Asfalttikartellin valtiolle aiheuttamien vahinkojen arviointi - Loppuraportti

Suomessa toimi vuosia valtakunnallinen asfalttikartelli, jonka toimintaan osallistuivat kaikki alan merkittävimmät yritykset. Tässä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tekemässä ja VATTin ja Liikenneviraston rahoittamassa selvityksessä arvioidaan, mikä on ollut kartellin aiheuttama hintalisä Tiehallinnon/Tielaitoksen kilpailuttamiin tienpäällystysurakoihin kilpailulliseen tilanteeseen verrattuna. Arviointi tehdään kartellivahinkojen arvioinnissa yleisesti käytettyjen ekonometristen menetelmien avulla. Menetelmien keskeisenä tarkoituksena on tehdä hyvin erilaiset kohteet vertailukelpoisiksi keskenään. Selvityksen tulokset osoittavat, että kartelli on onnistunut saamaan huomattavia ylimääräisiä voittoja Tiehallinnon/Tielaitoksen kustannuksella. Tämän selvityksen perusteella parhain arvio kartellin aiheuttamasta hintalisästä on 15 %. Kartelli siis nosti tarjoushintoja 15 % verrattuna kilpailullisiin hintoihin tai 13 % verrattuna toteutuneisiin hintoihin. Aineistossa mukana olevien urakoiden osalta kartellin aiheuttama lisä tarjouskilpailuiden voittaneisiin hintoihin on yhteensä noin 21 miljoonaa euroa. Erilaisilla taustamuuttujajoukoilla ja osa-aineistoilla tehdyt analyysit tuottavat samansuuntaisia arvioita kartellilisälle, mikä tukee tulosten yleistettävyyttä myös aineiston ulkopuolelle jääneisiin urakoihin. Koko kartelliajanjaksona kilpailutettujen urakoiden verottomat tarjoushinnat ovat yhteensä noin 320 miljoonaa euroa, joten kartellin aiheuttama yhteenlaskettu veroton hintalisäys on siten arviolta 42 miljoonaa euroa. Kartellilisäarvio saattaa alittaa kartellin todellisen Tiehallinnolle/Tielaitokselle aiheuttaman vahingon, sillä markkinoiden sopeutuminen uuteen kilpailulliseen tilanteeseen vie aikaa.On September 2009, the Finnish Supreme Administrative Court (SAC) found that seven major companies had participated in an asphalt cartel during the years 1994-2002. Moreover, the SAC found that the cartel constituted a continuous infringement which covered the whole of the territory of Finland and concerned all types of asphalt works. In this report, we evaluate the damages caused by this cartel in the public procurement auctions for asphalt works ran by the Finnish Transport Agency. We use standard econometric tools to provide an objective evaluation of how much the cartel increased procurement costs compared to a competitive scenario. These econometric methods are essential to make comparison of heterogeneous contracts and thus the evaluation of the price effect of the cartel possible. This report is funded jointly by the Finnish Transport Agency and the Government Institute for Economic Research VATT. We find that the cartel was able to gain significant economic rents by limiting competition in these auctions. In our preferred statistical model, the point estimate of the price effect of the cartel is 15% increase to competitive prices, or 13% of the realized procurement costs. For the set of auctions included in our data set, this amounts to 21 million euro. This result is fairly robust to different model specifications and subsamples of the data, which supports the generalization of these results also to the auctions we had to exclude from our data set. During the entire cartel period, the Finnish Transport Agency procured a total amount of 320 million euro of asphalt works, tax excluded. Therefore, we evaluate that the tax-free damage caused by the cartel to the Finnish Transport Agency is 42 million euro. We may underestimate the cartel effect if markets adjust to a competitive structure slowly

