Vedenkulutusaineiston hyödyntäminen matkailijamäärien arvioinnissa

Matkailututkimus 14:1/2018

Kotimaanmatkailun nykytila ja potentiaali – selvitys kohderyhmistä ja kehittämistoimista

Matkailuala on merkittävä Suomen kansantaloudelle ja kotimainen kysyntä tuottaa liki 70 prosenttia matkailukysynnästä. Suomalaiset tekevät lähes yhtä monta maksullisessa majoituksessa yöpymisen sisältävää vapaa-ajanmatkaa kotimaahan ja ulkomaille, mutta kasvu kohdistuu ulkomaille. Vuonna 2020 puhjennut koronapandemia korostaa kotimaanmatkailun merkitystä. Selvityksessä tutkittiin kotimaanmatkailun nykytilaa ja potentiaalisia kohderyhmiä sekä laadittiin niiden pohjalta matkailuyritysten tuotekehitystä palvelevia kehittämisehdotuksia. Analyysi perustuu 1 000 suomalaiselle tehtyyn kyselyyn ja viiteen asiantuntijahaastatteluun sekä aiempiin matkailutilastoihin ja -selvityksiin. Koronapandemia vaikutti tuloksiin. Tässä selvityksessä ei kuitenkaan keskitytty vain koronan vaikutuksiin vaan tarkasteltiin kotimaanmatkailua pidemmällä aikajänteellä. Kyselyn perusteella laadittiin viisi erilaista kotimaanmatkailijatyyppiä, joiden tarpeet ja odotukset eroavat keskenään: kaupunkilomailijat, kyläilijät ja mökkeilijät, aktiivilomailijat, nautiskelijat sekä kulttuurista ja luonnosta kiinnostuneet. Ehdotetut kehittämistoimenpiteet liittyvät kotimaan pakettimatkoihin, hintamielikuvaan, mökkeilijöiden ja kyläilijöiden matkailupalveluihin, sähköisiin markkinointi- ja myyntikanaviin, kotimaanmatkailun huomioarvoon, nuorten aikuisten matkustamiseen sekä etätyöntekoon

Matkailutoimialan työllisyys muuttuvassa toimintaympäristössä : Toimialapalveluiden teemaraportti

Matkailutoimialat muodostivat 2,7 prosenttia vuonna 2019 Suomen bruttokansantuotteesta, jolloin alat työllistivät 154 000 henkilöä ja osuus kaikista työllisistä oli 5,8 prosenttia. Matkailutoimialojen ammateissa työskentelevistä naisten osuus oli 71 prosenttia. Nuoria työskenteli erityisesti paljon pikaruokatyöntekijöinä, kahvila- ja baarimyyjinä sekä tarjoilijoina. Esimerkiksi pikaruokatyöntekijöistä 64 prosenttia oli 18–24 vuotiaita. Koronapandemia pahensi työvoimapulaa, ja entistä tärkeämpää on kiinnittää huomiota työn veto- ja pitovoimaan. Osa-aika-, vuoro-, ja vuokratyö on tyypillistä. Esimerkiksi majoitus- ja ravitsemistoimialalla osa-aikatyötä teki 40 prosenttia palkansaajista. Vuokratyö oli yleisintä majoitus- ja ravitsemistoimialoilla, jossa sitä teki kuusi prosenttia palkansaajista. Tulevaisuudessa ulkomaisen työvoiman tarve kasvaa. Osaamistarpeet liittyvät toisaalta asiakaspalveluun ja toisaalta teknologian kehittymiseen, ilmastonmuutoksen hillintään sekä demografisiin muutoksiin. Yhtäältä ala tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia, mutta on myös syytä kiinnittää huomiota työoloihin ja -hyvinvointiin sekä esimiestyöhön. Myös elinkeinoelämän ja oppilaitosten välinen yhteistyö on olennaista. Muissa Pohjoismaissa haasteet ovat samantyyppisiä. Alat työllistivät selvästi eniten Tanskassa, mutta osuus kaikista työllisistä oli suurin Islannissa. Tilastointierot vaikeuttivat vertailua

Tourism Quality and Sustainability Programmes, Labels and Criteria in the Barents Region

The Barents Euro-Arctic Region has a great potential to be even more attractive destination for international tourism, since tourism industry keeps growing despite the economic difficulties. Joint Working Group on Tourism of the Barents Euro-Arctic Council promotes tourism in the area. The Barents Interregional Tourism Action Plan (2013) highlighted the need to develop sustainability and quality of tourism. The Multidimensional Tourism Institute, Finland conducted a study on tourism quality and sustainability programmes, labels and criteria in the Barents region. The study was financed by Ministry of Foreign Affairs of Finland (The Baltic Sea, Barents and Arctic region instrument

Ulkomaalaiset matkailijat Lapissa : rajatutkimus

publishedVersio