Integrating environment into humanitarian risk - Development and use of an environmental emergency risk index to inform capacity development interventions

This master thesis is an attempt to investigate to what extent the Environmental Emergency Risk Index (EER Index), which was recently developed by the Joint UNEP/OCHA Environment Unit (JEU), fit field staff and expert perceptions of environmental emergency risk. The findings reveal that the EER Index does not coincide very well with the views of the experts and field staff and that there are some methodological aspects of the development of the index that need to be further refined. Suggestions for improvement of the EER Index conclude that initially more research is needed regarding the choice of indicators, both from researchers and practitioners, and also regarding the analytical and mathematical methodology with respect to uncertainty and sensitivity analysis, to increase the legitimacy and credibility of the index.Natural and man-made hazards expose people around the world to risk, and impacts of these risks often severely affect people in developing countries. Climate change and other trends such as fast developing industries, unregulated urbanisation as well as poor urban planning threaten to increase the occurrence and severity of disasters worldwide. To save lives, enhance the preparedness for and the ability to cope with these disasters, as well as enable a sustainable future, there is a need for change in how we manage these risks. Instead of reacting and responding after a disaster has occurred, we need to try to anticipate these events and prepare for them

Novel Immunological Markers of Lyme Borreliosis

Lyme borreliosis (LB) is a bacterial infection spread by the bite of Ixodes sp. ticks. Borrelia burgdorferi sensu lato group of spirochaetes is causing the infection. Less than 10 species are known to be pathogenic to humans. Distribution of B. burgdorferi sensu lato species varies geographically and LB is endemic in Europe, Asia and North America. The typical initial manifestation of LB is a ring-like rash, erythema migrans (EM). EM appears around the tick bite site after a couple of days or weeks. Diagnosis of LB is based on EM and the infection is treated with antibiotics. In some cases, the tick bite or EM may go unnoticed. Manifestations of late-stage LB are Lyme arthritis, cardiac symptoms, neuroborreliosis (LNB) manifesting as meningoradiculitis or meningitis, or chronic atrophic skin changes (acrodermatitis chronica atrophicans). These late-stage manifestations may appear within weeks, months, or in rare occasions after years. Frequently, laboratory tests are needed to confirm the clinical diagnosis. Laboratory testing is mainly based on the detection of Borrelia specific antibodies, usually with ELISA method or immunoblotting. There are no markers of active LB and antibody responses may persist for years after the treatment of the infection. The aim of this study was to identify new immunological markers for the laboratory diagnostics of LB. A large amount of serum and cerebrospinal fluid (CSF) samples were collected from patients with different manifestations of LB from Europe and the United States. Five peptide variants of IR6 (= invariable region 6 of the VlsE protein) as antigens were compared to commercial C6 Immunoassay in the serodiagnosis of early and disseminated stages of LNB. Recombinant decorin binding proteins A (DbpA) and B (DbpB) (three variants of each) as antigens were evaluated in the serodiagnosis of LNB. CXCL13 Immunoassay was used to measure chemokine CXCL13 levels in children with early LNB. As a conclusion, the use of a combination of different IR6 peptide variants in one assay may improve the laboratory diagnostics of LB by increasing the sensitivity of the test. DbpA and DbpB may serve as supplementary antigens in diagnostic assays. Appearance of CXCL13 in the CSF seems to be an early immunological marker of inflammation in CNS. Measurement of CXCL13 concentrations in the CSF may improve the diagnostics of LNB.Lymen borrelioosi (Lymen tauti) on Borrelia burgdorferi sensu lato -bakteerien aiheuttama infektio. Tautia aiheuttavia Borrelia-bakteereita tavataan ainakin Euroopasta, Aasiasta ja Pohjois-Amerikasta ja eri Borrelia-lajien levinneisyys vaihtelee alueellisesti. Ihmisille Lymen borrelioosia aiheuttavia Borrelia-lajeja tunnetaan alle kymmenen. Borrelia-bakteerit pääsevät siirtymään ihmiseen Ixodes-suvun puutiaisten ( punkkien ) pureman välityksellä. Tyypillinen ensioire on rengasmainen ihottuma (erythema migrans), joka ilmaantuu puutiaisen puremakohdan ympärille muutaman päivän tai viikon kuluttua puremasta. Taudin diagnoosi voidaan tehdä tässä vaiheessa ihottuman perusteella ja tartunta hoitaa antibiooteilla. Ilman antibioottihoitoa infektio saattaa edetä ja myöhäisoireet voivat ilmaantua useiden viikkojen, kuukausien tai joskus jopa vuosien päästä tartunnasta. Myöhäisoireita ovat muun muassa erilaiset iho-, sydän- tai niveloireet kuten artriitti tai keskushermosto-oireet kuten meningiitti neuroborrelioosissa. Jos ihottumaa ei ole diagnosoitu (tai jos oireet jatkuvat hoidosta huolimatta), on tehtävä laboratoriotutkimuksia veri- ja/tai aivo-selkäydinnestenäytteistä. Suurin osa käytössä olevista testeistä perustuu vasta-aineiden osoittamiseen potilasnäytteistä. Tämän väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli löytää uusia immunologisia markkereita Lymen borrelioosin laboratoriodiagnostiikkaan. Tutkimuksessa testattiin viittä erilaista Borrelia-bakteerin pinnalla ilmentyvästä VlsE-proteiinista tehtyä peptidiä (IR6-peptidit), kaupallista IR6-peptidisovellusta ja kolmea erilaista DbpA- sekä DbpB-proteiinia (dekoriinia sitova proteiini A ja B) ELISA-testissä. Testauksessa käytettiin Lymen borrelioosin eri vaiheita sairastaneiden potilaiden seerumi- sekä aivo-selkäydinnestenäytteitä Suomesta, Ruotsista, Sloveniasta ja Yhdysvalloista. Neuroborrelioosipotilaiden aivo-selkäydinnestenäytteistä mitattiin kemokiini CXCL13:n pitoisuuksia. Työssä havaittiin, että useiden IR6-peptiden käyttö samassa testissä voi parantaa Lymen borrelioosin laboratoriodiagnostiikkaa. DbpA-proteiini osoittautui paremmaksi antigeeniksi kuin DbpB neuroborrelioosin diagnostiikassa. Kemokiini CXCL13 aivo-selkäydinnesteessä näyttää olevan varhainen merkki neurologisesta infektiosta ja CXCL13-pitoisuuden mittaaminen voi parantaa sekä lasten että aikuisten varhaisen neuroborrelioosin diagnostiikkaa

