Raportissa on tutkittu Venäjän aloittaman sodan taloudellisia vaikutuksia Venäjän-kauppaa ennen sotaa käyneisiin suomalaisiin yrityksiin verrattuna muihin ulkomaankauppaa käyneisiin yrityksiin.

Venäjän-kauppaa käyneiden yritysten kokonaisvienti ja -tuonti sekä osallistuminen vientitai tuontimarkkinoille vähenivät selvästi suhteessa vertailuryhmän yrityksiin maalis-huhtikuusta 2022 alkaen.

Sota ei ole vaikuttanut Venäjän-kauppaa harjoittaneiden yritysten liikevaihtoon tai palkkasummaan. Monille yrityksille Venäjänkauppa on ilmeisesti ollut vain pieni osa liiketoimintaa.

Erityiset tuet Venäjän-kauppaa harjoittaneille yrityksille eivät ole tarpeellisia. Merkittävästi Venäjästä riippuvaisten yritysten kohdalla kyse on osittain liiketoimintariskin realisoitumisesta. Myös pakotteiden kaltaiset poliittiset päätökset ovat saattaneet vaikuttaa yritysten toimintaan.nonPeerReviewe

Saxell, Tanja

Toikka, Max

Toivanen, Otto

Valkonen, Antti

Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24.2.2022, minkä takia sille on asetettu merkittäviä talouspakotteita, ja yritykset ovat myös vapaaehtoisesti vähentäneet taloudellisia yhteyksiään Venäjään. Tässä raportissa tutkitaan sodan taloudellisia vaikutuksia Venäjän-kauppaa ennen sotaa käyneisiin suomalaisiin yrityksiin verrattuna muihin ulkomaankauppaa käyneisiin yrityksiin.

Venäjän-kauppaa käyneiden yritysten kokonaisvienti ja -tuonti sekä osallistuminen vienti- tai tuontimarkkinoille vähenivät selvästi suhteessa vertailuryhmän yrityksiin maalis-huhtikuusta 2022 alkaen. Se tarkoittaa, että nämä yritykset eivät ole kyenneet täysimääräisesti korvaamaan Venäjän-kauppaa muulla viennillä ja tuonnilla, ja lisäksi niistä moni on lopettanut vienti- tai tuontitoiminnan kokonaan.

Selvitys ei osoita, että sota olisi vaikuttanut Venäjän-kauppaa harjoittaneiden yritysten liikevaihtoon tai palkkasummaan, joten sodan vaikutukset näiden yritysten liiketoimintaan ovat pienet huolimatta viennin ja tuonnin supistumisesta. Monille yrityksille Venäjän-kauppa lienee alun perinkin ollut vain pieni osa liiketoimintaa.

Sodan negatiiviset taloudelliset vaikutukset kohdistuvat lähinnä Venäjän-kauppaa käyneisiin pienyrityksiin ja Venäjän-kaupasta erittäin riippuvaisiin yrityksiin. Näillä yrityksillä ulkomaankaupan lisäksi liikevaihto on vähentynyt suhteessa vertailuryhmään.

Selvityksen perusteella erityiset tuet Venäjän-kauppaa harjoittaneille yrityksille eivät ole tarpeellisia, koska sodan vaikutukset näiden liiketoimintaan ovat keskimäärin pienet. Eniten sota on haitannut merkittävästi Venäjästä riippuvaisia yrityksiä, joiden kohdalla kyse on osittain liiketoimintariskin realisoitumisesta. Myös pakotteiden kaltaiset poliittiset päätökset ovat saattaneet vaikuttaa yritysten toimintaan.Efter Rysslands attack mot Ukraina den 24 februari 2022 har landet blivit föremål för betydande ekonomiska sanktioner. Företag har också frivilligt minskat sina ekonomiska förbindelser med Ryssland. I denna rapport analyseras krigets ekonomiska konsekvenser för finländska företag som före kriget bedrev handel med Ryssland, jämfört med andra företag med utrikeshandel.

Den totala exporten och importen i företag som handlade med Ryssland samt deras deltagande på export- eller importmarknaderna minskade klart i förhållande till jämförelsegruppen från och med mars/april 2022. Det innebär att dessa företag inte har kunnat ersätta sin Rysslandshandel med annan export och import; många av dem har dessutom helt upphört med export eller import.

