10 research outputs found

    Kiusaamisen ehkäisy sekä työrauhan edistäminen varhaiskasvatuksessa, esi- ja perusopetuksessa sekä toisella asteella. Loppuraportti

    Get PDF
    Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 24.11.2016 työryhmän pohtimaan kiusaamisen ehkäisyä ja koulurauhaa (Dnro 66/040/2016). Työryhmän tehtävä kattoi varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen sekä toisen asteen koulutuksen. Työryhmän väliraportti julkaistiin 21.04.2017 (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:12). Väliraportin jättämisen jälkeen työryhmä jatkoi työskentelyä toimenpide-ehdotusten muodostamiseksi. Työryhmän työskentelyssä huomioitiin vuonna 2014 voimaan tulleet lakimuutokset, joilla pyrittiin parantamaan työrauhaongelmien ennaltaehkäisyä. Muutoksessa täsmennettiin säännöksiä opettajien toimivallasta puuttua kiusaamiseen ja häiritsevään käyttäytymiseen. Lisäksi oppilaskunnat vakiinnutettiin toisen asteen koulutukseen ja perusopetukseen. Vuonna 2014 voimaan tuli myös uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013), jonka tavoitteena oli ennaltaehkäistä ongelmien syntymistä ja edistää oppilaitosyhteisöjen hyvinvointia. Tämä työryhmän loppuraportti sisältää työryhmän laatimat kehittämisehdotukset, kuvauksen kiusaamisesta ilmiönä sekä lainsäädäntökatsauksen kiusaamiseen liittyen. Lisäksi tässä loppuraportissa tarkastellaan varhaiskasvatusympäristöjen, koulujen ja oppilaitosten toimintakulttuuria kiusaamisen ehkäisyssä ja työrauhan edistämiseksi tehtävässä työssä. Työryhmän tehtävänä oli tehdä esitykset kiusaamiseen puuttumisesta sekä hyvinvointia ja työrauhaa edistävistä toimista. Työryhmä esittää kehittämisehdotuksia, jotka liittyvät muun muassa lainsäädännön muutostarpeisiin, toimintakulttuurin muutokseen ja monialaisen yhteistyön kehittämiseen sekä informaatio-ohjaukseen. Työryhmä esittää muun muassa kansallisen vaikuttavien kiusaamisen ehkäisemisen, hyvinvointia ja työrauhaa lisäävien menetelmien arviointielimen perustamista Suomeen. Ehdotettua toimielin toimisi kanavana, jonka avulla levitettäisiin tietoa vaikuttaviksi todetuista menetelmistä. Se kokoaa kasvattajille, opetuksen ja koulutuksen järjestäjille luotettavaa, kattavaa, ajankohtaista ja käytännönläheistä tietoa siitä, millaisilla menetelmillä hyvinvointia ja työrauhaa voidaan edistää parhaalla mahdollisella tavalla. Työryhmän ehdotuksilla pyritään turvaamaan jokaisen lapsen ja nuoren turvallisuus ja hyvinvointi osallistuessan varhaiskasvatukseen, opetukseen tai koulutuksee

    Oikeudenmukaisuus terveydenhuollon rahoituksessa -paikallinen ja alueellinen näkökulma

    No full text
    Tutkimuksessa tarkasteltiin oikeudenmukaisuuden toteutumista terveydenhuollon rahoituksessa. Suomen perustuslakiin on kirjattu perusoikeutena kaikille suomalaisille oikeus riittäviin terveyspalveluihin. Terveydenhuollon rahoitus on monikanavainen järjestelmä, jossa tapahtui muutoksia vuoden 1993 valtionosuusuudistuksen myötä. Sen seurauksena kuntien itsemääräämisoikeus lisääntyi ja valtionohjaus väheni. Tämä on vaikuttanut kuntien toimintaan ja alueiden erilaisiin mahdollisuuksiin järjestää terveydenhuollon palveluita. Tutkimuksen teoriaosuudessa on käsitelty oikeudenmukaisuutta, kuntien toimintaa terveyspalveluiden järjestäjänä ja terveyspolitiikkaa. Oikeudenmukaisuus on käsitteenä hankala terveydenhuollossa. Oikeudenmukaisuutta voidaan tarkastella erilaisista lähtökohdista, jolloin se saa myös erilaisia tulkintoja. Terveyspolitiikalla voidaan vaikuttaa oikeudenmukaisuuden toteutumiseen. Tutkimuksessa tarkasteltiin terveydenhuollon rahoituksen kaksijakoisuuden vaikutuksia paikalliseen ja alueelliseen oikeudenmukaisuuteen. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, löytyykö kuntien sisältä selittäviä tekijöitä rahoituksen vaihteluille. Tutkimuksessa käytettiin Stakesin SOTKA:sta poimittua aineistoa, jota täydennettiin Sotkanetin tiedoilla. Tarkasteluja tehtiin terveyspalvelujen käytön ja rahoituksen suhteen vuosilta 1994 ja 1995 sekä 2001 ja 2002. Tilastollista merkitsevyyttä tarkasteltiin korrelaatiokertoimen ja lineaarisen regressionanalyysin avulla. Tutkimus osoitti, että terveydenhuollon kustannukset olivat nousseet tarkasteluvuosien aikana. Kunnan ja kelan rahoitusosuuksien vertailu osoitti alueellisia eroja. Kelan rahoittama osuus oli suurinta Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Uudenmaan alueilla ja pienintä Keski-Pohjanmaan ja Lapin alueilla. Kuntien erilaisuutta kuvaavat muuttujat selittivät eniten yksityisten lääkäripalvelujen käyttöä. Selittävistä tekijöistä työllisen työvoiman osuus, terveystoimen nettokustannukset, keskiväkiluku ja kelan rahoitusosuus olivat tilastollisesti merkitseviä kaikkina tarkasteluvuosina. Avainsanat: oikeudenmukaisuus, terveydenhuollon rahoitu

    Toivon historia : Toivo Nygårdille omistettu juhlakirja

    No full text
    Jyväskylän yliopiston Suomen historian professori Toivo Nygård saavuttaa erään merkkipylvään 17.3.2003, jolloin hän täyttää 60 vuotta. Juhlapäivän kunniaksi ovat hänen työtoverinsa, oppilaansa ja ystävänsä laatineet teoksen, jonka artikkeleissa valotetaan Toivo Nygårdin tutkijaprofiilia. Tehtävä ei ole helppo monien aikakausien ja erilaisten teemojen tuntijan ollessa kyseessä. Toivottavasti myös artikkeleista välittyy se optimismi, "toivon historia", joka on ominaista Toivo Nygårdin omille tutkimuksille
    corecore