Viranomaisdatan kaupallisen uudelleenkäytön reunaehdoista

Preconditions for the commercial re-use of public informationThe legislation concerning data governance and the re-use of public sector information has been reformed in recent years. The EU open data directive has broadened the scope of legislation concerning the re-use of public information,and the rules regarding the disclosure of information via technical interfaces have been stipulated more comprehensively in the Finnish data governance legislation. In this article, the legal framework for the commercial re-use of public information are scrutinised and systemised. The article seeks to answer the following: Under which preconditions does an authority have a right, or even a duty, to disclose data to be used in a commercial context, and what other preconditionsshould be fulfilled in order to re-use this kind of data

Taimenseurannat Tuulomajoen vesistön Suomen puolen latvajoissa 2011 - 2014

Tuulomajoen vesistön Suomen puoleiset latvavedet, Lutto-, Anteri-, Jauru-, Hirvas- ja Nuorttijoki ylläpitävät eräitä maamme viimeisistä ainoastaan luonnonvaraiseen lisääntymiseen perustuvista järvitaimenkannoista. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (nykyään Luonnonvarakeskus, Luke) on seurannut näiden latvajokien arvokkaiden taimenkantojen tilaa satunnaisesti 1980-luvulta lähtien ja säännöllisesti vuodesta 2003 alkaen, keskittyen Lutto- ja Nuorttijoen vesistöihin. Seurannat on viime vuosina toteutettu yhteistyössä Metsähallituksen kanssa. Tässä raportissa esitellään alueen taimenseurantojen keskeiset tulokset vuosilta 2011–2014 ja peilataan niitä suhteessa aiempiin vuosiin. Sähkökoekalastuksien perusteella taimenen poikastuotanto Lutto- ja Nuorttijoen vesistöissä on säännöllistä, joskin poikastiheydet ovat verraten alhaisia ja poikasten esiintyminen on osin laikuttaista. Korkeimmat taimenen poikastiheydet havaitaan rauhoitetulta Muorravaarakkajoelta, jossa vuosittaiset keskitiheydet ovat vaihdelleet 8,6–31,7 poikaseen aarilla (yksi kalastuskerta) vuosina 2011– 2014. Taimenen poikasia esiintyy Nuorttijoen vesistössä tasaisemmin kuin Luttojoen vesistössä. Kokonaisuutena tarkastellen vesistöjen poikastiheyksissä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia suhteessa aiempiin tutkimusvuosiin (2003–2010) ja havaitut tiheydet ovat Oulankajoen-Koutajoen vesistön taimenjokien tasolla tai jopa hieman suurempia. Pintasukelluslaskentojen perusteella Luttojoen vesistön kututaimenkantojen tilassa on viime vuosien aikana tapahtunut positiivista kehitystä. Kutukalamäärät ovat kasvaneet vakiolaskentaalueilla Suomu- ja Muorravaarakkajoessa, jonka lisäksi isoja vaellustaimenia on alkanut esiintyä myös aivan vesistön latvoilla, Kulasjoen yläosilla. Positiiviseen kehitykseen on todennäköisesti vaikuttanut mm. Muorravaarakka- ja Kulasjoen rauhoittaminen kalastukselta sekä muut käyttöönotetut kalastuksen säätelytoimet. Vahvistuvat kutukannat mahdollistavat suuremman poikastuotannon ja voivat parhaimmillaan johtaa nousukalamäärien kasvamiseen noin 5–7 vuoden aikajänteellä. Alustavien geneettisten selvitysten perusteella Tuuloman vesistön Suomen puolen latvajoissa esiintyy perinnöllisesti erilaistuneita taimenkantoja. Populaatiorakenteessa voidaan erotella karkeasti kolme geneettisesti erilaistunutta ryhmää, joita ovat: (1) Kulasjoki-Luttojoki, (2) Muorravaarakkajoki-Suomujoki ja (3) Nuorttijoki. Taimenkantojen perinnöllinen erilaistuminen on syytä huomioida alueen taimenkantojen hoitoa suunniteltaessa. Tuulomajoen latvavesien luonnonvaraisten järvitaimenkantojen hoito ja ylläpito perustuu kalastuksen säätelyyn. Kalastus on mitoitettava taimenkantojen tilan mukaan ja siinä on huomioitava koko taimenen elinkierto sekä Suomen että Venäjän puolelle. Alueen taimenkantojen nykytila ei mahdollista kalastustehon nostamista, vaan kalastuksen säätelytoimilla olisi edelleen pyrittävä kasvattamaan kutukalamääriä ja poikastuotannon tasoa.201

