Aktiivisuutta elämään -hyvinvointitapahtumat - hyvää oloa kaikille

Aktiivisuutta Elämään ‑hyvinvointitapahtumat ovat tukeneet hyvin InnoEspoo-projektin tavoitteita, kuten innovatiivisten palveluiden tuottamista espoolaisille, koulutusorganisaatioiden yli ulottuvaa yhteistyötä ja yhteistyömallin kehittämistä sekä yrittäjyyden ja pk-yritysten toiminnan tukemista. Tapahtumat ovat tuottaneet yhteisöllisessä prosessissa hyvinvointiosaamisen kehittymistä niin opiskelijoille kuin muillekin projektissa toimijoille ja ennen kaikkea hyvää eloa espoolaisille. Tapahtumakonseptien kehittämisen siemeninä ovat olleet Laurean kehittämispohjainen oppimismalli LbD, palvelumuotoilun teoriat ja työkalut ja tapahtumarkkinoinnin teoriat. Toiminnan tuloksena on saatu aikaan pysyviä toimintakonsepteja ja huikeita hyvinvointikokemuksia, jotka ovat koskettaneet kaikkia. Kokemusten innoittamina eri ryhmille suunnatut hyvinvointitapahtumat tulevat jatkumaan vuosittain

Class teachers’s work-related stress : the most significant stressors, factors related to stress and coping methods

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää, mitkä tekijät Helsingin yliopistosta valmistuneet luokanopettajat kokevat merkittäviksi työstressiä aiheuttaviksi tekijöiksi. Lisäksi selvitetään, mitkä taustamuuttujat (esim. opettajaan, opetustyöhön ja työympäristöön liittyvät tekijät) ovat yhteydessä työstressiin. Tarkoituksena on selvittää myös, mitä keinoja luokanopettajilla on työssä jaksamisensa tukemiseen ja stressinhallintaan. Tämä tutkielma toteutettiin monimenetelmällisenä tutkimuksena. Kvantitatiivinen aineisto hankittiin kyselylomakkeella, johon vastasi 59 Helsingin yliopistosta valmistunutta luokanopettajaa. Aineistoa analysoitiin tilastollisesti IBM SPSS -ohjelmalla. Käytettyjä analyysimenetelmiä olivat faktorianalyysi, korrelaatiotarkastelu, t-testit ja ristiintaulukointi. Kvantitatiiviset tulokset ohjasivat haastattelurungon kehittämistä, ja niiden perusteella valittiin kyselyyn vastanneista 4 henkilöä haastateltaviksi. Kvalitatiivinen aineisto hankittiin teemahaastatteluilla. Aineistoa analysoitiin sisällönanalyysin keinoin. Merkittävimpiä työstressiä aiheuttavia tekijöitä luokanopettajan työssä ovat luokkavuorovaikutusta häiritsevät oppilaat, tehostetun ja erityisen tuen oppilaiden tukeminen, vastuu oppilaan oppimisesta, runsas työmäärä, ulkopuolelta määrätyt opetuksen kehittämiseen liittyvät tekijät sekä työympäristöön ja joitakin työn yleiseen luonteeseen liittyviä tekijöitä. Alhainen tyytyväisyys koulutukseen, alhainen opettajakollegojen tuki, pääkaupunkiseudulla työskenteleminen sekä opetuksen suunnittelu opinnoista saatuna valmiutena ovat taustamuuttujia, jotka ovat yhteydessä työstressiin. Ongelmasuuntautuneet stressinhallintakeinot, joita luokanopettajat käyttivät, olivat työajan hallitseminen, oman jaksamisen huomioiminen opetuksen suunnittelussa, tarkat toimintatavat ja hyvien suhteiden luominen huoltajiin, sekä median suodattaminen. Tunnesuuntautuneita keinoja olivat puolestaan vapaa-aika ja terveelliset elämäntavat, työilmapiirin vahvistaminen, ammattiin liittyvät viihtymistekijät, itsensä etäännyttäminen sekä tunteiden säätely. Tämän lisäksi samanaikaisesti sekä ongelmaan että tunteisiin suuntautuvia keinoja olivat kollegojen tuki, koulun johdon tuki, työnohjaus sekä itsetuntemus.The purpose of this master’s thesis is to find out which factors do classroom teachers, who have graduated from the University of Helsinki, perceive as significant factors causing work stress. In addition, it is investigated which background variables (e.g., factors related to teacher, teaching and work environment) are related to work stress. The aim is also to find out which methods class teachers have to support their coping at work. This thesis was carried out as a mixed methods research. The quantitative data was obtained through a questionnaire, which was responded by 59 class teachers who have graduated from the University of Helsinki. The data was statistically analysed using IBM SPSS. The analytical methods used were factor analysis, correlation analysis, t-tests and cross-tabulation. The quantitative results guided the development of the frame for the interview, and based on them, 4 respondents were selected for interview. The qualitative data was obtained through thematic interviews. The data was analysed by means of content analysis. The most significant factors causing work stress in a class teacher’s work are students interfering with classroom interaction, supporting special education students, responsibility for student learning, heavy workload, externally determined factors related to the development of teaching as well as some factors related to the work environment and general nature of the work. Low satisfaction with teacher training, low support from teacher colleagues, working in Greater Helsinki and teaching planning as an ability gained from studies are background variables which are related class teachers’ work stress. Problem-focused coping methods used by class teachers were managing working time, taking one’s own coping into account in planning teaching, precise practices and building good relationships with guardians and filtering media. Emotion-focused coping methods used by class teachers were leisure and healthy lifestyles, strengthening the working atmosphere, occupational well-being factors, distancing oneself and regulating emotions. In addition to this, coping methods focused on both problem and emotion, were the support of colleagues, the support of school administration, foremanship and self-awareness

