"I Will Build a Wall" : Miten The Wall -meemeissä ilmenee internet-käyttäjien toisiinsa kohdistama vaikuttaminen?

Käsittelen pro gradu -tutkielmassani internet-meemejä ja niiden avulla tehtävää poliittista mielipidevaikuttamista. Tarkemmaksi aineistoksi olen valinnut Donald Trumpiin liittyvät The Wall -aiheiset meemit. Keskityn näihin meemeihin kuvan ja tekstin yhdistelmänä, ja tutkin sitä, miten internet-meemeissä ilmenee vallitsevan politiikan kommentoiminen. Lähden työssä liikkeelle meemin ja poliittisen meemin käsitteestä. Internet-meemin käsitettä avaan Limor Shifmanin tutkimusten pohjalta. Tarkastelen meemejä sosiaalisen median tuotteina mielipidevaikuttamisen näkökulmasta, ja tutkin miten niissä käytetään huumoria. Olen valinnut 229 meemin joukosta tarkempaan analyysiin 11 meemiä, jotka edustavat aineiston suurimpia meemijoukkoja. Analyysini perusteella Imgurissa julkaistuissa The Wall -meemeissä ilmenee kansalaisvaikuttamista, jonka avulla koitetaan kääntää yleinen mielipide vastustamaan Trumpin The Wall -hanketta. Näiden meemien sanoman tarkoituksena on henkilöidä kritiikki koskemaan Donald Trumpia. Internet-meemien avulla voidaan levittää tietoa globaalisti ympäri maailman ja saattaa yhteiseen tietoisuuteen mahdollisia politiikan epäkohtia. Meemien tulkinta on katsojan silmässä, ja internet-meemi voi saada erilaisia merkityksiä eri yksilöiden tulkinnoissa. Internet-meemi on leviämisnopeudeltaan tehokas, mutta sen viesti ei aina kohtaa haluttua lopputulosta tulkitsijan mielessä. Internet-meemit ovat osa internetin ja sosiaalisen median sisällöntuottajakulttuuria. Ne kehittyvät ja muokkautuvat uusien käyttäjien ja sukupolvien käsissä. Niiden avulla käydään keskustelua, otetaan kantaa ja ilmaistaan poliittisia ideologioita. Jatkokysymyksenä tälle tutkimukselle voisi esittää kysymyksen siitä, miten poliittisesti värittyneet meemit ovat kehittyneet tai muuttuneet viimeisen vuosikymmenen aikana

