Victimization and psychopathic features in a population-based sample of Finnish adolescents

We examined different forms of victimization experiences in relation to psychopathic features and whether these associations differed in boys and girls among 4855 Finnish school adolescents aged 15-16 years. Psychopathic features were measured with the Antisocial Process Screening Device-Self Report (APSD-SR). Victimization was assessed with questions about violent and abusive experiences across lifetime and within the last 12 months. Results from linear regression analysis showed that victimization was significantly associated with higher APSD-SR total scores, more strongly in girls than boys. Recent (12-month) victimization showed significance in the relationship between victimization and psychopathic features; especially recent sexual abuse and parental corporal punishment were strong determinants of higher APSD-SR total scores. The present study demonstrates novel findings on how severe victimization experiences relate to psychopathic features in community youth, especially in girls. The findings underscore the need for comprehensive evaluation of victimization experiences when psychopathic features are present in youth. (C) 2016 Elsevier Ltd. All rights reserved.Peer reviewe

Weapon carrying and psychopathic-like features in a population-based sample of Finnish adolescents

We investigated the prevalence of juvenile weapon carrying and psychosocial and personality-related risk factors for carrying different types of weapons in a nationally representative, population-based sample of Finnish adolescents. Specifically, we aimed to investigate psychopathic-like personality features as a risk factor for weapon carrying. The participants were 15-16-year-old adolescents from the Finnish self-report delinquency study (n = 4855). Four different groups were formed based on self-reported weapon carrying: no weapon carrying, carrying knife, gun or other weapon. The associations between psychosocial factors, psychopathic-like features and weapon carrying were examined with multinomial logistic regression analysis. 9 % of the participants had carried a weapon in the past 12 months. Adolescents with a history of delinquency, victimization and antisocial friends were more likely to carry weapons in general; however, delinquency and victimization were most strongly related to gun carrying, while perceived peer delinquency (antisocial friends) was most strongly related to carrying a knife. Better academic performance was associated with a reduced likelihood of carrying a gun and knife, while feeling secure correlated with a reduced likelihood of gun carrying only. Psychopathic-like features were related to a higher likelihood of weapon carrying, even after adjusting for other risk factors. The findings of the study suggest that adolescents carrying a weapon have a large cluster of problems in their lives, which may vary based on the type of weapon carried. Furthermore, psychopathic-like features strongly relate to a higher risk of carrying a weapon.Peer reviewe

Ilmastopolitiikan pyöreän pöydän (IPP) toiminnan arviointi ja oikeudenmukaisen siirtymän toimenpiteiden tilannekatsaus

Ilmastonmuutoksen ja sen vaikutusten kiihtyessä tarvitaan yhä enemmän laajaa yhteiskunnallista keskustelua. Ilmastopolitiikan kysymykset ja siihen liittyvät oikeudenmukaisuuden näkökulmat vaikuttavat kaikkiin yhteiskunnan jäseniin. Pääministerin puheenjohtama ilmastopolitiikan pyöreä pöytä (IPP) on perustettu ilmastonmuutosta koskevan laajan yhteiskunnallisen keskustelun vahvistamiseksi. Arviointi kattoi IPP:n toiminnan sen ensimmäisellä toimikaudella 2020–2023. Lisäksi hankkeessa tuotettiin ilmastotoimien oikeudenmukaisuuteen liittyvä tilannekatsaus. Arviointi toteaa, että IPP:n toiminta on tärkeää ja sitä tulisi jatkaa ja kehittää. Kehittämiskohteina on tarve lisätä pyöreän pöydän keskustelevuutta, IPP:n tavoitteiden kirkastaminen, sekä muun toiminnan kytkeminen valmisteluun entistä vahvemmin. IPP:n suunnittelussa tulisi punnita tarkkaan IPP:n jäsenten lukumäärä ja edustavuus, asiantuntijatyön ja korkeimman johdon työskentelyn tasapaino, kokousrytmi, muun toiminnan organisointi ja resursointi sekä puheenjohtajuuteen liittyvät kysymykset. Tilannekatsauksen perusteella oikeudenmukaisen siirtymän toimenpiteet ovat kaikkialla nuoria. Suomi on toimenpiteissään vähintäänkin samalla tasolla muiden maiden kanssa. IPP on toimintamallina ainutlaatuinen. On suositeltavaa, että Suomi arvioi oikeudenmukaisen siirtymän toimenpiteitään