Äidinkielen pedagogiikan näkökulma Isoon suomen kielioppiin

Kirja-arvioHakulinen, Auli & Vilkuna, Maria & Korhonen, Riitta & Koivisto, Vesa & Heinonen, Tarja Riitta & Alho, Irja (toim.): Iso suomen kieliopp

Stress and cellular aging : Associations between stress-related factors and leukocyte telomere length

It is well established that stress poses an elevated risk for non-communicable diseases and early mortality. However, the underlying mechanisms are not fully understood. There is strong, yet not conclusive, evidence showing that telomeres, non-coding DNA-protein complexes (TTAGGG) located at the end of chromosomes, are associated with aging-related diseases including cardiovascular diseases, stroke and type 2 diabetes. The aim of this thesis is to expand the relatively scant literature on stress and telomere length and to study whether stress-related factors are associated with leukocyte telomere length (LTL), a possible biomarker of cellular aging. The participants were from the Helsinki Birth Cohort Study, which comprises 13,345 individuals born from 1934 to 1944 in Finland. Between the years 2001 and 2004 a randomly selected sample of subjects participated in a detailed clinical examination including blood sampling for LTL measurement. LTL data, measured by the quantitative Polymerase Chain Reaction (qPCR) method, was available for 1964 participants (men n = 912 and women n = 1052) at a mean age of 61.5 (SD = 2.9, Range = 56.7 - 69.8) years. In conjunction with the clinical examination, the participants reported on the following stress-related factors: the Beck Depression Inventory (n = 1954), the Mental Health Index (n = 1950) and the Vitality Scale (n = 1950) from the SF36/RAND to capture depressive symptoms. After clinical examination they completed the NEO Personality Inventory (n = 1671) to capture personality dimensions that either render individuals vulnerable to or buffer them from stress and the Traumatic events checklist (n = 1486) to capture traumatic experiences across the lifespan. Objective stress-related factors were derived from Finnish registries. These included mental disorders (n = 116 vs. 1840), sleep apnea (n = 44 vs. 1875) and snoring (n = 29 vs. 1875) that were identified from the Finnish Hospital Discharge Register, psychotropic medication use (n = 665 vs. 1291) that was identified from the Finnish National Social Insurance Institution Register, and early life stress (n = 215 vs. 1271), namely temporary separation from both parent(s) due to child evacuations from Finland during World War II, that was identified from the National Archives register. In addition, a subsample of the participants with LTL measurement underwent the Trier Social Stress Test (n = 287) during which HPA axis stress reactivity was measured. The results showed no associations between personality dimensions, mental disorders, depressive symptoms, objectively measured early life stress, self-reported traumatic experiences across the lifespan, or HPA axis stress reactivity and LTL. However, a combination of objectively measured early life stress and self-reported traumatic experiences, and a history of sleep apnea, were associated with shorter LTL. Two unpredicted findings were also made. Individuals hospitalized for mental disorders who also used psychotropic medication had longer LTL than non-hospitalized controls; also an agreeable personality dimension was associated with LTL in a sex-specific manner such that more agreeable men and less agreeable women had shorter LTL. As a majority of the findings did not support the study hypotheses, and the effect sizes in the few existing associations were relatively small, the results in this PhD thesis suggest that stress related factors are not strongly associated LTL, at least when measured with qPCR in an elderly sample showing little variation in age.Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet että stressi lisää riskiä sairastua ikääntymiseen liittyviin sairauksiin sekä todennäköisyyttä ennenaikaiseen kuolemaan. Välittävää mekanismia ei kuitenkaan tunneta vielä täysin. On olemassa vahvaa, ei kuitenkaan täysin yhdenmukaista, tutkimusnäyttöä siitä, että ikääntymiseen liittyvät sairaudet ovat yhteydessä telomeereihin. Telomeerit ovat kromosomien päissä olevia toistuvia DNA jaksoja (TTAGGG), jotka eivät sisällä informaatiota proteiinien koodaamiseen. Lyhemmät telomeerit on yhdistetty ikääntymiseen liittyviin sairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin, aivohalvaukseen ja 2 tyypin diabetekseen. Tämän väitöskirjan tarkoitus on laajentaa olemassa olevaa suhteellisen suppeaa kirjallisuutta stressin ja telomeeripituuden välisistä yhteyksistä, ja tutkia ovatko stressiin liittyvät tekijät yhteydessä lyhempään veren leukosyyttien telomeeripituuteen; mahdolliseen fyysisen ikääntymisen biomarkkeriin. Tutkimukseen osallistuneet olivat osa Helsinki Syntymäkohorttia, johon kuuluu kokonaisuudessaan 13,345 vuosina 1934 - 1944 syntynyttä suomalaista. Vuosien 2001 - 2004 aikana sattumanvaraisesti valittu otos osallistui tarkkoihin kliinisiin tutkimuksiin, joiden aikana kerättiin myös verinäyte leukosyyttien telomeeripituuden määritystä varten. Leukosyyttien telomeeripituus määritettiin Kvantitatiivista polymeraasiketjureaktio (qPCR) mittausmenetelmää käyttäen 1964 osallistujalta (miehiä n = 912 ja naisia n = 1052) keskimäärin 61.5 (keskihajonta = 2.9, vaihteluväli = 56.7 - 69.8) vuoden iässä. Kliinisen tutkimuksen yhteydessä osallistujat täyttivät seuraavat stressiin liittyvät kyselyt; depressiivisiä oireita kuvastavat Beckin depressiokyselyn (n = 1954) sekä mielenterveysindeksin (n = 1950) ja vitaliteetti-indeksin (n = 1950) SF-36/RAND kyselystä. Kliinisen tutkimuksen jälkeen tutkittavat täyttivät heille lähetetyt Viiden faktorin mallin persoonallisuuskyselyn (n = 1671) stressille altistavien ja stressiltä suojaavien persoonallisuuspiirteiden kartoittamiseksi ja Traumaattisten tapahtumien kyselyn (n = 1486) elämän aikana koettujen traumaattisten tapahtumien selvittämiseksi. Objektiivisesti mitatut stressiin liittyvät tekijät koottiin suomalaisista rekistereistä. Tiedot sairaalahoitoa vaatineista mielenterveyshäiriöistä (n = 116 vs. 1840), uniapneasta (n = 44 vs. 1875) ja kuorsauksesta (n = 29 vs. 1875) kerättiin sairaalapoistorekisteristä, psyykelääkkeiden käyttö (n = 665 vs. 1291) Kansaneläkelaitoksen lääkekorvausrekisteristä ja varhainen stressikokemus, jollaiseksi määriteltiin väliaikainen erokokemus molemmista vanhemmista toiseen maailmansotaan liittyneiden väliaikaisten sotaevakoiden vuoksi (n = 215 vs. 1271), Suomen Kansallisarkistosta. Tämä lisäksi osa tutkittavista (n = 287) osallistui Trierin sosiaaliseen stressitestiin, jossa tutkittiin HPA akselin stressireagoivuutta. Tulokset osoittivat, että persoonallisuuspiirteet, mielenterveyshäiriöt, depressiiviset oireet, objektiivisesti mitattu varhainen stressikokemus, itseraportoidut traumakokemukset ja stressireagoivuus eivät olleet yhteydessä leukosyyttien telomeeripituuteen. Havaitsimme kuitenkin, että yhdistelmänä varhainen stressikokemus ja myöhemmät traumakokemukset olivat yhteydessä lyhempiin leukosyyttien telomeereihin, kuten myös uniapnea. Tämän lisäksi teimme kaksi yllättävää löydöstä. Havaitsimme, että tutkittavat joilla oli mielenterveyshäiriö ja jotka käyttivät psyykelääkkeitä, oli pidemmät telomeerit kuin terveillä verrokeilla; myös sovinnollinen persoonallisuus oli yhteydessä leukosyyttien telomeereihin sukupuolispesifisti niin, että enemmän sovinnollisilla miehillä ja vähemmän sovinnollisilla naisilla oli lyhemmät leukosyyttien telomeerit. Koska suurin osa löydöksistä ei tukenut alkuperäistä tutkimushypoteesia, eivätkä muutamat löydetyt yhteydet olleet vaikutukseltaan suuria, viittaavat tämän väitöskirjan tulokset siihen, ettei leukosyyttien telomeeripituus, ainakaan mitattuna qPCR:llä ikäjakaumaltaan kapeasta iäkkäiden henkilöiden otoksesta, ole vahvassa yhteydessä stressiin liittyviin tekijöihin