Green Certificates For Electricity

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.This paper studies implementation and use of Tradable Green Certificates in a multi-market equilibrium framework. The system of Tradable Green Certificates is designed to induce substitution from polluting fuels to renewable, i.e. non-polluting, fuels in electricity generation, and hence alleviate the climate warming problem. Our basic model is in line with Amundsen and Mortensen (2001) but we also include cost uncertainty and the social welfare analysis into our study. The model consists of two representative electricity companies, one producing electricity from conventional sources and the other producing with renewable fuels. It is assumed that the marginal cost of producing green electricity is higher than the marginal cost of producing conventional electricity. Comparative static analysis shows that the price of certificates is always increasing and the producer price of electricity decreasing in the quota. Under certain assumptions about the parameters of the cost function, the price faced by consumers increases when certificates are introduced. When tradable emission permits are included in the analysis, the consumer price can be either increasing or decreasing in the quota, and it is decreasing in the level of emissions. Uncertainty to renewable power production is introduced by assuming multiplicative random disturbance term into the cost function. Atkinson and Stiglitz (1981) show that this formulation can be used to describe, for example, a random increment to costs when weather conditions are unfavorable to power production. The results with respect to market clearing prices do not change remarkably, but it is shown that if the firms are risk averse, changes in the variability of the disturbance term could either increase or decrease the production of green electricity. Our main result is derived from the social welfare maximization problem. The result states that in the absence of emission permits the socially optimal quota for green electricity depends on the difference between the marginal costs of two representative producers. However, if emission permits are present then the optimal quota is zero. When cost uncertainty is included and the social planner is risk neutral, then the use of green certificates could increase the social welfare also in the presence of emission permits.Lisensiaattityössäni tutkin kaupattavien vihreiden sertifikaattien järjestelmää, jonka tarkoituksena on kannustaa uusiutuvien polttoaineiden käyttöä sähköntuotannossa. Tutkimuksen lähtökohtana käytän osittaisen tasapainon mallia, jossa vaihdetaan kolmea eri hyödykettä: sähköä, vihreitä sertifikaatteja ja päästölupia. Mallin kehikko pohjautuu Amundsenin ja Mortensenin (2001) tutkimukseen, mutta eroaa siitä huomioimalla myös vihreän sähkön tuotantoon liittyvän kustannusepävarmuuden. Mallissa on kaksi edustavaa yritystä, joista toinen tuottaa sähköä tavanomaisilla saastuttavilla polttoaineilla ja toinen uusiutuvilla polttoaineilla. Uusiutuviin luonnonvaroihin perustuva sähkön tuotanto ei vielä ole kilpailukykyinen fossiilisilla polttoaineilla tuotetun sähkön kanssa, joten mallissa oletetaan, että vihreää sähköä tuottavan yrityksen rajakustannukset ovat aina korkeammat kuin tavanomaista sähköä tuottavan yrityksen. Mallin komparatiivisstaattinen analyysi osoittaa, että sertifikkattien hinta on aina kasvava ja sähkön tuottajahinta puolestaan laskeva funktio vihreän kiintiön suhteen. Tiettyjen oletusten vallitessa sähkön kuluttajahinta on vihreän kiintiön suhteen kasvava. Olen mallintanut vihreän sähkön tuotantoon liittyvää kustannusepävarmuutta lisäämällä kustannusfunktioon kerrannaisen satunnaismuuttujan. Näin voidaan tutkia esimerkiksi vaihtelevien sääolosuhteiden vaikutuksia tuotantokustannuksiin. Kustannusepävarmuudella ei ole suoria vaikutuksia mallin tasapainohintojen ominaisuuksiin, mutta satunnnaismuuttujan varianssin vaihtelun vaikutukset riskiaversiivisen yrityksen tuotantoon eivät ole yksiselitteisiä ja täten aiheuttavat epävarmuutta yritysten tuotantopäätöksiin. Tutkimuksen tärkein tulos kohdistuu vihreiden sertifikaattien vaikutuksiin yhteiskunnalliseen hyvinvointiin. Tulokset osoittavat, että jos saasteiden kontrollointiin sähkömarkkinoilla käytetään ainoastaan vihreitä sertifikaatteja, optimaalinen vihreän sähkön kiintiö riippuu kahden edustavan yrityksen rajakustannusten erotuksesta. Optimaalinen kiintiö on nolla, jos markkinoilla kaupataan samanaikaisesti myös päästölupia eli sertifikaattien käyttöönotto laskee yhteiskunnallista hyvinvointia. Kustannusepävarmuuden vallitessa hyvinvointitarkastelu osoittaa kuitenkin, että yhteiskunnan säätelijän ollessa riskineutraali kahden saastekontrolli-instrumentin yhtäaikainen käyttö voi kasvattaa yhteiskunnallista hyvinvointia

Vihreä veroreformi ja kaksoishyötyhypoteesi

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Työssä tutkitaan empiirisesti tuloneutraalin vihreän veroreformin ja kaksoishyötyhypoteesin edellytyksiä Suomessa. Tutkimuksissa sovelletaan Koskelan, Schöbin ja Sinnin artikkelissa 'Green Tax Reform and Competitiveness' (1999) esitettyä mallia. Mallissa oletetaan avoimen talouden tilanne, jossa vientihyödykkeiden tuotannossa käytetään ulkomailta tuotua saastuttavaa energiaa ja kotimaista työtä. Lisäksi mallissa vallitsee tasapainotilanteessa liian korkeasta ja kiinteästä palkkatasosta johtuva ei-vapaaehtoinen työttömyys. Mallissa tutkitaan tuloneutraalia veroreformia, jossa työnantajien sosiaalivakuutusmaksuja (sova-maksuja) korvataan energiaveroilla. Kaksoishyötyhypoteesi perustuu siihen, että tuotannossa energiaa korvataan työllä ja että työn tarjonnasta ei ole puutetta. Mallin tulokset osoittavat, että tuplapotti (double dividend) saavutetaan yhtäältä parantuneen ympäristön laadun ja toisaalta korkeamman työllisyyden kautta, kun alkutilanteessa sova-maksuaste on energiaveroastetta suurempi. Tulokset pätevät vain tilanteessa, jossa panosten välinen substituutiojousto on korkea eli vaihdettavuus panosten välillä hyvä. Myös vastakkaisessa tilanteessa vihreän veroreformin positiiviset työllisyysvaikutukset ovat mahdollisia mutta tilanne vaatii yksityiskohtaisempaa tarkastelua. Empiirinen analyysi on suoritettu vertaamalla 16 eri toimialan sova-maksuja ja energiaveroasteita. Analyysin suorittamiseen tarvittavat toimialoittaiset tiedot sova-maksuista on laskettu kansantalouden tilinpidon tuotanto ja tulonmuodostus osasta, josta löytyvät toimialoilla maksetut palkat ja sova-maksut. Energiaveroasteet on laskettu kauppa- ja teollisuusministeriön Tilastokeskukselta tilaaman vuoden 1995 energian panos-tuotos-aineiston perusteella. Aineisto on viimeisin saatavilla oleva ja sitä on sovellettu nykyiseen energiaverojärjestelmään. Tulokset osoittavat, että sova-maksuasteet ovat kaikilla toimialoilla, lukuun ottamatta toimialaa 'kuljetus, varastointi ja tietoliikenne', huomattavasti suuremmat kuin energiaveroasteet. Tällöin tutkimuksessa johdettujen tulosten perusteella voidaan päätellä, että siirtämällä verotuksen painopistettä työstä energiaan voitaisiin Suomessa saavuttaa tuplapotti yritysten parantuneen kilpailukyvyn ja tämän suosiollisten työllisyysvaikutusten sekä parantuneen ympäristön laadun kautta