Ikääntyneet työttömät takaisin työelämään : Tukikeinoja kuntoutuksesta

Raportti kartoittaa ikääntyneiden yli 55-vuotiaiden työttömien tilannetta ja tarkastelee heille sopivia kuntoutus- ja tukimuotoja. Se vastaa kysymykseen, miten Kelan ammatillisen kuntoutuksen palveluja voitaisiin kehittää vastaamaan paremmin ikääntyneiden työikäisten, erityisesti työttömien henkilöiden tarpeita. Taustalla on toimenpide-ehdotus, joka liittyy STM:n ja VM:n asettaman Ikääntyneiden työllisyyden edistämisen työryhmän työhön. Tässä selvitystyyppisessä tutkimustehtävässä kartoitettiin kohdeilmiötä nopealla, analyyttisellä tiedonhaulla. Raportissa ikääntyvien työikäisten tilanteita ja tukikeinoja käsitellään tutkimuskirjallisuuden ja poliittis-hallinnollisten tekstien avulla. Raportissa tarkastellaan työttömyyden aiheuttamaa haastetta niin yhteiskunnan kuin yksilön näkökulmista. Erityisesti käsitellään ikääntyneiden työttömien työkykyä, sosioekonomisia eroja sekä kuntoutusta työkyvyn ja työllistymisen tukikeinona. Selvityksen päätelmänä ehdotamme Kelan olemassa olevien ammatillisen kuntoutuksen palvelujen, jotka sopivat työelämän ulkopuolella oleville henkilöille, muokkaamista vastaamaan erityisesti ikääntyvien ihmisten tarpeita. Tällaisia palveluita ovat eritoten ammatillinen kuntoutusselvitys ja työllistymistä tukeva ammatillinen kuntoutus (TEAK). Erityisen tärkeätä on kiinnittää huomiota ikääntyneiden henkilöiden kuntoutustarpeiden havaitsemiseen ja kuntoutukseen ohjaamiseen. Tämä koskee kaikkia toimijoita niin henkilön työllistymisen tukemisessa,sosiaali- ja terveyspalveluissa kuin työelämässä. Ikääntyneiden työikäisten, erityisesti työttömien työkyvyn ja työllisyyden tukeminen on suuri yhteiskunnallinen haaste. Tämä ilmiö vaatisi laaja-alaisia koordinoituja ratkaisuja sitoen yhteen valtion- ja paikallishallinnon, kolmannen sektorin ja työelämän toimijat.nonPeerReviewedVertaisarvioimato

Introduction

publishedVersionPeer reviewe

The Foundations of Critical Studies in Education in Finland

This chapter considers the historical roots of critical studies of Finnish education, particularly sociology, politics, and the history of education. It presents an interview with six emeriti professors who have participated in constructing the academic field. The chapter highlights their views about the greatest achievements of societally-oriented educational research in Finland, and what they considered the biggest disappointments or mistakes in this line of research.publishedVersionPeer reviewe

Preface and Acknowledgements

publishedVersionNon peer reviewe

Improved Characterization of Forest Transmissivity Within the L-MEB Model Using Multisensor SAR Data

This letter proposes a novel way to assimilate synthetic aperture radar (SAR) data to L-band Microwave Emission of the Biosphere (L-MEB) model to enhance model performance over forested areas. L-and C-band satellite SAR data are used in order to characterize the forest transmissivity within the emission model, instead of the optical satellite imagery-based leaf area index (LAI) parameter. Examination of several combinations of satellite SAR data as a substitute for LAI within the L-MEB model showed that when ALOS PALSAR (L-band) and multitemporal composite Sentinel-1 (C-band) data are applied, an improved agreement was achieved between the measured and simulated brightness temperatures (TBs) over forests. The root mean squared difference between modeled and measured TBs was reduced from 6.1 to 4.7 K with single PALSAR scene-based transmissivity correction and down to 4.1 K with multitemporal Sentinel-1 composite-based transmissivity correction. Suitability of single Sentinel-1 scenes varied based on seasonal and weather conditions. Overall, this indicates the potential of an SAR-based estimation of forest volume transmissivity and opens a possible way of fruitful active-passive microwave satellite data integration.Peer reviewe

