Ei-rahamääräisten riskien raportointi suomalaisten pörssiyritysten tilinpäätöksissä

Tutkielman tarkoituksena on tutkia ei-rahamääräisten riskien raportointia suomalaisten pörssiyritysten tilinpäätöksissä. Tutkielma koostuu ajankohtaisen Suomen riskiraportoinnin lainsäädännön selvittämisestä, aiemman riskiraportoinnin tutkimuksen tarkastelusta sekä empiirisestä osuudesta, jossa analysoidaan yhteensä yhdeksän Helsingin pörssissä listatun, eri toimialoja ja kokoluokkia edustavan yrityksen riskiraportointia vuoden 2020 tilinpäätöksessä. Suomen lainsäädäntö määrää riskien raportoinnista pääosin kirjanpitolain luvuissa 3 ja 3 a. Lain mukaan tietyt kokoluokka- ja merkittävyyskriteerit täyttävien yritysten on laadittava tilinpäätöksen yhteydessä toimintakertomus, johon tulee sisällyttää kuvaus merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä. Suomen hallitus implementoi vuoden 2016 lopussa kirjanpitolain muutoksen, joka vaati suuria yrityksiä laatimaan selvityksen muista kuin taloudellisista tiedoista, noudattaakseen EU:n antamaan direktiiviä 2014/95/EU. Kirjanpitolain luku 3 a määrää suuria yrityksiä laatimaan kyseisen selvityksen, ja raportoimaan näihin liittyvistä riskeistä ja riskienhallintatoimenpiteistä. Vaikka aiempaa riskiraportoinnin tutkimusta ja kirjallisuutta on olemassa jonkin verran muun muassa Britanniasta, Italiasta ja eri puolilta Aasiaa, tulokset ovat pääosin hajanaisia ja osittain myös ristiriitaisia. Suomessa yritysten riskiraportointia ei vuoden 2016 kirjanpitolain uudistuksen jälkeen ole juurikaan tutkittu. Empiirisen analyysin tuloksena havaittiin, että tutkittavien yritysten riskiraportointi vaihteli suuresti keskenään. Merkittäviä eroavaisuuksia löytyi raportoinnin muodossa, sisällössä ja pituudessa. Pääsääntöisesti suuret yritykset raportoivat riskeistään laajemmin kuin pienemmät yritykset. Kokonaisuudessaan yritysten riskiraportointi oli melko epämääräistä, ja harvat yritykset pyrkivät raportoimaan liiketoimintansa konkreettisia riskejä. Empiirisen analyysin perusteella yrityksillä on edelleen laajalti mahdollisuus päättää, miten, missä muodossa ja kuinka konkreettisesti lain määräämää riskiraportointia suoritetaan. Tutkielman empiirisen osuuden suppeus rajoittaa osaltaan tulosten yleistettävyyttä. On mahdollista, että laajempi tutkimusaineisto olisi muuttanut tuloksia ja niiden tulkintaa. Näin lisätutkimuksen mahdollisuuksia löytyy muun muassa laajemman aineiston sisältävässä riskiraportoinnin analyysissa esimerkiksi kvantitatiivisin menetelmin ja ajallinen ulottuvuus huomioon ottaen

GDL-DS: A Benchmark for Geometric Deep Learning under Distribution Shifts

Geometric deep learning (GDL) has gained significant attention in various scientific fields, chiefly for its proficiency in modeling data with intricate geometric structures. Yet, very few works have delved into its capability of tackling the distribution shift problem, a prevalent challenge in many relevant applications. To bridge this gap, we propose GDL-DS, a comprehensive benchmark designed for evaluating the performance of GDL models in scenarios with distribution shifts. Our evaluation datasets cover diverse scientific domains from particle physics and materials science to biochemistry, and encapsulate a broad spectrum of distribution shifts including conditional, covariate, and concept shifts. Furthermore, we study three levels of information access from the out-of-distribution (OOD) testing data, including no OOD information, only OOD features without labels, and OOD features with a few labels. Overall, our benchmark results in 30 different experiment settings, and evaluates 3 GDL backbones and 11 learning algorithms in each setting. A thorough analysis of the evaluation results is provided, poised to illuminate insights for DGL researchers and domain practitioners who are to use DGL in their applications.Comment: Code and data are available at https://github.com/Graph-COM/GDL_D