Severe Sleep Problems and Psychopathic Features : A Study of Finnish Adolescents

Peer reviewe

Children and adolescents with disruptive behavior and psychopathic-like features

Disruptive behavior is one of the most common psychiatric problems in children and adolescents. Psychopathic-like features designate a group of children and adolescents manifesting a severe, aggressive, and persistent pattern of disruptive behavior. These features have many similarities with adult psychopathy. More research is needed to gain an understanding of the different developmental trajectories for psychopathic-like behavior style in children and adolescents. The current study aimed to investigate cognitive, psychosocial, and personality-related characteristics associated with disruptive behavior in children and adolescents. In addition, psychometric properties of one of the psychopathy measures, Antisocial Process Screening Device Self-Report (APSD-SR), were evaluated. In the first study, the working memory (WM) function of school-aged children with Oppositional Defiant Disorder (ODD)/Conduct Disorder (CD) was compared with age- and gender-matched normative controls. The comorbid diagnosis of Attention-Deficit/Hyperactivity Disorder (ADHD) was controlled for in the patient group. WM function was examined using n-back tasks. The main finding of this study was that patients performed worse on WM tasks than controls, even after controlling for the diagnosis of ADHD. The results suggest that children with disruptive behavior disorders (i.e. ODD and CD) have executive function (EF) deficits, like poor WM, that are not accounted for the comorbid diagnosis of ADHD. The second study, using the data from the Finnish Self-Report Delinquency Study 2012 (FSRD-12), assessed the factor structure and internal consistencies of the APSD-SR in a community sample of 15- to 16-year-old youth (n = 4,855, 51% girls). A three-factor structure of APSD-SR was found to fit the data best, with three meaningful subscales representing narcissism, impulsivity, and callous-unemotional features. The internal consistencies for these subscales were adequate. The results suggest that the self-report version of APSD is a promising screening tool for measuring psychopathic-like features in community youth. The third study used the same FSRD-12 data and examined different types of weapon carrying among youth, and psychosocial and personality-related factors associated with carrying a weapon, especially focusing on the relationship between psychopathic-like features and weapon carrying. The results showed that adolescents carrying weapons had a large cluster of problems in their lives, which were differentiated by the type of weapon carried. In addition, psychopathic-like features were associated with an increased likelihood of carrying any type of weapon (knife, gun, other weapon such as knuckleduster, chain, or pepperspray), but the association was strongest with carrying a gun. This association was significant even after controlling for a variety of psychosocial factors. The findings suggest that psychopathic-like features are strongly related to a higher risk of weapon carrying. Furthermore, the findings underscore the need for a comprehensive evaluation of an adolescent s psychosocial situation, when weapon carrying is identified. Finally, the fourth study investigated the relationship between victimization experiences and psychopathic-like features in youth by using the same FSRD-12 data. The results revealed that victimization was related to psychopathic-like features in youth, even more strongly in girls than in boys. Interestingly, the association between victimization and psychopathic-like features was stronger