Industrial organization studies on pharmaceutical markets

This thesis consists of three essays on the industrial organization of pharmaceutical markets. In Chapter 1, I introduce the three essays and present the main results. In Chapter 2, I measure how uncertainty and learning through experimentation affect the medical decision-making by physicians. I estimate a dynamic model of demand where physicians may learn the effectiveness or side effects of drug treatments from their prescription experiences. In the model, physicians may want experiment new drugs for their patients to get valuable information for their future drug choices. At the same time, risk aversion can make physicians reluctant to try less well-known, but potentially superior products for their patients. Using data from the Finnish market for cholesterol drugs, I find that medical decision-making is characterized by habit persistence and heterogeneity in the effectiveness of drug treatments across patients. My results suggest that if physicians would become more willing to experiment with their treatment choices, the process of learning would improve and the efficiency of medical decision-making would increase. In Chapter 3, I quantify the roles of the physician's own experience and the past choices of other doctors in pharmaceutical demand. I develop a model of medical decision-making under uncertainty about the quality of the match between the patient and the drug treatment. Unlike previous demand models, I take into account both private and social learning and allow heterogeneity in quality across patients. I test whether information on the past choices of other physicians improves drug choices. Using rich data from the market for cholesterol drugs, I show that treatment patterns relying heavily on the past choices of other doctors can lead to over-prescription in terms of efficiency. My results suggest that continuity of care, where a patient repeatedly consulting the same doctor, is an efficient policy to limit such behavior. Finally, in Chapter 4, I explore whether stronger patents decrease competition during patent protection. Traditionally, stronger patents have been thought to increase the profits of an innovator and to promote R&D. Economic theory predicts that longer patents may hinder rather than stimulate innovation by increasing competition during the patent period. Broad patents, on the other hand, increase the costs of imitation and decrease competition. I test the theory on the relationship between patent strength and competition during patent protection. I consider the Finnish markets for pharmaceuticals that provide rich variation in both patent length and breadth across innovations. The results suggest that patent breadth, rather than length, prevents imitation. Patent rights have no effect on the risk of parallel trade.Väitöskirjani koostuu kolmesta, lääkemarkkinoiden toimialan taloustieteen aihealueeseen kuuluvasta esseestä. Ensimmäisessä luvussa esittelen kolme esseetä ja käyn läpi päätulokset. Luvussa 2 mittaan, kuinka epävarmuus lääkehoitojen tehokkuudesta tai sivuvaikutuksista vaikuttaa lääkäreiden päätöksentekoon. Estimoin dynaamisen kysyntämallin, jossa lääkärit oppivat lääkkeiden tehokkuudesta hoitokokemustensa perusteella. Mallissa lääkärit voivat kokeilla potilailleen uusia lääkkeitä saadakseen tietoa kyseisten hoitojen hyödyistä. Mallissa huomioidaan myös, että riskejä karttavat lääkärit voivat toisaalta olla haluttomia muuttamaan potilaidensa lääkitystä. Suomalaiseen kolesterolilääkeaineistoon pohjautuvan analyysini perusteella kolesterolilääkkeiden hyödyt vaihtelevat potilaiden välillä, mikä luo epävarmuutta lääkäreiden päätöksentekoon. Jos lääkärit vaihtaisivat herkemmin potilaidensa lääkitystä, lääkäreiden oppimisprosessi ja lääkemääräyskäytännöt tehostuisivat. Kolmannessa luvussa kehitän ekonometrisia menetelmiä kokemushyödykkeiden kysynnän ja laadun arvioimiseen. Keskityn tilanteeseen, jossa kuluttajat voivat oppia tuotteen laadun omasta kokemuksestaan ja muiden kuluttajien aikaisemmista päätöksistä. Tutkin erityisesti lääkäreiden lääkevalintoja epävarmuuden vallitessa. Testaan, parantaako potilasrekisterien kautta saatava informaatio muiden lääkäreiden aikaisemmista hoitopäätöksistä lääkevalintojen tehokkuutta. Suomalaiseen kolesterolilääkeaineistoon pohjautuvat tulokseni näyttävät, että voimakkaasti muiden lääkäreiden aikaisempiin päätöksiin nojaavat hoitokäytännöt voivat johtaa potilaiden ylihoitamiseen. Näytän, että omalääkärijärjestelmä, jossa potilas konsultoi toistuvasti samaa lääkäriä, vähentää tehokkaasti ylihoitamista ja edesauttaa lääkehoidon hyötyjen ja haittojen tunnistamista. Viimeisessä luvussa tutkin, vähentääkö voimakkaampi patenttisuoja yritysten välistä kilpailua patenttisuojan aikana. Perinteisesti on ajateltu, että pidempi patenttisuoja kasvattaa keksijän voittoja ja lisää innovointia. Talousteoria on kuitenkin näyttänyt, että pidempi patenttisuoja voi lisätä patenttisuojan aikaista kilpailua ja vähentää sen seurauksena innovointia. Toisaalta, teorian mukaan leveämmät patentit lisäävät imitointikustannuksia ja vähentävät siten patenttisuojan aikaista kilpailua. Testaan teoriaa patenttisuojan pituuden ja leveyden vaikutuksista patenttisuojan aikaiseen kilpailuun. Tarkastelen suomalaisia lääkemarkkinoita, joissa patenttien pituus ja leveys vaihtelevat innovaatioiden välillä. Tulosteni mukaan erityisesti leveämmät patentit estävät imitaatiota. Patenttisuojan voimakkuudella ei ole sitä vastoin vaikutusta rinnakkaistuonnin esiintymisen riskiin