Varhaiskasvatuksen opettajien näkemyksiä päiväkodin hyvästä johtajuudesta

Tiivistelmä. Varhaiskasvatuslaissa ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa tapahtuneet muutokset vaikuttavat varhaiskasvatukseen. Muutosten seurauksena hyvien johtamistaitojen merkitys on korostunut. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on lisätä ymmärrystä johtajuudesta sekä tuottaa tietoa siitä, miten hyvää johtajuutta voidaan kehittää varhaiskasvatuksessa ja erityisesti päiväkodissa. Tutkielmassa tätä aihetta tarkastellaan varhaiskasvatuksen opettajien näkemysten kautta. Tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä päiväkodin johtajuutta avataan varhaiskasvatuksen kontekstissa, jossa johtajuus sulautuu vuorovaikutussuhteisiin, kokemuksiin ja palvelurakenteisiin. Johtajuutta tarkastellaan johtajuuden yleisten määritelmien ja keskeisten käsitteiden sekä päiväkodin johtajuuden ja johtamisen näkökulmasta. Myös pedagoginen johtajuus ja palveleva johtajuus ovat tutkielman kannalta olennaisia näkökulmia. Tutkielma on laadullinen tutkimus, jonka avulla selvitetään opettajien näkemyksiä päiväkodin johtajuudesta. Laadullisen tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa uusia havaintoja ja tapoja ymmärtää todellisuutta. Tutkimusaineisto koostuu neljän varhaiskasvatuksen opettajan haastatteluista. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen ja teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Tulosten perusteella voidaan todeta, että päiväkodin hyvään johtajuuteen liitetään monenlaisia näkemyksiä, joissa painottuvat eri tavoin esimerkiksi pedagoginen johtajuus ja johtajan rooli hallinnollisena johtajana ja henkilöstöjohtajana. Yksi opettaja korostaa pedagogisen johtajuuden merkitystä, kun toinen taas johtajan kykyä organisoida päiväkodin toimintaa. Opettajien näkemykset koskevat päiväkodin johtajuuden taustalla vaikuttavia tekijöitä, johtajan johtamistaitoja, pedagogista ja palvelevaa johtajuutta sekä johtajan henkilökohtaisia ominaisuuksia ja asenteita. Tulosten perusteella hyvä päiväkodin johtaja on tietoinen johtajuusroolistaan, tietää varhaiskasvatuksen tavoitteet ja sisällön ja tekee pedagogiset toimintalinjaukset. Lisäksi johtajan on tuettava työntekijöiden ja varhaiskasvatuksen asemaa organisaation ulkopuolisilta vaatimuksilta. Tulokset vahvistavat sen, että johtajuus nähdään vuorovaikutteisena prosessina, jolloin pedagogisessa keskustelussa korostuvat hyvät kommunikointi- ja vuorovaikutustaidot. Tulosten perusteella voidaan nähdä, että päiväkodin johtajalla ja johtajan johtamistaidoilla on merkitystä työyhteisölle ja organisaatiossa toteutettavalle pedagogiikalle. Johtajuuden kehittämisen tulisi alkaa jo opettajankoulutuksesta ja jatkua myöhemmin johtajien täydennyskoulutuksena. Päiväkodin hyvän johtajuuden kehittämisessä on huomioitava johtajuuden vuorovaikutuksellisuus ja siten myös muiden organisaatiossa työskentelevien henkilöiden osallisuus johtajuuden kehittämisessä

Pilot study of diagnostic potential of the Mycobacterium tuberculosis recombinant HBHA protein in a vaccinated population in Finland

Peer reviewe

Raumalaisten 8. ja 9. luokkalaisten koululaisten pelikäyttäytyminen : elektroniset pelit ja rahapelit