Basics of lattice theory

Hilateoriat ovat saaneet alkunsa 1850-luvulla englantilaisen matemaatikon George Boolen (1815-1864) tutkimuksista, joista muodostui Boolen algebra. 1900-luvun alkupuolella Boolen algebra kehittyi hilateorian osaksi. Varsinaiset hilateorian tutkimukset aloittivat mm. amerikkalainen Garrett Birkhoff (1911-1996) ja norjalainen Oystein Ore (1899-1968) 1930-luvulla. Hilateoriasta on tullut yksi osa matemaattista tutkimusta, jolla on omat sovelluksensa esim. kuvankäsittelyssä. Tässä diplomityössä tarkastellaan Garrett Birkhoffin Lattice Theory kirjan kolmannen painoksen keskeisiä käsitteitä hilateorian perusteista ja sovelluksia, luoden näin pohjan ymmärtää hilateorioita käsittelevää matematiikka

Huoltajat lastensa influenssarokotustietojen muistajina : tutkimustietoa massarokotusten varalle influenssapandemian aikana

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa, miten huoltajan muistitieto piti paikkansa 7–38 kuukauden ikäisen lapsen influenssarokotustietojen suhteen. Kartoitus tehtiin influenssapandemiaa vastaan suunnattujen massarokotusten varalle. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Influenssalaboratorio seuraa rokotteen vaikutuksia myös pandemian aikana. Massarokotustilanteessa rokotustietojen kirjaaminen voi vaikeutua, joten muistinvarainen tieto voi olla ainoa rokotustiedon lähde. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko huoltajien muistinvarainen tieto rokotuksista riittävän luotettava rokotteen vaikuttavuuden seuraamiseen. Opinnäytetyö kuuluu Metropolia Ammattikorkeakoulun Terveyden edistäminen rokottamalla -projektiin ja se on osa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Rokotusten ja immuunisuojan osaston Influenssarokotusohjelman vaikuttavuus lapsilla -tutkimusta. Tutkimusaineisto kerättiin influenssakaudella 2008–2009. Tutkimusotoksena olivat 7–38 kuukauden ikäisten lasten huoltajat (n=113), jotka tulivat Helsingin kaupungin lasten terveyskeskuspäivystykseen influenssan kaltaisia oireita sairastavan lapsen kanssa. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua haastattelua, jolla selvitettiin, kuinka hyvin huoltajat muistivat lastensa influenssarokotustiedot influenssakausilta 2007–2008 ja 2008–2009. Huoltajan antama muistiin perustuva tieto rokotuksista varmennettiin joko lapsen neuvolakortista tai sähköisestä potilastietojärjestelmästä. Huoltajista 86,8 % muisti oikein, oliko lapsi saanut influenssarokotuksia influenssakaudella 2007–2008 ja 92,1 % huoltajista muisti oikein, oliko lapsi saanut influenssarokotuksia influenssakaudella 2008–2009. Tämän tutkimuksen perusteella massarokotustilanteessa tai muussa tilanteessa, jossa ei ole käytössä kirjallisia tai sähköisiä dokumentteja rokotustiedoista, voidaan luottaa huoltajien muistitietoon lastensa rokotustiedoista rokotteen vaikuttavuutta seurattaessa.The objective of this study was to find out how parents recalled their 7–38-month-old children’s influenza vaccination status. This study was made to be used during mass vaccination against an influenza pandemic. The Influenza Laboratory of the Finnish National Institute for Health and Welfare (THL) wanted to monitor the impact of vaccination during a pandemic. In case of mass vaccination, a registration of vaccination status may become more difficult. The only source of one’s vaccination status may be self-reported information. The aim of this study was to find out if parent’s report of children’s influenza vaccination status was valid enough for monitoring the influence of the vaccination. This study was part of a Helsinki Metropolia University of Applied Sciences project on Health Promotion by Vaccination (Terveyden edistäminen rokottamalla -projekti). It was also part of the study The Influence of the Children Vaccination Programme of the Department of Vaccination and Immune Protection of THL. The study was carried out by using a semi-structured interview form. The material was collected during the influenza season 2008–2009 by interviewing parents (n=113) who came to the paediatric accident and emergency department of the city of Helsinki with a 7–38-month-old child who had symptoms similar to influenza. By using the form, we asked the parents how they recalled their children’s influenza vaccination status from the influenza seasons 2007–2008 and 2008–2009. The parental recall was confirmed in the child’s information health card or the patient registry. 86.8% of the parents gave the right answer weather the child was or was not vaccinated against influenza during the influenza season 2007–2008, and 92.1% of the parents gave the right answer weather the child was or was not vaccinated against influenza during the influenza season 2008–2009. Based on our study, the parent’s report of children’s influenza vaccination status is valid enough for monitoring the influence of the vaccination during mass vaccination or in other situations where there is no written or electronic document of vaccinations to be used