Enligt utredningen har kriget inte inverkat på omsättningen eller lönesumman på de företag som handlat med Ryssland, vilket indikerar att krigets inverkan på deras affärsverksamhet varit liten trots minskningen av exporten och importen. I många företag har handeln med Ryssland från början sannolikt utgjort endast en liten del av verksamheten.

De negativa ekonomiska konsekvenserna av kriget drabbar främst små företag som handlat med Ryssland samt företag som varit starkt beroende av Rysslandshandeln. I dessa företag har utöver utrikeshandeln också omsättningen minskat i förhållande till jämförelsegruppen.

Enligt utredningen behövs inga särskilda stöd till företag som bedrivit handel med Ryssland, eftersom krigets inverkan på deras affärsverksamhet i genomsnitt är liten. De mest omfattande negativa konsekvenserna av kriget har orsakat företag som varit starkt beroende av Ryssland och i vilka det delvis handlar om realisering av affärsrisker. Politiska beslut som sanktioner må också ha påverkat företagens verksamhet.Severe sanctions have been imposed against Russia after it invaded Ukraine on February 24, 2022. Firms have also voluntarily cut their economic ties with Russia because of the war. In this report, we estimate the economic effects of the war on Finnish companies that traded with Russia before the war compared to a control group of companies that have traded with other foreign countries than Russia.

Starting from March-April 2022, the total exports, total imports and export-market and import-market participation of the companies that used to trade with Russia decreased considerably compared to the firms in the control group. Thus, firms have not been able to fully replace their trade with Russia by other exports or imports, and several firms have also completely exited export or import markets.

We do no find evidence that the war has affected the turnover of the companies that used to trade with Russia, and neither can we observe an effect on the total wages and salaries paid by them. Consequently, the war has had only a minor effect on these companies despite the decrease in their total exports and imports. To many of these companies, trade with Russia has probably been of minor significance.

The negative effects of the war predominantly concern small enterprises and those companies that were highly dependent on trade with Russia prior to the war. In addition to a reduction in their international trade, these companies saw their turnover decrease compared to the control group.

Based on our findings, there is no need to subsidize the firms that used to trade with Russia, since the effect of the war on their business operations has been small, on average. The war has mostly affected companies that have been highly dependent on trade with Russia. These companies took large business risks, which have now been realized. Political decisions, such as sanctions, may also have affected companies.nonPeerReviewe

National Library of Finland DSpace Services

Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjän-kauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin

www.datapilotti.fiSota Ukrainassa:  Vaikutus Venäjän- kauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin Raportissa on tutkittu Venäjän aloittaman sodan taloudellisia vaikutuksia Venäjän-kauppaa ennen sotaa käyneisiin suomalaisiin yrityksiin verrattuna muihin ulkomaankauppaa käyneisiin yrityksiin. Venäjän-kauppaa käyneiden yritysten kokonaisvienti ja -tuonti sekä osallistuminen vienti- tai tuontimarkkinoille vähenivät selvästi suhteessa vertailuryhmän yrityksiin maalis-huhtikuusta 2022 alkaen.Sota ei ole vaikuttanut Venäjän-kauppaa harjoittaneiden yritysten liikevaihtoon tai palkkasummaan. Monille yrityksille Venäjän-kauppa on ilmeisesti  ollut vain pieni osa liiketoimintaa.Erityiset tuet Venäjän-kauppaa harjoittaneille yrityksille eivät ole tarpeellisia. Merkittävästi Venäjästä riippuvaisten yritysten  kohdalla kyse on osittain liiketoimintariskin realisoitumisesta. Myös pakotteiden kaltaiset poliittiset päätökset ovat saattaneet vaikuttaa yritysten toimintaan.Tanja SaxellErikoistutkija,VATT, Helsinki GSE tanja.saxell@vatt.fiDatahuone tukee tietopohjaista päätöksentekoa. Se on VATT:n yksikkö, joka toimii yhteistyössä Helsinki GSE:n ja Tilastokeskuksen kanssa.1/2022Max ToikkaApulaistutkija,VATT, Helsinki GSE max.toikka@vatt.fiOtto ToivanenProfessori, Aalto-yliopisto ja akateeminen johtaja,  Helsinki GSE otto.toivanen@aalto.fiAntti ValkonenProjektipäällikkö,Aalto-yliopisto, Helsinki GSE antti.t.valkonen@aalto.fi2 / 1 0D A T A H U O N E  P O L I C Y  B R I E FVenäjä hyökkäsi 24.2.2022 Ukrainaan. Hyökkäyssodan seurauksena EU ja Yhdysvallat ovat asettaneet merkittäviä Venäjän vastaisia talouspakotteita. Sodan ja sitä seuranneiden pakotteiden ja kauppasiteiden vapaaehtoisen katkaisemisen on arveltu vaikuttavan erityisesti Venäjän-kauppaa harjoittaviin yrityksiin.Sodan aiheuttama Venäjän talouden voimakas heikentyminen ja Venäjän-kauppaan liittyvien riskien ja epävarmuuden lisääntyminen voivat myös vaikuttaa näiden yritysten toimintaan.Tässä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT), Taloustieteen keskus Helsinki GSE:n ja Tilastokeskuksen 1.9.2022 perustetun Datahuone-pilottihankkeen ensimmäisessä raportissa selvitettiin Ukrainan sodan vaikutuksia suomalaisten Venäjän-vientiä tai -tuontia aiemmin harjoittaneiden yritysten liiketoimintaan.Selvityksessä käytettiin Tilastokeskuksen, Tullin ja Verohallinnon tuoreita yritystason aineistoja kaikista suomalaisista yrityksistä tammikuusta 2019 kesäkuuhun 2022. Aineistot sisältävät kuukausittaisia tietoja esimerkiksi yritysten euromääräisistä vienti- ja tuontitoimituksista, liikevaihdosta ja palkkasummasta. Aineistojen avulla pystyimme tarkastelemaan monipuolisesti Ukrainan sodan vaikutuksia Venäjän-kauppaa käyvien yritysten toiminnan kehitykseen.Venäjän-kauppa laskusuunnassaVenäjän hyökkäyksen jälkeen suomalaisten yritysten Venäjän-kauppa on vähentynyt merkittävästi. Kuviossa 1 esitetään Suomen Venäjän-kauppa kuukausitasolla tammikuusta 2019 kesäkuuhun 2022. Vienti Venäjälle romahti maaliskuussa 2022, jolloin se oli enää 55 prosenttia helmikuun euromääräisestä arvosta ja huhtikuussa enää 45 prosenttia. Vienti on kuitenkin huhtikuun pohjalukemien jälkeen jopa hieman kasvanut touko-kesäkuussa 2022.Kuvion 1 perusteella Venäjän-tuonnin arvo alkoi vähentyä jo joulukuun 2021 jälkeen. Tuonnin voimakkain romahdus ajoittui huhtikuuhun 2022, jolloin se jäi noin puoleen maaliskuun arvosta. Tuonnin väheneminen on jatkunut, ja kesäkuussa se oli enää noin kolmannes maaliskuun arvosta. Venäjän-tuonnin arvo kasvoi voimakkaasti vuoden 2021 loppupuoliskolla Venäjältä tuotavien energiatuotteiden ja muiden raaka-aineiden hinnannousun takia. Toisaalta hinnat ovat pysyneet