Children's health and parental socioeconomic factors: a population-based survey in Finland

<p>Abstract</p> <p>Background</p> <p>Socioeconomic inequalities in health are a global problem, not only among the adult population but also among children. However, studies concerning young children especially are rare. The aim of this study was to describe the health of Finnish children under 12 years of age, and the socioeconomic factors associated with health. The socioeconomic factors were parental education level, household net income, and working status.</p> <p>Methods</p> <p>A population-based survey among Finnish children aged under 12 years (n = 6,000) was conducted in spring 2007. A questionnaire was sent to parents, and a response rate of 67% was achieved. Each child's health was explored by asking a parent to report the child's health status on a 5-point Likert scale, current symptoms from a symptoms list, and current disease(s) diagnosed by a physician. The final three outcome measures were poor health, the prevalences of psychosomatic symptoms, and long-term diseases. Data were analysed using Pearson's Chi-Square tests, and logistic regression analysis with 95% confidence intervals (CIs). P-values ≤0.05 were considered as statistically significant.</p> <p>Results</p> <p>In total, 3% of parents reported that their child's health status was poor. The prevalences of psychosomatic symptoms and long-term diseases were both 11%. The probability for poor health status was lowest among children aged 3-6 and 7-11 years, and for psychosomatic symptoms among 3-6-year-old children, whereas the odds ratios for long-term diseases was highest among children aged 7-11 years. Parental socioeconomic factors were not associated with the children's health.</p> <p>Conclusions</p> <p>Most of the children were reported by their parent to have good health status, and approximately one tenth had experienced some psychosomatic symptoms or long-term diseases. Our study suggests that parental socioeconomic factors are not associated with the health of children aged under 12 years in Finland.</p

