilukutaito moninaisuutena, toimin-tana ja osallisuutena. Teoksessa R. Ruuskanen (toim.). Mitä tarkoittaa? AV-ark-ki: Mediataide monilukutaidon lähteenä. http://mediataidekasvattaa.fi/oppima-teriaalit/mita-tarkoittaa/Sintonen, S. 2019. Monilukutaito taiteen ja luovuuden hengessä. Teoksessa L. Huhtinen-Hildén & M. Lamppu (toim.). Sukkasäkkisoittimia ja spontaania kurarumbaa – Luovaa toimintaa varhaiskasvatuksessa. Metropolia Ammatti-korkeakoulun julkaisuja. Taito-sarja; No. 37. Metropolia Ammattikorkeakoulu, 40–45. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-328-183-7. 

Säveltämisen pedagogiikalla tukea itseilmaisuun

https://helda.helsinki.fi/bitstream/10138/341233/1/polulla.pdf

Säveltämisen pedagogiikalla tukea itseilmaisuun

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto