This thesis consists of three essays on the industrial organization of pharmaceutical markets. In Chapter 1, I introduce the three essays and present the main results. In Chapter 2, I measure how uncertainty and learning through experimentation affect the medical decision-making by physicians. I estimate a dynamic model of demand where physicians may learn the effectiveness or side effects of drug treatments from their prescription experiences. In the model, physicians may want experiment new drugs for their patients to get valuable information for their future drug choices. At the same time, risk aversion can make physicians reluctant to try less well-known, but potentially superior products for their patients. Using data from the Finnish market for cholesterol drugs, I find that medical decision-making is characterized by habit persistence and heterogeneity in the effectiveness of drug treatments across patients. My results suggest that if physicians would become more willing to experiment with their treatment choices, the process of learning would improve and the efficiency of medical decision-making would increase.
In Chapter 3, I quantify the roles of the physician's own experience and the past choices of other doctors in pharmaceutical demand. I develop a model of medical decision-making under uncertainty about the quality of the match between the patient and the drug treatment. Unlike previous demand models, I take into account both private and social learning and allow heterogeneity in quality across patients. I test whether information on the past choices of other physicians improves drug choices. Using rich data from the market for cholesterol drugs, I show that treatment patterns relying heavily on the past choices of other doctors can lead to over-prescription in terms of efficiency. My results suggest that continuity of care, where a patient repeatedly consulting the same doctor, is an efficient policy to limit such behavior.
Finally, in Chapter 4, I explore whether stronger patents decrease competition during patent protection. Traditionally, stronger patents have been thought to increase the profits of an innovator and to promote R&D. Economic theory predicts that longer patents may hinder rather than stimulate innovation by increasing competition during the patent period. Broad patents, on the other hand, increase the costs of imitation and decrease competition. I test the theory on the relationship between patent strength and competition during patent protection. I consider the Finnish markets for pharmaceuticals that provide rich variation in both patent length and breadth across innovations. The results suggest that patent breadth, rather than length, prevents imitation. Patent rights have no effect on the risk of parallel trade.Väitöskirjani koostuu kolmesta, lääkemarkkinoiden toimialan taloustieteen aihealueeseen kuuluvasta esseestä. Ensimmäisessä luvussa esittelen kolme esseetä ja käyn läpi päätulokset. Luvussa 2 mittaan, kuinka epävarmuus lääkehoitojen tehokkuudesta tai sivuvaikutuksista vaikuttaa lääkäreiden päätöksentekoon. Estimoin dynaamisen kysyntämallin, jossa lääkärit oppivat lääkkeiden tehokkuudesta hoitokokemustensa perusteella. Mallissa lääkärit voivat kokeilla potilailleen uusia lääkkeitä saadakseen tietoa kyseisten hoitojen hyödyistä. Mallissa huomioidaan myös, että riskejä karttavat lääkärit voivat toisaalta olla haluttomia muuttamaan potilaidensa lääkitystä. Suomalaiseen kolesterolilääkeaineistoon pohjautuvan analyysini perusteella kolesterolilääkkeiden hyödyt vaihtelevat potilaiden välillä, mikä luo epävarmuutta lääkäreiden päätöksentekoon. Jos lääkärit vaihtaisivat herkemmin potilaidensa lääkitystä, lääkäreiden oppimisprosessi ja lääkemääräyskäytännöt tehostuisivat.
Kolmannessa luvussa kehitän ekonometrisia menetelmiä kokemushyödykkeiden kysynnän ja laadun arvioimiseen. Keskityn tilanteeseen, jossa kuluttajat voivat oppia tuotteen laadun omasta kokemuksestaan ja muiden kuluttajien aikaisemmista päätöksistä. Tutkin erityisesti lääkäreiden lääkevalintoja epävarmuuden vallitessa. Testaan, parantaako potilasrekisterien kautta saatava informaatio muiden lääkäreiden aikaisemmista hoitopäätöksistä lääkevalintojen tehokkuutta. Suomalaiseen kolesterolilääkeaineistoon pohjautuvat tulokseni näyttävät, että voimakkaasti muiden lääkäreiden aikaisempiin päätöksiin nojaavat hoitokäytännöt voivat johtaa potilaiden ylihoitamiseen. Näytän, että omalääkärijärjestelmä, jossa potilas konsultoi toistuvasti samaa lääkäriä, vähentää tehokkaasti ylihoitamista ja edesauttaa lääkehoidon hyötyjen ja haittojen tunnistamista.
Viimeisessä luvussa tutkin, vähentääkö voimakkaampi patenttisuoja yritysten välistä kilpailua patenttisuojan aikana. Perinteisesti on ajateltu, että pidempi patenttisuoja kasvattaa keksijän voittoja ja lisää innovointia. Talousteoria on kuitenkin näyttänyt, että pidempi patenttisuoja voi lisätä patenttisuojan aikaista kilpailua ja vähentää sen seurauksena innovointia. Toisaalta, teorian mukaan leveämmät patentit lisäävät imitointikustannuksia ja vähentävät siten patenttisuojan aikaista kilpailua. Testaan teoriaa patenttisuojan pituuden ja leveyden vaikutuksista patenttisuojan aikaiseen kilpailuun. Tarkastelen suomalaisia lääkemarkkinoita, joissa patenttien pituus ja leveys vaihtelevat innovaatioiden välillä. Tulosteni mukaan erityisesti leveämmät patentit estävät imitaatiota. Patenttisuojan voimakkuudella ei ole sitä vastoin vaikutusta rinnakkaistuonnin esiintymisen riskiin