Efficient and durable uranium extraction from uranium mine tailings seepage water via a photoelectrochemical method

Current photocatalytic uranium (U) extraction methods have intrinsic obstacles, such as the recombination of charge carriers, and the deactivation of catalysts by extracted U. Here we show that, by applying a bias potential on the photocatalyst, the photoelectrochemical (PEC) method can address these limitations. We demonstrate that, owing to efficient spatial charge-carriers separation driven by the applied bias, the PEC method enables efficient and durable U extraction. The effects of multiple operation conditions are investigated. The U extraction proceeds via single-step one-electron reduction, resulting in the formation of pentavalent U, which can facilitate future studies on this often-overlooked U species. In real seepage water the PEC method achieves an extraction capacity of 0.67 gU m(-3).h(-1) without deactivation for 156 h continuous operation, which is 17 times faster than the photocatalytic method. This work provides an alternative tool for U resource recovery and facilitates future studies on U(V) chemistry

Inocellia (Amurinocellia) calida (Raphidioptera, Inocelliidae) was first observed as a predator of Monochamus saltuarius (Coleoptera, Cerambycidae) in China, the vector of Bursaphelenchus xylophilus (Aphelenchida, Aphelenchoididae)

Monochamus saltuarius Gebler (Coleoptera, Cerambycidae) serves as the primary carrier of Bursaphelenchus xylophilus (Steiner & Buhrer) (Aphelenchida, Aphelenchoididae) in the middle-temperate zone of China. Pine wilt disease caused by B. xylophilus leads to serious losses to pine forestry around the world. It is necessary to study the biological control of M. saltuarius to effectively prevent the further spread of B. xylophilus. To explore the insect resources that act as natural enemies of M. saltuarius, investigations were conducted on natural enemy insects by splitting Pinus koraiensis Siebold & Zucc (Pinales, Pinaceae) damaged by M. saltuarius and dissecting their trunks in Yingpan Village, Fushun County, Fushun City, Liaoning Province, China, in 2023. A larva of Inocellia (Amurinocellia) calida (H. Aspöck & U. Aspöck) (Raphidioptera, Inocelliidae) was discovered in the trunk of an infested P. koraiensis. Additionally, the feeding habits of I. calida were preliminarily examined under indoor conditions and a description of its morphological characteristics was provided. When placed in an indoor environment, the I. calida larva began pupating after a period of 21 days, during which time it consumed and attacked a total of 23 M. saltuarius larvae. Ultimately, after a pupal period of ten days, the I. calida larva emerged successfully as an adult. This discovery marks the first recorded presence of I. calida in Liaoning Province and the first documentation of I. calida in China, serving as a natural predatory enemy of M. saltuarius

Robust estimation of bacterial cell count from optical density

Optical density (OD) is widely used to estimate the density of cells in liquid culture, but cannot be compared between instruments without a standardized calibration protocol and is challenging to relate to actual cell count. We address this with an interlaboratory study comparing three simple, low-cost, and highly accessible OD calibration protocols across 244 laboratories, applied to eight strains of constitutive GFP-expressing E. coli. Based on our results, we recommend calibrating OD to estimated cell count using serial dilution of silica microspheres, which produces highly precise calibration (95.5% of residuals <1.2-fold), is easily assessed for quality control, also assesses instrument effective linear range, and can be combined with fluorescence calibration to obtain units of Molecules of Equivalent Fluorescein (MEFL) per cell, allowing direct comparison and data fusion with flow cytometry measurements: in our study, fluorescence per cell measurements showed only a 1.07-fold mean difference between plate reader and flow cytometry data