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Raumalla erään yläasteen 8. ja 9. luokkalaisten pelaamiseen liittyvää käyttäytymistä. Tutkimuksessa kartoitettiin elektronisten pelien, kuten tietokone- ja Playstationpelit, pelaamista sekä rahapelien pelaamista. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan käyttää peliriippuvuutta ennaltaehkäistäessä. Tutkimus oli luonteeltaan määrällinen eli kvantitatiivinen. Tutkimusaineisto kerättiin erään Rauman yläasteen 8. ja 9. luokkalaisilta oppilailta (n=252) kyselylomakkeiden avulla toukokuussa 2009. Tutkimustulosten mukaan 93 % koululaisista oli pelannut elektronisia pelejä ainakin joskus. Pojat pelasivat selvästi tyttöjä enemmän. Pojista 56 % vastasi pelanneensa 5-6 kertaa viikossa tai päivittäin, tytöistä 11 %. Ne koululaiset, jotka pelasivat 1-2 kertaa viikossa tai useammin, pelasivat useimmiten 1-2 tuntia kerrallaan. Kaksi kertaa kuussa tai harvemmin pelaavat koululaiset pelasivat useimmiten alle tunnin kerrallaan. Tytöistä 90 % ja pojista 75 % oli sitä mieltä, että he eivät pelanneet liikaa. Enimmäkseen koululaiset vastasit pelanneensa elektronisia pelejä ajankuluksi (91 %) ja viihteen vuoksi (76%). Tutkimukseen osallistuneista koululaisista 13 % ei ollut pelannut mitään rahapeliä viimeisen vuoden kuluessa. Eniten rahapeleistä oli pelattu raha-automaattipelejä. Vastaajista 70 % oli pelannut raha-automaattipelejä ainakin joskus. Suurin osa (71 %) vastaajista pelasi harvemmin kuin viikoittain rahapelejä. Koululaiset pelasivat rahapelejä viihteen vuoksi (48 %), ajankuluksi (47 %) ja rahan takia (44 %). Arpajaislakiin on todennäköisesti tulossa vuoden 2012 alusta muutos, jonka seurauksenakaikkien rahapelien ikäraja nousee 18-vuoteen. Jatkossa olisi hyödyllistä tutkia uudelleen, minkä verran nuoret pelaavat rahapelejä ja siten selvittää, onko ikärajojen nostamisella vaikutusta pelaamisen määrään ja, onko alaikäisiä saatu suojeltua pelihaitoilta.The purpose of this thesis was to study the behaviour related to playing games among the 8th and 9th graders in one of the secondary schools in Rauma. The aim of this study was to determine the prevalence of electronic game play, such as PC and Playstation games, and gambling among these pupils. Furthermore, the aim was to produce information that can be used to prevent game addiction among adolescents. The research was quantitative. The research material was collected in a form of a questionnaire from 8th and 9th graders studying at a secondary school in Rauma in May 2009. According to the results 93% of pupils had tried electronic games at least once. Boys were playing clearly more than girls. 56% of boys said they have played 5-6 days a week or daily, among girls the percentage was 11%. The pupils who played once or twice a week or more often usually played 1-2 hours at a time. Pupils who played twice a month or less usually played less than an hour at a time. 90% of girls and 75% of the boys thought that they were not playing too much. The most popular reason reported for playing electronic games was alleviating boredom (91%) and playing for enjoyment (76%). The results of the study concerning the prevalence of gambling among these pupils show that 13% of pupils who took part in the research had not gambled during the previous year. The most common form of gambling was slot machines. The results also indicate that 70% of respondents had tried slot machines at least once. The majority (71%) of pupils gambled less frequently than once a week. The most common reported reasons for gambling were gambling for fun (48%), to pass time (47%) and to win money (44%).The Lotteries Act will most probably be changed in the beginning of 2012 so that the age limit for all gambling will be 18.Thus, the future studies on the topic could focus on whether the raise in the age limit has had any impact on the amount of gambling among adolescents and whether this new act has proven to be successful in protecting the adolescents from the harmful effects of gambling

Palliatiivisessa hoidossa olevan potilaan tukeminen vapaaehtoistyön avulla : Projekti toimivan yhteistyön kehittämiseksi Kokkolan terveyskeskussairaalan ja Pohjanmaan Syöpäyhdistyksen välille