Itsemurhien ehkäisy : koulutus perusterveydenhuollon ammattilaisille

Vuonna 2017 Suomessa itsemurhan teki 824 henkilöä. Itsemurhiin kuolleiden määrä on kasvanut kahtena vuonna peräkkäin. On todettu, että itsemurhien ehkäisy on otettava kiinteäksi osaksi terveydenhuoltopalveluita. Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan itsemurhien ehkäisyssä on siis ensisijaisen tärkeää kouluttaa terveydenhuollon työntekijöitä, mukaan lukien ensiavun henkilöstö. Perusterveydenhuollon voimavaroja itsetuhoisen käytöksen hallinnan ja arvioinnin parantamiseksi voidaan laajentaa ottamalla mukaan ei-erikoistuneita terveydenhuollon ammattilaisia. Tähän tarpeeseen kehitettiin koulutus itsemurhien ehkäisystä. Tämä raportti tuo tietoa Itsemurhien ehkäisy -koulutus perusterveydenhuollon ammattilaisille -hankkeen käytännön toteutuksesta, tavoitteiden toteutumisesta ja arvioinnista sekä lisäksi raportin lopussa pohditaan itsemurhista aiheutuvien kustannusten määrää. Aiempien tutkimustulosten perusteella koulutuksen kohderyhmäksi valittiin yleislääkärit sekä muu perusterveydenhuollossa toimiva henkilöstö. Tärkeimpänä tavoitteena oli lisätä osallistujien osaamista liittyen koulutuksen neljään osa-alueeseen, jotka olivat riski- ja suojaavat tekijät, itsemurhavaarassa olevan henkilön tunnistaminen, itsemurhavaarassa olevan henkilön kohtaaminen ja puheeksiotto sekä jatkotoimenpiteet. Kahden vuoden aikana toteutettiin 45 koulutusta eri puolella Suomea ja koulutuksiin osallistui 2027 ammattilaista. Osallistujien itse arvioitu osaaminen lisääntyi kaikilla koulutuksen osa-alueilla. Koulutus koettiin hyödylliseksi myös kohderyhmän ulkopuolisissa ammattiryhmissä, kuten sosiaalialan ja mielenterveysalan ammattilaisten parissa. Itsemurhien ehkäisykoulutus on otettu neljän yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan erikoistumisopintoihin. Hankkeen juurtumisen varmistamiseksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tuottaa tulevaisuudessa Itsemurhien ehkäisyn verkkokoulun

A characteristic time sequence of epileptic activity in EEG during dynamic penicillin-induced focal epilepsy—A preliminary study

AbstractPenicillin-induced focal epilepsy is a well-known model in experimental epilepsy. However, the dynamic evolution of waveforms, DC-level changes, spectral content and coherence are rarely reported. Stimulated by earlier fMRI findings, we also seek for the early signs preceding spiking activity from frequency domain of EEG signal. In this study, EEG data is taken from previous EEG/fMRI series (six pigs, 20–24kg) of an experimental focal epilepsy model, which includes dynamic induction of epileptic activity with penicillin (6000IU) injection into the somatosensory cortex during deep isoflurane anaesthesia. No ictal discharges were recorded with this dose. Spike waveforms, DC-level, time–frequency content and coherence of EEG were analysed. Development of penicillin induced focal epileptic activity was not preceded with specific spectral changes. The beginning of interictal spiking was related to power increase in the frequencies below 6Hz or 20Hz, and continued to a widespread spectral increase. DC-level and coherence changes were clear in one animal. Morphological evolution of epileptic activity was a collection of the low-amplitude monophasic, bipolar, triple or double spike-wave forms, with an increase in amplitude, up to large monophasic spiking. In conclusion, in the time sequence of induced epileptic activity, immediate shifts in DC-level EEG are plausible, followed by the spike activity-related widespread increase in spectral content. Morphological evolution does not appear to follow a clear continuum; rather, intermingled and variable spike or multispike waveforms generally lead to stabilised activity of high-amplitude monophasic spikes