Decarbonised District Heat, Electricity and Synthetic Renewable Gas in Wind- and Solar-Based District Energy Systems

Low availability of sustainable biomass prevents transition of district heating in Europe away from fossil fuels. The need for sustainable fuels stems from current energy generation structure, which mainly relies on centralised combined heat and power operated as baseload units. Our study shows that districts with generation of renewable power, heat and synthetic natural gas can reach complete energy system decarbonisation even without biomass, only using wind and solar power as primary energy. It requires rethinking of interactions between electricity, gas and heating networks and a polygeneration solution with power-to-heat and power-to-gas technologies to fully utilise local solar and wind power and cover peak demands. Power-to-heat as baseload units supported with power-to-gas for seasonal and back-up energy storage are proposed as novel district heating approach. The operation of such polygeneration is tested successfully using a model of a Finnish district. Carbon dioxide circulation is analysed together with capacity requirements to synthetic natural gas and needed wind power installation. Resulting complete decarbonisation requires coordination and flexible operation of power-to-heat and power-to-gas capacity together with gas-fired combined heat and power plants and heat-only boilers, which ensures that renewable power production, heating and power needs, security of supply and grid limitations are met

A molecular-based identification resource for the arthropods of Finland

Publisher Copyright: © 2021 The Authors. Molecular Ecology Resources published by John Wiley & Sons Ltd.To associate specimens identified by molecular characters to other biological knowledge, we need reference sequences annotated by Linnaean taxonomy. In this study, we (1) report the creation of a comprehensive reference library of DNA barcodes for the arthropods of an entire country (Finland), (2) publish this library, and (3) deliver a new identification tool for insects and spiders, as based on this resource. The reference library contains mtDNA COI barcodes for 11,275 (43%) of 26,437 arthropod species known from Finland, including 10,811 (45%) of 23,956 insect species. To quantify the improvement in identification accuracy enabled by the current reference library, we ran 1000 Finnish insect and spider species through the Barcode of Life Data system (BOLD) identification engine. Of these, 91% were correctly assigned to a unique species when compared to the new reference library alone, 85% were correctly identified when compared to BOLD with the new material included, and 75% with the new material excluded. To capitalize on this resource, we used the new reference material to train a probabilistic taxonomic assignment tool, FinPROTAX, scoring high success. For the full-length barcode region, the accuracy of taxonomic assignments at the level of classes, orders, families, subfamilies, tribes, genera, and species reached 99.9%, 99.9%, 99.8%, 99.7%, 99.4%, 96.8%, and 88.5%, respectively. The FinBOL arthropod reference library and FinPROTAX are available through the Finnish Biodiversity Information Facility (www.laji.fi) at https://laji.fi/en/theme/protax. Overall, the FinBOL investment represents a massive capacity-transfer from the taxonomic community of Finland to all sectors of society.Peer reviewe