The Impact of Early Life Stress on Anxiety Symptoms in Late Adulthood

Early life stress (ELS) may increase the risk of anxiety throughout the life course. Whether this effect extends to late adulthood is poorly known. In our study comprising 1872 participants from the Helsinki Birth Cohort Study born in 1934-1944, we investigated the association of various forms of ELS and their accumulation with self-reported anxiety symptoms at the age of 65-77 years. Data on childhood socioeconomic status and separation from parents were based on national registers for all participants. Information on self-reported emotional and physical trauma, parental divorce, and death of a family member in childhood was obtained from 1277 participants. We found that experiencing emotional trauma, physical trauma, and low socioeconomic status in childhood were associated with increased anxiety symptoms in late adulthood [B = 0.44 (95% CI = 0.31-0.58); B = 0.33 (95%CI = 0.20-0.46); B = 0.10 (95%CI = 0.01-0.19), respectively]. These associations remained significant even after controlling for other forms of ELS. Accumulation of early life stress also increased the levels of late-adulthood anxiety symptoms and the risk of anxiety regarded as clinically significant. Screening for potentially stressful childhood experiences in elderly populations may help identifying individuals with increased anxiety symptoms and planning preventive and therapeutic interventions for those exposed to ELS.Peer reviewe

Maternal Depressive Symptoms During and After Pregnancy and Psychiatric Problems in Children

OBJECTIVE: Maternal depressive symptoms during pregnancy are associated with increased risk of psychiatric problems in children. A more precise understanding of the timing of the symptoms during pregnancy and their independence of other prenatal and postnatal factors in predicting child psychopathology risk is needed. We examined whether maternal depressive symptoms during pregnancy predict child psychiatric problems, whether these associations are trimester- or gestational-week-specific and/or independent of pregnancy disorders, and whether maternal depressive symptoms after pregnancy mediate or add to the prenatal effects. METHOD: The study sample comprised 2,296 women and their children born in Finland between 2006-2010, participating in the prospective pregnancy cohort study Prediction and Prevention of Preeclampsia and Intrauterine Growth Restriction (PREDO) and followed up from 1.9 to 5.9 years of age. The women completed the Center for Epidemiologic Studies Depression Scale biweekly between gestational weeks+days 12+0/13+6 and 38+0/39+6 or delivery. In the follow-up, they completed the Beck Depression Inventory-II and Child Behavior Checklist 1½-5. RESULTS: Maternal depressive symptoms during pregnancy predicted significantly higher internalizing (0.28 SD unit per SD unit increase [95% CI = 0.24-0.32]), externalizing (0.26 [0.23-0.30]), and total problems (0.31 [0.27-0.35]) in children. These associations were nonspecific to gestational week and hence pregnancy trimester, independent of pregnancy disorders, and independent of, although partially mediated by, maternal depressive symptoms after pregnancy. Psychiatric problems were greatest in children whose mothers reported clinically significant depressive symptoms across pregnancy trimesters and during and after pregnancy. CONCLUSION: Maternal depressive symptoms during pregnancy predict increased psychiatric problems in young children. Preventive interventions from early pregnancy onward may benefit offspring mental health.Peer reviewe

Brain volumes and abnormalities in adults born preterm at very low birth weight

Objectives To assess radiographic brain abnormalities and investigate volumetric differences in adults born preterm at very low birth weight ( Study design We recruited 79 adult same-sex sibling pairs with one born preterm at very low birth weight and the sibling at term. We acquired 3-T brain magnetic resonance imaging from 78 preterm participants and 72 siblings. A neuroradiologist, masked to participants' prematurity status, reviewed the images for parenchymal and structural abnormalities, and FreeSurfer software 6.0 was used to conduct volumetric analyses. Data were analyzed by linear mixed models. Results We found more structural abnormalities in very low birth weight participants than in siblings (37% vs 13%). The most common finding was periventricular leukomalacia, present in 15% of very low birth weight participants and in 3% of siblings. The very low birth weight group had smaller absolute brain volumes (-0.4 SD) and, after adjusting for estimated intracranial volume, less gray matter (-0.2 SD), larger ventricles (1.5 SD), smaller thalami (-0.6 SD), caudate nuclei (-0.4 SD), right hippocampus (-0.4 SD), and left pallidum (-0.3 SD). We saw no volume differences in total white matter (-0.04 SD; 95% CI, -0.13 to 0.09). Conclusions Preterm very low birth weight adults had a higher prevalence of brain abnormalities than their termborn siblings. They also had smaller absolute brain volumes, less gray but not white matter, and smaller volumes in several gray matter structures.Peer reviewe