Champagne – branding and marketing of a luxury product

This thesis will discuss the brand of champagne and its status as a luxury product. The aim is to find out how the luxury label might have affected the success of champagne and how it is marketed and branded. Champagne is one of the strongest brands in the wine industry throughout the history. It was branded already in the 19th century as the drink of the royals and today, is protected not by only the Comité Champagne, but also EU legislation. As a luxury product, champagne marketing relies strongly on the appealing brand. Some authors argue that the high pricing is mostly due to the strong brand, instead of the quality of the wine, others emphasize the unique qualities that the terroir gives to the wine. Whether or not champagne’s success is based on its excellent brand and luxury status, both of these concepts should be discussed when looking into the champagne industry. The issue is, that neither of these concepts have a clear, universal definitions. The meaning of luxury always depends on the subject – there are no universal luxury products. Also, luxury doesn’t need to be a physical product – time can be luxury, for example. Brands in turn are also an abstract concept and the understanding of the term brand has changed during the times. Marketing of champagne is another widely discussed and controversial subject. There are authors arguing that marketing is not a common for champagne houses, but in the next sentence describe the ways they do marketing. Champagne houses are often associated to art and fashion, as they tend to promote the wine through well-planned collaborations with suitable artists. However, in order to attract the younger generations, the champagne houses seem to have changed their strategy

Seikkailu Satumetsässä : Lapsen itsetunnon tukeminen draamallisin keinoin varhaiskasvatuksessa

Toiminnallisen opinnäytetyömme aiheena oli lapsen itsetunnon tukeminen draamallisin keinoin varhaiskasvatuksessa. Tavoitteena oli suunnitella ja toteuttaa toiminnallinen kokonaisuus lapsiryhmälle, sekä laatia käytännönläheinen opas näiden toiminnallisten menetelmien käytöstä päiväkodin ja varhaiskasvattajien käyttöön. Opinnäytetyömme tarkoituksena oli tukea draamallisin keinoin kohderyhmämme lasten itsetuntoa ja sen kehitystä. Opinnäytetyö toteutettiin lahtelaisessa päiväkodissa 5-vuotiaille lapsille. Toimintaan osallistui yhteensä kuusi lasta ja lapsiryhmä pysyi koko ajan samana. Toiminnallinen osuus piti sisällään yhteensä viisi toteutuskertaa, jotka olivat kestoltaan 45–50 minuuttisia. Toiminta toteutettiin tammikuussa 2016. Päiväkodin tilaan oli rakennettu erillinen Satumetsä, jossa käsittelimme itsetuntoon liittyviä aiheita draamallisten leikkien kautta. Tarinassa kulki koko ajan mukana kaksi hahmoa, Kerttu- ja Kaisa-kanit. Hahmot olivat pehmoleluja, jotka auttoivat lapsia virittäytymään draaman maailmaan. Opinnäytetyömme oli työelämälähtöinen, ja tuotoksena syntyi opas siitä, kuinka lapsen itsetuntoa tuetaan draamallisin keinoin päiväkodin arjessa. Käytännönläheinen opas syntyi ohjattujen toimintakertojen pohjalta, jotka toteutimme kohderyhmässämme. Opas on sovellettavissa kaiken ikäisille lapsille, ja sitä voi hyödyntää joko kokonaisuutena, tai sieltä voi poimia yksittäisiä leikkejä tilanteen mukaan. Työelämänkumppanilta saamamme palautteen mukaan lapsen itsetunnon tukeminen tämänkaltaisen toiminnan kautta on tärkeää jokaiselle lapselle, oli hän itsetunnoltaan sitten millainen tahansa.The topic of this functional thesis was to support the child's self-esteem with drama education in early childhood education. The goal of the thesis was to design and implement a functional unit for a group of children, as well as to make a practical guide book for the use of these functional methods of kindergarten and early childhood educators’ use. The purpose of our thesis was to support our target group children's self-esteem and its development through drama education. The thesis was conducted in a kindergarten in Lahti, for five-year-old children. There were six children that participated in our activities and the group stayed the same for the duration of the thesis. The functional part included five sessions each of which was about 45-50 minutes. The sessions were carried out in January 2016. In one of the rooms at the kindergarten a fairytale forest was built and there we dealt with topics related to self-esteem through drama educational plays. The story was about two characters, rabbits named Kerttu and Kaisa. Characters were stuffed animals, which helped the children to tune into the world of drama. Our thesis was work-oriented, and the result was a guide book, which tells how to support the child's self-esteem through drama education in everyday life in kindergartens. The practical guide book was based on the activities we had with the children. The guide book is applicable to children of all ages, and it can be used either as a whole or you can pick up individual parts according to the situation. According to the feedback we received from our working life partner, supporting child's self-esteem through this kind of activity, is important for all children, no matter what his or her self-esteem is