for recent experiences of victimization than past experiences. The results highlight the need for evaluating victimization experiences when psychopathic-like features are present in youth. Furthermore, some of the juveniles may show psychopathic-like behavior style as a means to cope with trauma.Lasten ja nuorten häiriökäyttäytyminen on yksi yleisimpiä syitä lähettää lapsi/nuori psykiatriseen hoitoon. Näiden joukossa on ryhmä lapsia ja nuoria, joilla käytösongelmia leimaa niiden vakavuus, aggressiivisuus ja jatkuvuus, ja joilla on samankaltaisia emotionaalisia ja käyttäytymisen piirteitä, joita tavataan psykopatiassa. Tietämyksemme erilaisista kehityskaarista, jotka johtavat psykopatian kehittymiseen, on vielä puutteellista. Erityisesti yleisväestöön pohjautuvat tutkimukset ovat tärkeitä, koska ne auttavat hahmottamaan kuinka tavallisia psykopattisten piirteiden (narsistisuus, impulsiivisuus, tunnekylmyys) kaltaiset emotionaaliset ja käyttäytymisen ominaisuudet lapsilla ja nuorilla ovat, toisin sanoen, mikä on normaalikehitykseen kuuluvaa käyttäytymistä ja mikä patologista. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää käytösongelmiin liittyviä kognitiivisia, psykososiaalisia ja persoonallisuuden piirteitä lapsilla ja nuorilla. Lisäksi arvioitiin psykopaattisia piirteitä kartoittavan mittarin, APSD-SR:n (Antisocial Process Screening Device Self Report), psykometrisiä ominaisuuksia. Käytösongelmaisilla lapsilla (n = 26, ikä 7-12-vuotta) havaittiin olevan heikompi suoriutuminen työmuistia mittaavissa tehtävissä verrattuna iän ja sukupuolen suhteen täsmättyihin verrokkeihin. Työmuistin toiminta käytösongelmaisilla lapsilla oli heikompaa kuin verrokeilla riippumatta siitä, oliko heillä todettu ADHD vai ei. APSD-SR:n psykometrisiä ominaisuuksia tarkasteltiin koko Suomea edustavan koulunuoriso-aineiston (FSRD-12 tutkimus, n = 4855, ikä 15-16 vuotta, 51% tyttöjä) avulla. APSD-SR:n faktorirakenteen tarkastelu osoitti, että kolmen faktorin malli sisältäen narsistisia, impulsiivisia ja tunnekylmiä piirteitä mittaavat alaskaalat, oli toimivin tässä väestöpohjaisessa aineistossa. Samaa väestöpohjaista aineistoa käyttäen selvitettiin myös aseiden hallussapidon, uhrikokemusten ja psykopaattisten piirteiden välistä yhteyttä. Tulokset osoittivat, että nuorilla, jotka olivat kantaneet asetta, oli taustalla paljon erilaisia ongelmia ja näiden ongelmien vakavuus riippui asetyypistä. Nuorilla, jotka raportoivat kantaneensa mukanaan mitä tahansa asetta havaittiin korkeampia kokonaispisteitä APSD-SR mittarissa verrattuna nuoriin, jotka eivät olleet kantaneet asetta. Aseenkannon ja psykopaattisten piirteiden välinen yhteys oli merkitsevä jopa sen jälkeen, kun monet psykososiaaliset tekijät olivat huomioitu analyyseissä. Havaittu yhteys oli voimakkain ampuma-aseen kohdalla. Uhrikokemusten yksityiskohtaisessa tarkastelussa todettiin, että nuorten raportoimat uhrikokemukset yhdistyivät korkeisiin kokonaispisteisiin APSD-SR-mittarissa, tytöillä voimakkaammin kuin pojilla. Erityisesti viimeaikaiset uhrikokemukset olivat merkitseviä. Tämä väitöskirjatyö osoittaa, että käytösongelmiin liittyy toiminnanohjauksen puutteita, kuten työmuistin toiminnan heikkoutta. Väitöskirjatyön tutkimustulokset osoittavat myös, että APSD-SR:n avulla voidaan luotettavasti kartoittaa psykopaattisten piirteiden kaltaisia emotionaalisia ja käyttäytymisen ominaisuuksia nuorilla. Havaitut yhteydet uhrikokemusten, aseiden hallussapidon ja psykopaattisten piirteiden välillä nostavat esille sen, miten tärkeää on kartoittaa laaja-alaisesti psykososiaalista tilannetta, kun arvioidaan psykopaattisia piirteitä nuorilla

Delayed cracking of metastable austenitic stainless steels after deep drawing

VK: T20309Peer reviewe