korkeana myös alkuvuonna 2022 ja osittain 3 / 1 0D A T A H U O N E  P O L I C Y  B R I E Fnousivat Venäjän hyökkäyksen jälkeen, joten havaittu tuonnin romahdus ei ole selitettävissä tuontituotteiden hinnanlaskulla.Venäjän-kaupan rahallinen arvo on vähentymisestään huolimatta kuitenkin yhä suuri: kesäkuussa tavaravienti Venäjälle oli noin 200 miljoonaa euroa ja tavaratuonti Venäjältä noin 270 miljoonaa euroa.Kuvio 1: Venäjän-kauppa kuukausitasolla ajanjaksolla 01/2019–06/2022Datahuoneen selvityksestä käy myös ilmi, että Venäjän-kauppa oli vähentynyt merkittävästi jo vuodesta 2014 alkaen, jolloin pakotteita asetettiin Venäjän vallattua Krimin ja käytännössä miehittäneen osan Itä-Ukrainasta tukemalla aseellisesti paikallisia separatisteja. Vuonna 2021 Venäjän-vienti oli enää noin 60 prosenttia ja Venäjän-tuonti noin 70 prosenttia vuoden 2011 arvosta (kiintein hinnoin). Tästä huolimatta Venäjän merkitys vienti- ja tuontimarkkinana oli ennen sotaa suomalaisille yrityksille suuri. Vuonna 2021 tavaravienti Venäjälle oli noin 3,7 miljardia euroa (noin 5,4 prosenttia tavaraviennistä) ja tavaratuonti Venäjältä noin 8,6 miljardia euroa (noin 11,8 prosenttia tavaratuonnista).4 / 1 0D A T A H U O N E  P O L I C Y  B R I E FKokonaisvienti ja -tuonti vähentyneet – liikevaihdossa ja palkkasummassa ei muutostaYritystason regressioanalyysillä tutkittiin, kuinka sota on vaikuttanut yrityksiin, jotka aiemmin harjoittivat Venäjän-vientiä tai tuontia. Vuonna 2019 Venäjälle vieneitä yrityksiä (koeryhmä) verrattiin muihin vuonna 2019 vientiä harjoittaneisiin yrityksiin (vertailuryhmä). Vastaavasti Venäjältä vuonna 2019 tuoneita yrityksiä verrattiin muihin vuonna 2019 tuontia harjoittaneisiin yrityksiin. Vuotta 2019 käytetään yritysryhmien määrittämisessä normaalivuotena, sillä vuonna 2020 kärjistynyt koronapandemia on voinut vaikuttaa ulkomaankauppaan. Selvityksessä verrattiin, miten koe- ja vertailuryhmän liiketoiminnan kehitys kuukausitasolla suhteessa joulukuuhun 2021 eroaa toisistaan. Muita kuukausia verrataan joulukuuhun 2021, koska jo silloin sodan uhka oli suuri Venäjän keskittäessä joukkojaan ja lisätessä poliittisia vaatimuksiaan, millä on voinut olla ennakointivaikutusta yritysten toimintaan. Kuvioissa 2–7 esitetään tärkeimmät regressiotulokset. Kuvattuna ovat regressiokertoimet ja niiden 95 prosentin luottamusväli. Regressiokertoimet kuvaavat, miten riippuvan muuttujan kehitys suhteessa joulukuuhun 2021 eroaa koe- ja vertailuryhmän välillä.Kuvio 2: Venäjälle vieneiden yritysten kokonaisvienti suhteessa vertailuryhmään eli muihin vientiyrityksiin5 / 1 0D A T A H U O N E  P O L I C Y  B R I E FKuvion 2 tulosten perusteella Venäjälle vieneiden yritysten eli koeryhmän kokonaisvienti (kaikkiin maihin) oli maaliskuusta 2022 alkaen noin 10–20 prosenttia pienempi kuin vertailuryhmällä eli muilla vientiyrityksillä keskimäärin. Tätä ennen selvää eroa ei juurikaan ollut, pois lukien vuoden 2019 ensimmäiset kuukaudet.Kuvion 3 perusteella Venäjältä tuoneiden yritysten kokonaistuonti (kaikista maista) alkoi vähentyä maaliskuussa ja oli huhti-kesäkuussa 15–20 prosenttia vertailuryhmää alempi.Kuvio 3: Venäjältä tuoneiden yritysten kokonaistuonti suhteessa vertailuryhmään eli muihin tuontiyrityksiinKokonaisviennin ja -tuonnin vähenemisestä päätellen yritykset eivät ole kyenneet täysimääräisesti korvaamaan Venäjän-kauppaa muulla viennillä ja tuonnilla. Edeltävät tulokset koskevat yrityksiä, joilla on vientiä tai tuontia havaintokuukautena. Lisäksi havaitaan, että Venäjän vientiyritysten todennäköisyys harjoittaa vientiä ja Venäjän tuontiyritysten todennäköisyys1 harjoittaa tuontia pienenivät maaliskuusta 2022 alkaen huomattavasti suhteessa