Joen ja meren rajakaupunki. Tornion kulttuuriympäristöohjelma

Tornion kulttuuriympäristöohjelmassa luodaan katsaus kaupungin kulttuuriympäristön historialliseen kehitykseen ja esitellään perustiedot rakennetun ympäristön ja arkeologisen kulttuuriperinnön nykytilanteesta. Ohjelmatyön päämääränä on tarjota tietoa kaavoituksen ja muun suunnittelun välineeksi sekä vahvistaa asukkaiden paikallisidentiteettiä ja tietoisuutta omasta ympäristöstään. Kirja toimii niin ympäristönhoidon opaskirjana, kotiseudun lukukirjana kuin Tornion kaupungin arvokkaiden kulttuuriympäristökohteiden tietopankkina. Tornion kulttuuriympäristöohjelma on tehty Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen alueidenkäyttöyksikön hallinnoiman Lapin kulttuuriympäristöohjelma -hankkeen toimesta yhdessä Tornion kaupungin kanssa. Hankkeen on rahoittanut EU:n aluekehitysrahasto EAKR siihen liittyvine kansallisine rahoituksineen

Työehtosopimuksiin liittyvien rajariitojen ratkaisumekanismeja ja sovittelujärjestelmän toimivuutta koskeva selvitys : Loppuraportti

Selvityksessä käsitellään työehtosopimusten rajariitoja ja niiden ratkaisumekanismeja tavoitteena työrauhahäiriöiden välttäminen. Rajariitojen syitä on selvitetty haastattelemalla työmarkkinoiden toimijoita. Selvitystyötä on tukenut keskusjärjestöjen taustaryhmä. Rajariitoja syntyy, kun sovellettavaksi voi tulla useampia työehtosopimuksia, kun työnantajaa vaaditaan sitoutumaan uuteen työehtosopimukseen, kun työnantaja uudelleenjärjestäytyy, kun ammattiliitot yhdistyvät tai muuttavat järjestöpoliittisia tavoitteitaan tai kun työmarkkinat ovat muutoin murroksessa. Vapaaehtoisilla riidanratkaisumekanismeilla ei ole ollut olennaista vaikutusta rajariitojen ehkäisyssä ja ratkaisemisessa toisin kuin työriitalain mukaisella sovittelulla. Selvityksessä esitetäänkin, että työtaisteluilmoitukseen perustuvan sovittelun rinnalle luodaan tes-rajariitoja ja muita työriitoja koskeva vapaaehtoinen sovittelu, jonka kuluessa riidan osapuolet eivät voi ryhtyä työtaistelutoimiin. Osapuolten vastuuta sovittelun onnistumisesta lisätään ottamalla käyttöön sovittelua edeltävä esivalmistelu. Selvityksessä esitetään myös, että jos työtuomioistuinmenettelyssä tulee esiin tes-rajariita, kaikkia riidan osapuolia tulisi kuulla. Lisäksi normaalisitovaan työehtosopimukseen perustuvan työrauhan pysymistä esitetään parannettavaksi selkiinnyttämällä ns. järjestöehdon käyttöä

In-Between Space/Time : Affective Exceptionality during the ‘Refugee Crisis’ in Northern Finland

This article analyses the ‘European refugee crisis’ in the context of Northern Finland, building on the concepts of exceptionality and affect. Conventionally, exceptionality is conceptualised from the perspective of the state that does not enable analysing exceptional situations in their broader social context. A shift in focus is required to understand how people perceive and experience exceptionality and what kinds of affects this involves. Based on participatory engagement and in-depth interviews with asylum-seekers living in reception centres in Northern Finland and local residents in their neighbourhood, our analysis demonstrates that exceptionality gains diverse meanings in different contexts. We propose affective exceptionality as a conceptual tool for analysing affects in transformational situations in which people’s sense of the ‘normal’ becomes disrupted and illustrate how placing emphasis on subjects who experience and embody exceptionality in their everyday lives enables a more nuanced understanding of exceptionality, centralising the people instead of the state.Peer reviewe