Physician Prices and Competition: Evidence from Acquisitions in the Private Health Care Sector

We consider the effects of mergers and acquisitions for private physicians, who compete for patients on price. To estimate the effects, we use nationwide administrative data on private physicians and the organization of their practice over 10 years in Finland. We show that acquisitions can reduce competition among physicians, leading to higher prices. We estimate the strongest price increase to be in gynecology, in which switching costs and inertia in physician choice may decrease physician competition, at least locally (within a health care unit). The reduction in the number of physicians in a target unit is the key mechanism behind the estimated effect.</div

Kapitaatiomalli korvausmuotona terveydenhuollon tuottajille

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistuksen yksi keskeinen elementti on palveluntuottajille maksettavat korvaukset. Vaikka uudistuksen monet yksityiskohdat ovat jo pitkälle mietittyjä, tuottajille maksettaviin rahoituskorvauksiin liittyy vielä epävarmuutta. Uusimman hallituksen esityksen (9.5.2017) mukaan palveluntuottajien korvausjärjestelmässä valtaosa tuottajien saamista korvauksista tulee ns. kapitaatiomaksun eli asiakasmäärän perusteella tuottajille maksettavan tarve- tai riskivakioidun kiinteän maksun kautta. Tarkastelemme seuraavassa, mitä kapitaatiorahoituksen ja tarvevakionnin vaikutuksista tiedetään kansainvälisen kirjallisuuden perusteella sekä mitä näistä tuloksista voidaan oppia rahoituskorvauksien suunnittelua silmällä pitäen. On tärkeää huomata, että tuottajille maksettavia korvauksia on käytetty sekä pääosin verovaroin rahoitetuissa (esim. Englanti ja Ruotsi) että vakuutuspohjaisissa terveydenhuoltojärjestelmissä (esim. Hollanti ja Yhdysvallat). Vaikka suurin osa tutkimuksista perustuu vakuutuspohjaisissa järjestelmissä käytettyihin korvauksiin, korvausten keskeiset piirteet ja haasteet ovat usein hyvin samanlaisia riippumatta rahoitusjärjestelmästä. Lisäksi yksityisesti rahoitetuissa järjestelmissä, kuten Yhdysvalloissa, on julkiseen rahoitukseen perustuvia terveysvakuutuksia (esimerkiksi Medicare), jotka perustuvat palveluntuottajille maksettaviin korvauksiin.peerReviewe

Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjän-kauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin

Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24.2.2022, minkä takia sille on asetettu merkittäviä talouspakotteita, ja yritykset ovat myös vapaaehtoisesti vähentäneet taloudellisia yhteyksiään Venäjään. Tässä raportissa tutkitaan sodan taloudellisia vaikutuksia Venäjän-kauppaa ennen sotaa käyneisiin suomalaisiin yrityksiin verrattuna muihin ulkomaankauppaa käyneisiin yrityksiin. Venäjän-kauppaa käyneiden yritysten kokonaisvienti ja -tuonti sekä osallistuminen vienti- tai tuontimarkkinoille vähenivät selvästi suhteessa vertailuryhmän yrityksiin maalis-huhtikuusta 2022 alkaen. Se tarkoittaa, että nämä yritykset eivät ole kyenneet täysimääräisesti korvaamaan Venäjän-kauppaa muulla viennillä ja tuonnilla, ja lisäksi niistä moni on lopettanut vienti- tai tuontitoiminnan kokonaan. Selvitys ei osoita, että sota olisi vaikuttanut Venäjän-kauppaa harjoittaneiden yritysten liikevaihtoon tai palkkasummaan, joten sodan vaikutukset näiden yritysten liiketoimintaan ovat pienet huolimatta viennin ja tuonnin supistumisesta. Monille yrityksille Venäjän-kauppa lienee alun perinkin ollut vain pieni osa liiketoimintaa. Sodan negatiiviset taloudelliset vaikutukset kohdistuvat lähinnä Venäjän-kauppaa käyneisiin pienyrityksiin ja Venäjän-kaupasta erittäin riippuvaisiin yrityksiin. Näillä yrityksillä ulkomaankaupan lisäksi liikevaihto on vähentynyt suhteessa vertailuryhmään. Selvityksen perusteella erityiset tuet Venäjän-kauppaa harjoittaneille yrityksille eivät ole tarpeellisia, koska sodan vaikutukset näiden liiketoimintaan ovat keskimäärin pienet. Eniten sota on haitannut merkittävästi Venäjästä riippuvaisia yrityksiä, joiden kohdalla kyse on osittain liiketoimintariskin realisoitumisesta. Myös pakotteiden kaltaiset poliittiset päätökset ovat saattaneet vaikuttaa yritysten toimintaan.Efter Rysslands attack mot Ukraina den 24 februari 2022 har landet blivit föremål för betydande ekonomiska sanktioner. Företag har också frivilligt minskat sina ekonomiska förbindelser med Ryssland. I denna rapport analyseras krigets ekonomiska konsekvenser för finländska företag som före kriget bedrev handel med Ryssland, jämfört med andra företag med utrikeshandel. Den totala exporten och importen i företag som handlade med Ryssland samt deras deltagande på export- eller importmarknaderna minskade klart i förhållande till jämförelsegruppen från och med mars/april 2022. Det innebär att dessa företag inte har kunnat ersätta sin Rysslandshandel med annan export och import; många av dem har dessutom helt upphört med export eller import. Enligt utredningen har kriget inte inverkat på omsättningen eller lönesumman på de företag som handlat med Ryssland, vilket indikerar att krigets inverkan på deras affärsverksamhet varit liten trots minskningen av exporten och importen. I många företag har handeln med Ryssland från början sannolikt utgjort endast en liten del av verksamheten. De negativa ekonomiska konsekvenserna av kriget drabbar främst små företag som handlat med Ryssland samt företag som varit starkt beroende av Rysslandshandeln. I dessa företag har utöver utrikeshandeln också omsättningen minskat i förhållande till jämförelsegruppen. Enligt utredningen behövs inga särskilda stöd till företag som bedrivit handel med Ryssland, eftersom krigets inverkan på deras affärsverksamhet i genomsnitt är liten. De mest omfattande negativa konsekvenserna av kriget har orsakat företag som varit starkt beroende av Ryssland och i vilka det delvis handlar om realisering av affärsrisker. Politiska beslut som sanktioner må också ha påverkat företagens verksamhet.Severe sanctions have been imposed against Russia after it invaded Ukraine on February 24, 2022. Firms have also voluntarily cut their economic ties with Russia because of the war. In this report, we estimate the economic effects of the war on Finnish companies that traded with Russia before the war compared to a control group of companies that have traded with other foreign countries than Russia. Starting from March-April 2022, the total exports, total imports and export-market and import-market participation of the companies that used to trade with Russia decreased considerably compared to the firms in the control group. Thus, firms have not been able to fully replace their trade with Russia by other exports or imports, and several firms have also completely exited export or import markets. We do no find evidence that the war has affected the turnover of the companies that used to trade with Russia, and neither can we observe an effect on the total wages and salaries paid by them. Consequently, the war has had only a minor effect on these companies despite the decrease in their total exports and imports. To many of these companies, trade with Russia has probably been of minor significance. The negative effects of the war predominantly concern small enterprises and those companies that were highly dependent on trade with Russia prior to the war. In addition to a reduction in their international trade, these companies saw their turnover decrease compared to the control group. Based on our findings, there is no need to subsidize the firms that used to trade with Russia, since the effect of the war on their business operations has been small, on average. The war has mostly affected companies that have been highly dependent on trade with Russia. These companies took large business risks, which have now been realized. Political decisions, such as sanctions, may also have affected companies.nonPeerReviewe

Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjänkauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin

Raportissa on tutkittu Venäjän aloittaman sodan taloudellisia vaikutuksia Venäjän-kauppaa ennen sotaa käyneisiin suomalaisiin yrityksiin verrattuna muihin ulkomaankauppaa käyneisiin yrityksiin. Venäjän-kauppaa käyneiden yritysten kokonaisvienti ja -tuonti sekä osallistuminen vientitai tuontimarkkinoille vähenivät selvästi suhteessa vertailuryhmän yrityksiin maalis-huhtikuusta 2022 alkaen. Sota ei ole vaikuttanut Venäjän-kauppaa harjoittaneiden yritysten liikevaihtoon tai palkkasummaan. Monille yrityksille Venäjänkauppa on ilmeisesti ollut vain pieni osa liiketoimintaa. Erityiset tuet Venäjän-kauppaa harjoittaneille yrityksille eivät ole tarpeellisia. Merkittävästi Venäjästä riippuvaisten yritysten kohdalla kyse on osittain liiketoimintariskin realisoitumisesta. Myös pakotteiden kaltaiset poliittiset päätökset ovat saattaneet vaikuttaa yritysten toimintaan.nonPeerReviewe

Information Integration, Coordination Failures, and Quality of Prescribing

Poor information flows hamper coordination, potentially leading to suboptimal decisions in health care. We examine the effects of a nationwide policy of information integration on the quality of prescribing. We use the rollout of an electronic prescribing system in Finland and prescription-level administrative data. We find no effect on the probability of co-prescribing harmful drug combinations in urban regions. In rural regions, this probability reduces substantially, by 35 percent. The effect is driven by prescriptions from unspecialized physicians and from multiple physicians. Improving the local information environment thus enhances coordination and narrows differences in the quality of prescribing.</p

Digital Waste? Unintended Consequences of Health Information Technology

We exploit a large-scale natural experiment – the rollout of a nationwide electronic prescribing system in Finland – to study how digitization of prescriptions affects pharmaceutical use and health outcomes. We use comprehensive administrative data from patients treated with benzodiazepines, which are globally popular, effective but addictive psychotropic medications. We find no impact on benzodiazepine use on average, but among younger patients e-prescribing increases repeat prescription use. Younger patients’ health outcomes do not improve but adverse outcomes, such as prescription drug abuse disorders and suicide attempts, increase dramatically. Improving access to medication through easier ordering may thus increase medication overuse.</div

Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjän-kauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin – Seurantaraportti

Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022, minkä takia sitä vastaan on asetettu merkittäviä talouspakotteita. Yritykset ovat myös vapaaehtoisesti vähentäneet taloudellisia yhteyksiään Venäjään. Tässä raportissa tutkitaan sodan taloudellisia vaikutuksia suomalaisiin ennen sotaa Venäjän-kauppaa käyneisiin yrityksiin verrattuna muihin ulkomaankauppaa käyneisiin yrityksiin. Raportti on jatkoseurantaa Datahuoneen syyskuussa 2022 julkaisemalle selvitykselle. Raportin päätulokset voi tiivistää seuraavasti: 1. Sodan alettua Venäjän-kauppaa käyneiden yritysten kokonaisvienti ja -tuonti vähenivät selvästi suhteessa vertailuryhmän yrityksiin. Lisäksi moni Venäjän-kauppaa käynyt yritys lopetti vienti- tai tuontitoiminnan kokonaan. Venäjälle vieneiden yritysten kokonaisvienti on kuitenkin toipunut syksyllä 2022 melko lähelle vertailuryhmän tasoa. Tämä viittaa siihen, että Venäjälle vieneet yritykset ovat kyenneet korvaamaan Venäjän-vientiä muilla vientimarkkinoilla. 2. Sota ei ole vaikuttanut merkittävästi Venäjän-kauppaa käyneiden yritysten liikevaihtoon, palkansaajien määrään tai palkkasummaan, joten sodan vaikutukset näiden yritysten liiketoimintaan ovat pienet viennin ja tuonnin supistumisesta huolimatta. 3. Tutkimuksen perusteella erityiset tuet Venäjän-kauppaa käyneille yrityksille eivät ole tarpeellisia. Sota on haitannut eniten merkittävästi Venäjästä riippuvaisia yrityksiä, joiden kohdalla kyse on osittain liiketoimintariskin realisoitumisesta.Efter Rysslands attack mot Ukraina i februari 2022 har Ryssland blivit föremål för betydande ekonomiska sanktioner. Företag har också frivilligt minskat sina ekonomiska förbindelser med Ryssland. I denna rapport analyseras krigets ekonomiska konsekvenser för finländska företag som före kriget bedrev handel med Ryssland, jämfört med andra företag med utrikeshandel. Denna rapport är en fortsättning på Datarummets undersökning som gavs ut i september 2022. Rapportens huvudsakliga resultat kan sammanfattas enligt följande: 1. Den totala exporten och importen i företag som handlade med Ryssland minskade klart i förhållande till jämförelsegruppen i början av kriget. Många företag som handlade med Ryssland upphörde helt med export eller import. Den totala exporten i företag som tidigare exporterade till Ryssland har emellertid återhämtat sig under hösten 2022 och ligger nu nära jämförelsegruppens nivå. Det visar att dessa företag har kunnat ersätta sin Rysslandshandel med annan export. 2. Kriget har inte inverkat väsentligt på omsättningen, antalet löntagare eller lönesumman på de företag som handlat med Ryssland, vilket indikerar att krigets inverkan på deras affärsverksamhet varit liten trots minskningen av exporten och importen. 3. Enligt utredningen behövs inga särskilda stöd till företag som bedrivit handel med Ryssland. De mest omfattande negativa konsekvenserna av kriget har orsakat företag som varit starkt beroende av Ryssland och i vilka det delvis handlar om realisering av affärsrisker.Severe sanctions have been imposed against Russia after it invaded Ukraine in February 2022. Firms have also voluntarily cut their economic ties with Russia because of the war. In this report, we estimate the economic effects of the war on Finnish companies that traded with Russia before the war compared to other firms engaged in international trade. This report is a follow-up for Data room’s report published in September 2022. The main findings of this report can be summarized as follows: 1. After the war began, the total exports and imports of the companies that used to trade with Russia decreased considerably compared to the control group. Several firms that used to trade with Russia completely exited export or import markets. However, the total exports of the companies that used to export to Russia have recovered close to the export levels of the control group during fall 2022. This suggests that these companies have been able to replace exports to Russia by other export markets. 2. The turnover, number of employees, or total wages of the companies that used to trade with Russia have not been considerably affected by the war. Consequently, the war has had only a minor effect on the businesses of these companies despite the decrease in their total exports and imports. 3. Based on our findings, there is no need to subsidize the firms that used to trade with Russia. The war has mostly affected companies that have been highly dependent on trade with Russia. These companies took large business risks, which have now been realized.nonPeerReviewe