vertailuryhmiin eli muihin vienti- ja tuontiyrityksiin. Tämä tarkoittaa, 1 Todennäköisyys viedä tai tuoda on arvioitu regressiolla, jossa riippuva muuttuja on dummy-muuttuja, joka saa arvon 1, jos yrityksellä on vientiä/tuontia havaintokuukautena ja arvon 0, jos sillä ei ole vientiä/tuontia havaintokuukautena.6 / 1 0D A T A H U O N E  P O L I C Y  B R I E Fettä merkittävä osa Venäjän-kauppaa harjoittaneista yrityksistä on lopettanut vienti- tai tuontitoiminnan kokonaan. Nämä tulokset esitetään kuvioissa 4 ja 5.Kuvio 4: Venäjälle vieneiden yritysten todennäköisyys harjoittaa vientiä suhteessa vertailuryhmään eli muihin vientiyrityksiinKuvio 5: Venäjältä tuoneiden yritysten todennäköisyys harjoittaa tuontia suhteessa vertailuryhmään eli muihin tuontiyrityksiin7 / 1 0D A T A H U O N E  P O L I C Y  B R I E FSen sijaan kuviot 6 ja 7 osoittavat, että sota ei olisi vaikuttanut Venäjän-kauppaa harjoittaneiden yritysten liikevaihtoon.2  Myöskään palkkasumman osalta koe- ja vertailuryhmien kehitys ei eroa toisistaan. Näin ollen sodan vaikutukset Venäjän-kauppaa harjoittaneiden yritysten liiketoimintaan ovat pienet huolimatta niiden kokonaisviennin ja -tuonnin vähenemisestä. Tästä päätellen nämä yritykset ovat joko pystyneet korvaamaan Venäjän-kauppaa kotimarkkinoilla, tai se on ollut alun perinkin niille vain pieni osa liiketoimintaa.Kuvio 6: Venäjälle vieneiden yritysten liikevaihto suhteessa vertailuryhmään eli muihin vientiyrityksiin2 Koeryhmän eli Venäjän-kauppaa harjoittaneiden tuontiyritysten kohdalla tämä päätelmä voidaan tehdä, vaikka huhti-kesäkuussa niiden liikevaihto näyttää laskeneen verrattuna tammi-maaliskuuhun, koska joulukuuhun 2021 verrattuna liikevaihto on kehittynyt samalla tavalla kuin vertailuryhmässä, ja alkuvuoden positiivinen kehitys vaikuttaa poikkeukselta. Lisäksi koeryhmän liikevaihto näyttää noudattavan kausivahtelua siten, että se on alkuvuodesta korkealla suhteessa vertailuryhmään ja laskee huhti-toukokuussa. Ei voida kuitenkaan sulkea pois, että koeryhmän positiivinen alkuvuoden kehitys olisi jatkunut ilman sotaa.8 / 1 0D A T A H U O N E  P O L I C Y  B R I E FKuvio 7: Venäjältä tuoneiden yritysten liikevaihto suhteessa vertailuryhmään eli muihin tuontiyrityksiinSodalla ei havaittavaa vaikutusta suuryrityksiinRaportissa tarkastellaan sodan vaikutuksia tärkeimpiin vienti- ja tuontitoimialoihin. Venäjän-kauppaa harjoittaneilla tukkukaupassa toimivilla yrityksillä liikevaihto, kokonaisvienti ja -tuonti ja vienti- ja tuontitodennäköisyys laskivat keväällä 2022 selvästi suhteessa vertailuryhmään. Nämä yritykset ovat otoksessa lukumäärällisesti merkittävä joukko, ja ne muodostavat koeryhmän vientiyrityksistä 27 prosenttia ja tuontiyrityksistä 35 prosenttia. Merkittävimmillä teollisuuden aloilla vaikutukset ovat epäselvemmät, joskin metsäteollisuudessa sekä kokonaisvienti että -tuonti ja koneiden ja laitteiden valmistuksessa kokonaisvienti näyttää laskeneen. Tulokset saattavat kuitenkin vähätellä negatiivista shokkia teollisuudelle, koska tutkimuksen otoksessa on vain yrityksiä, joilla on vientiä tai tuontia. Kaikki teollisuusyritykset eivät kuitenkaan vie tai tuo itse, vaan ne toimittavat tuotteitaan ulkomaille tai hankkivat tuontituotteita välikäsien, kuten tukkuliikkeiden, kautta. Sodan mahdollista välillistä vaikutusta näihin yrityksiin ei tässä tutkimuksessa kyetä havaitsemaan.9 / 1 0D A T A H U O N E  P O L I C Y  B R I E FKun yrityksiä tarkastellaan niiden kokoluokan mukaan, havaitaan, että koeryhmän vienti- ja tuontiyrityksissä negatiiviset vaikutukset keskittyvät pienyrityksiin (liikevaihto alle 10 miljoonaa euroa vuonna 2019), kun taas suuryrityksiin (liikevaihto vähintään 50 miljoonaa