Suomalainen saattohoito nykyisellään vaatii kehittämistä. Terveydenhuollon yhteistyö kolmannen sektorin ja vapaaehtoistyöntekijöiden kanssa nähdään merkittävänä kehittämiskohteena saattohoidossa. Projektin tarkoituksena oli kehittää toimivaa yhteistyötä Kokkolan terveyskeskussairaalan vuodeosaston, sen yhteydessä toimivan palliatiivisen poliklinikan ja Pohjanmaan Syöpäyhdistyksen vapaaehtoistyöntekijöiden välille saattohoidossa. Projektin tavoitteena oli parantaa palliatiivisen hoidon piirissä olevien potilaiden elämänlaatua ja tuoda terveyskeskussairaalan hoitotyön rinnalle uusi tapa tukea potilaita ja heidän läheisiään vakavan sairauden kohdatessa. Projektin avulla tuotettua tietoa ja kokemusta voidaan hyödyntää yhteistyön kehittämiseen edelleen. Projektin aikana tuli ilmi asioita, joihin paneutumalla yhteistyötä voitaisiin jatkossa parantaa. Erilaiset toiveet ja tarpeet toimijoiden välillä olivat yksi syy yhteistyön toimimattomuuteen. Toinen projektin aikana ilmi tullut seikka oli työntekijöiden ja vapaaehtoistyöntekijöiden tutustuttamisen merkitys. Sen arveltiin madaltavan kynnystä yhteydenottoon. Yhteistyötä koordinoiva henkilö olisi hyvä nimetä työyhteisön sisältä. Yhteistyön tulisi olla säännöllistä ja suunnitelmallista. Yhteistyön kehittämiseen on varattava tarvittavat resurssit, ja sille tulee asettaa konkreettiset tavoitteet, joiden toteutumista on myös hyvä seurata. Kerromme työssämme myös vapaaehtoisten kokemuksista tukihenkilönä toimimisesta. Vapaaehtoistyö koetaan antoisana ja tärkeänä. Vaikka se vaatii paljon voimia, se myös antaa paljon.The end-of-life-care in Finland in the present state requires development. The collaboration between the health care, the third sector and volunteer workers is seen as significant target of development in end-of-life-care. The purpose of the project was to develop functional collaboration in end-of-life-care between the Kokkola Health Centre Hospital Ward, the Palliative Outpatient Clinic operating in the same location and the volunteer workers of the Cancer Society of Pohjanmaa. The goal was to improve the quality of life of the patients in palliative care and to bring a new way to support the patients and their close ones in facing the severe illness in addition to the care given in the health center. The knowledge and experience produced by the project can be exploited in further development. The project revealed subjects to focus on to improve the collaboration in future. The differences in wishes and needs between operators was one reason for the dysfunction in collaboration. Another matter that came up during the project was the importance of introducing the care workers and the volunteer workers with each other. This was reckoned to lower the threshold to contact. It would be good to nominate the person coordinating the collaboration from within the work com-munity. Collaboration should be regular and planned. Necessary resources need to be reserved and concrete goals for the actions to be set. The fulfillment of the goals should also be followed. In our thesis we also share the volunteer workers experiences in working as support persons. Volunteer work is felt to be rewarding and important. Though it takes a lot of strength, it also gives a lo

Moniammatillinen yhteistyö ja sen haasteet Metropolian Suunhoidon opetusklinikalla : palautekysely suuhygienistiopiskelijoille