Tehohoitopotilaan raportoinnin kehittäminen : siirtoraportin tarkistuslista

Tuotokseen painottuvan opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa tarkistuslista potilaan siirtoraportin kirjaamisen tueksi. Tehtävänä oli selventää mitä tarkoitetaan rakenteisella kirjaamisella, mitä asioita siirtoraportti sisältää, millainen on laadukas siirtoraportti sekä potilaan siirron tarkistuslista. Opinnäytetyön tavoitteena oli löytää keinoja yhtenäistää siirtoraportin kirjaamista ja potilaan siirtoon koostettavaa tietoa. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys käsittelee rakenteista kirjaamista, hoitokertomuksen tietosisältöä, raportointia ja siirtoraporttia. Teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään myös potilasturvallisuutta, tarkistuslistaa ja laadukasta ohjeistusta. Tarkistuslistan sisältö ja ulkomuoto toteutettiin opinnäytetyön teoriaosuuden sekä kahden asiantuntijahaastattelusta kerätyn aineiston perusteella. Molemmissa haastateltavissa ryhmissä ilmeni selkeitä asiasisältöön vaikuttavia perusteita, joita koostetaan hoitokertomukselta valmiiseen siirtoraporttiin. Tarkistuslistan avulla hoitohenkilökunta pystyy yhtenäistämään kirjaamisen rakennetta siirtoraporttia varten. Johtopäätöksenä todettiin, että eri hoitajien käytäntö tiivistää tietoa hoitokertomukselta siirtoraporttiin vaihtelee laajasti. Opinnäytetyön kehittämisehdotukseksi nousi siirtoraportin hyödyllisyyden tarkastelu muille osastoille, kirjaamisen asenteet ja tarkistuslistan käyttöönoton vaikutukset perehdytyksen jälkeen.The purpose of this practice-based bachelor’s thesis was to produce a checklist to aid the filing of patient transfer records. The objective was to clarify what structured data entry is and what information the patient transfer record includes. The main goal of this thesis was to find solutions to unify the information collected for patient transfer situations. The theoretical framework of the thesis deals with structured data entries, patient record documentation, reportage and transfer reports. Also, patient safety, checklist and quality of instructions were considered. The checklist content and appearance were constructed based on the theoretical framework and two group interviews of experts. Both groups of experts brought up valid points affecting the transfer report information, which is based on the patient records. With the checklist, the nursing staff can unify the structure of data for the transfer report. In conclusion, the practice of summarizing gathered data varies vastly among nurses. A potential further study on the subject could focus on observing the applicability of the transfer report for other wards, on attitudes towards patient record entries and on the benefits of the checklist after its initial introduction

Straw huts and superstition : native peoples in the Duck-stories of Don Rosa

Sarjakuvien itsepintainen suosio uusien viihdemuotojen levitessä sekä niiden ainutlaatuinen tapa yhdistää piirroksia ja tekstiä oikeuttaa sarjakuvatutkimuksen säilymisen tärkeänä tutkimuksenalana. Suomessa suosituimmat sarjakuvat ovat aina olleet Disneyn Ankka-tarinoita. Koska suuri osa Ankka-tarinoiden kuluttajista on lapsia ja nuoria, on tarpeellista analysoida sitä, millaista maailmankuvaa nämä tarinat lukijoihinsa istuttavat. Suosituin Ankka-taitelija Suomessa on Don Rosa, jonka takia hänen tarinansa valikoituivat analyysin kohteeksi. Tässä tutkimuksessa tarkastelen, millaisia representaatioita Rosa luo Afrikan ja Etelä-Amerikan, tai tarkemmin Kongon ja Perun, asukkaista. Tätä tutkielmaa varten analysoin valittuja paneeleita kahdesta Rosan tarinasta, ja tutkin niissä tehtäviä representaatioita ja stereotypioita taustakirjallisuuden perusteella. Käsittelin muun muassa hahmojen ulkonäköä, puhetapaa, uskomuksia, roolia tarinassa sekä heidän asumuksiaan. Lopuksi vertailin tuloksia Rosan esikuvan, Carl Barksin, luomiin representaatioihin, joita on käsitelty aiemmassa tutkimuksessa. Tulin siihen lopputulokseen, että vaikka natiivien kuvaukset ovatkin kehittyneet hienotunteisempaan suuntaan, eivät ne silti harhaudu kauas tutuista stereotypioista. Erityisesti taikauskoisuus, kehittymättömyys ja köyhyys ovat vahvasti läsnä. Tutkimuksen tuloksista voi päätellä, että näiden tarinoiden kirjoittamisen aikaan 80- ja 90- luvuilla representaatiota ja stereotypioita viihteessä ja kirjallisuudessa ei pidetty yhtä tärkeinä ja ne eivät olleet yhtä polttava puheenaihe kuin tänä päivänä. Tulevaisuudessa olisi syytä tutkia, millaisia ne ovat 2020-luvulla