euroa vuonna 2019) sodalla ei ole keskimäärin ollut havaittavaa vaikutusta.Sota on haitannut erityisesti Venäjän-kaupasta vahvasti riippuvaisia yrityksiä, joille Venäjän-vienti tai -tuonti oli yli 10 prosenttia liikevaihdosta vuonna 2019, tai joille Venäjän-vienti (Venäjän-tuonti) oli yli 50 prosenttia kokonaisviennistä (kokonaistuonnista) vuonna 2019. Näiden yritysten liikevaihto, kokonaisvienti ja -tuonti sekä vienti- ja tuontimarkkinoille osallistuminen vähentyivät selvästi suhteessa vertailuryhmään. Sen sijaan vähemmän Venäjästä riippuvaisilla yrityksillä havaittiin vain pieni kokonaisviennin- ja tuonnin vähenemä. Tämän havainnon perusteella voidaan todeta, että tietylle markkinalle keskittyminen on merkittävä liiketoiminnallinen riski. JohtopäätöksetVenäjän-kauppaa harjoittaneilla yrityksillä on ollut vaikeuksia kompensoida Venäjän-kaupan vähentymistä muulla ulkomaankaupalla. Keskimäärin Venäjän-kauppaa harjoittaneilla yrityksillä kokonaisvienti ja -tuonti sekä osallistuminen vienti- ja tuontimarkkinoille ovat kummatkin vähentyneet verrattuna muuta ulkomaankauppaa kuin Venäjän-kauppaa harjoittaviin yrityksiin. Sen sijaan selvää vaikutusta liikevaihtoon tai palkkasummaan ei havaita, joten tulosten perusteella sodalla ei vaikuta olleen merkittäviä vaikutuksia Venäjän-kauppaa harjoittaneiden yritysten kokonaisliiketoimintaan. Tutkimuksessa verrataan Venäjän-kauppaa tehneitä yrityksiä muuta ulkomaankauppaa tehneisiin yrityksiin. Sota on kuitenkin voinut yleisen taloustilanteen ja toimitus- tai myyntiketjujen kautta vaikuttaa myös vertailuryhmään, eli muihin ulkomaankauppayrityksiin, jolloin tutkimustulokset voivat aliarvioida sodan negatiivisia vaikutuksia Venäjän-kauppaa tehneisiin yrityksiin. Yritysryhmien välinen vertailu on kuitenkin olennaista, kun pyritään arvioimaan, ovatko sodan vaikutukset Venäjän-kauppaa harjoittaneisiin yrityksiin ja muihin ulkomaankauppayrityksiin erilaiset.1 0 / 1 0D A T A H U O N E  P O L I C Y  B R I E FTutkimustulokset eivät puolla erityisten tukien myöntämistä Venäjän-kauppaa harjoittaneille yrityksille, koska sodan vaikutukset näiden liiketoimintaan ovat keskimäärin pienet. Sota on haitannut eniten yrityksiä, joiden toiminta on perustunut suureen riippuvuuteen Venäjän-kaupasta, ja niiden kohdalla kyse on osittain liiketoimintariskin realisoitumisesta. Riskit ovat olleet havaittavissa, sillä Venäjän-vastaisia pakotteita ollut voimassa pitkään, ja maan aggressiivinen ulkopolitiikka, talouden rakenteelliset ongelmat ja talouden alisteisuus maan johdon tavoitteille ovat olleet tiedossa. Toisaalta poliittiset päätökset (pakotteet) ovat saattaneet vaikuttaa yritysten toimintaan, jolloin kyseessä ei olisi pelkästään liiketoimintariskin realisoituminen.DatahuoneDatahuone on kansainvälisestikin ainutlaatuinen tietopohjaista päätöksentekoa edistävä yksikkö. Kolmivuotisen rahoituksen saanut Datahuone on VATT:n itsenäinen yksikkö, joka toimii kiinteässä yhteistyössä Taloustieteen keskus Helsinki GSE:n ja Tilastokeskuksen kanssa. Datahuoneen tavoitteena on tuottaa ajantasaisia rekisteritietoja hyödyntävää aikaisempaa tarkempaa ja nopeatempoisempaa analyysiä yhteiskunnallisten ja poliittisten ratkaisuiden vaikutuksista.

Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjänkauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin

https://www.doria.fi/bitstream/10024/185880/1/datahuone-policy-brief-1-2022-sota-ukrainassa--vaikutus-venajan-kauppaa-kayneisiin-suomalaisyrityksiin.pdf

Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjänkauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

National Library of Finland DSpace Services

National Library of Finland DSpace Services