Moniammatillinen yhteistyö on suuressa roolissa Metropolian Suunhoidon opetusklinikalla. Yhteistyötä tehdään niin opiskelijoiden, opettajien, hammaslääkärin, välinehuoltajan kuin Helsingin terveyskeskuksen ja hammaslääketieteen kandidaattien kanssa. Toimijoita on paljon, mikä luo erinäisiä haasteita moniammatillisen yhteistyön toimivuuteen. Moniammatillisen toiminnan kehittämisen kannalta on tärkeää saada säännöllistä palautetta etenkin opiskelijoilta. Palautteen keräämiseen ja opiskelijatyytyväisyyden mittaamiseen haasteita tuovat kuitenkin puutteelliset palautemenetelmät sekä opiskelijan vaikeus tuoda omaa rehellistä mielipidettään rohkeasti esille. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa suuhygienistiopiskelijoille anonyymi palautekysely Kahoot-pilvipalveluun opetusklinikalla työskentelevien toimijoiden moniammatillisen yhteistyön toimivuudesta. Kyselyn avulla opiskelijat saavat valmiuksia moniammatilliseen yhteistyöhön, oppivat arvioimaan omaa toimintaansa suhteessa muuhun ryhmään sekä saavat rohkeutta puuttua ongelmakohtiin myös tulevaisuuden työelämässä. Palautekyselystä saadun palautteen avulla opetusklinikan toimintaa voidaan kehittää. Opinnäytetyö oli toiminnallinen, jonka tuotoksena syntyi palautekysely. Palautekysely toteutettiin peilaamalla teoriatietoa ja käytännön tietoa opetusklinikan toimintatavoista. Kyselyä käytetään opettajan ja ryhmän yhteisissä klinikkareflektioissa, minkä avulla pystytään selvittämään mitkä asiat toimivat ja mitkä asiat vaativat vielä kehittämistä moniammatillisessa yhteistyössä opiskelijoiden näkökulmasta. Nimettömän kyselyn avulla opiskelijan kokemus on helppo tuoda esille. Ryhmän reflektoidessa toimintaansa on yksittäisen opiskelijan helppo arvioida myös omaa toimintaansa suhteessa muuhun ryhmään ja esiin nousseisiin ongelmakohtiin voidaan saman tien keskustellen puuttua.Multi-professional collaboration plays a huge role at the Oral Hygiene Teaching Clinic of Metropolia University of Applied Sciences, Helsinki, Finland. This collaboration is implemented between students, teachers, dentists, the instrument technician, University of Helsinki Institute of Dentistry and the oral hygiene units of Helsinki health centers. Since there are so many different operators working simultaneously in the clinic environment, it naturally creates challenges to the actualization of the multi-professional collaboration. In order to improve this cooperation, it is important to regularly gather feedback, especially from students. However, getting feedback from students can be challenging since there are no decent methods to gather this information and more often it can be uncomfortable for the student to bring forward his or her honest opinion. The purpose of our study was to generate an anonymous feedback questionnaire for the dental hygienist students in an online cloud service called Kahoot. This questionnaire consists of questions about the current actualization of the multicultural collaboration and its issues at the teaching clinic. The aim is that students not only learn about working in a multi-professional environment but also see where their experiences stand compared to others and how to have the courage to get involved with the improvement of problematic situations and experiences in their future working career. Additionally, the aim of this questionnaire is to get feedback that helps to develop the function of the Metropolia teaching clinic. Our study was functional and it was executed by reflecting and comparing theoretical and practical information. We searched for material in several databases such as Medic, Google Scholar and Cinahl and manually in literature and other earlier studies. The questionnaire may be used at the mutual gatherings of students and teachers during every clinical period which allows teachers to get an outlook on topics that students feel are in a need of improvement. The anonymity of the questionnaire allows students to give genuine and honest feedback and since the is a summary of the results after every question, it is an excellent opportunity for students to evaluate their own actions and compare their opinions to those of others. Moreover, using the questionnaire during gatherings gives a great possibility to start conversation leading towards a better functioning teaching clinic

Esihenkilön keinot työssä jaksamisen tukemiseen asiantuntijaorganisaatiossa

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia keinoja esihenkilöllä on tukea alaistensa työssä jaksamista asiantuntijaorganisaatiossa. Esihenkilö on tärkeässä roolissa alaisten jaksamisen varmistajana ja tämän päivän esihenkilön tärkein kyky on olla henkilöstöosaaja, joka osaa valmentaa ja ottaa huomioon työyhteisön moninaisuuden, huomioida erilaiset tunteet ja johtaa niitä, olla vuorovaikutuksessa alaistensa kanssa ja auttaa heitä parhaaseen mahdolliseen työsuoritukseen. Teoreettisessa viitekehyksessä tutustutaan erilaisiin työssä jaksamista tukeviin johtamisteorioihin, kuten palvelevaan ja valmentavaan johtamiseen, ikäjohtamiseen, tunteiden johtamiseen sekä motivaation johtamiseen. Johtamisfilosofioiden lisäksi tutkitaan ominaisuuksia, joita hyvällä esihenkilöllä tulisi olla. Omana aihepiirinä tutkitaan etäjohtamista ja siinä huomioitavia asioita jaksamisen tukemisessa. Menetelmänä tutkimuksen aineiston keräämiseen käytettiin teemahaastattelua. Tutkimuksessa haastateltiin sekä asiantuntijoita että esihenkilöitä. Tutkimuksessa selvitettiin, miten alaisten mielestä esihenkilö voi tukea heidän työssä jaksamistaan, millaisia ominaisuuksia esihenkilöllä pitäisi olla ja miten esihenkilö voi tukea työssä jaksamista myös etänä. Tutkimuksesta saatujen tulosten mukaan esihenkilöltä kaivataan ennen kaikkea tukea, kannustusta, alaistensa tuntemista ja puuttumista ongelmatilanteisiin. Etäjohtajan on luotava ilmapiiri, jossa hänet koetaan helposti lähestyttäväksi ja hänen on kiinnitettävä huomiota vuorovaikutukseen ja sen laatuun. Läsnä oleva, alaisiinsa luottava, muita innostava, palautetta antava ja alaisistaan kiinnostunut esihenkilö pystyy parhaiten tukemaan alaistensa työssä jaksamista