Työsuhdeasiantuntijan osaamisvaatimukset

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli määritellä ja kartoittaa, mitä työsuhdeasiantuntijuus on ja minkälaiset osaamisvaatimukset toimenkuvassa toimimiseen on. Tarve kartoitukselle oli, koska työsuhdeasiantuntijan nimikettä ei ole määritelty kuin työpaikkailmoituksissa. Työsuhdeasiantuntija nimike on käytössä henkilöstöhallinnon työtehtävien joukossa. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys käsittelee neljää osa-aluetta, jotka ovat lainsäädäntö, henkilöstöasiantuntijan rooli, palkka-asiantuntijan työtehtävät ja tietojärjestelmäosaaminen. Tutkimus toteutettiin tutkimalla monipuolista olemassa olevaa aineistoa, jonka avulla hahmotettiin kokonaisuus osaamisnäkökulmasta. Opinnäytetyön pohjalta muodostui kattava käsitys työsuhdeasiantuntijan osaamisvaatimuksista. Työsuhdeasiantuntija on yksi henkilöstöhallinnon ammattilaisista, jonka toimenkuvaan kuuluu toimiminen johdon, esimiesten ja henkilöstöasiantuntijoiden rajapinnassa. Työsuhdeasiantuntijalla on syventävää osaamista lainsäädännöllisistä asioista. Hän on työsuhteen elinkaaren tehtävien asiantuntija ja hallitsee palkanlaskennan tehtävät sekä työehtosopimusten tulkinnan lakien ja asetusten ohessa.The aim of this thesis was to define and map out what employment relations specialist expertise is, and what kind of competence requirements exist for working in the job description. There was a need for a survey because the title of employment relations specialist is not defined except in job advertisements. The title of employment relations specialist is used among HR-management duties. The theoretical framework of the thesis consists of four areas, which are legislation, the role of a human resources specialist, the duties of a salary specialist, and information system competence. The study was carried out by studying diverse existing data, which was used to perceive the whole from the perspective of competence. Based on the thesis, a comprehensive understanding of the competence requirements of an employment relations specialist was formed. An employment relations specialist is one of the HR professionals, whose job description includes working at the interface between management, supervisors, and HR specialists. An employment relations specialist has in-depth knowledge of legislative matters. He or she is an expert in the tasks of the employment life cycle and masters the tasks of payroll and the interpretation of collective agreements alongside laws and regulations

Realistinen arviointi kulttuuripajan osallistujien tavoitteita edistävistä ja estävistä tekijöistä

Tässä sosiaalityön pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan kulttuuripajatoimintaan osallistuvien mielenterveyskuntoutujien tavoitteita, niissä tapahtuvia muutoksia ja muutosta edistäviä ja estäviä tekijöitä. Tutkielma kiinnittyy realistisen arvioinnin tutkimussuuntaukseen. Tutkielman kontekstina ja tutkittavana interventiona toimii nuorille mielenterveyskuntoutujille suunnattu kulttuuripajatoiminta. Kulttuuripajoilla järjestetään toiminnalliseen vertaistukeen perustuvia vapaamuotoisia ryhmiä, jotka on suunnattu alle 35-vuotiaille mielenterveyskuntoutujille. Kulttuuripajamallissa painotetaan mielekästä tekemistä, onnistumisen kokemuksia, vertaisuutta ja osallisuutta. Tutkielman empiirinen aineisto koostuu seitsemän kulttuuripajalle osallistuneen nuoren aikuisen toiminnalle asettamien tavoitteiden pohjalta muodostetuista tapauskohtaisista seuranta-asetelmista sekä samoilta osallistujilta ennen ja jälkeen seurannan kerätystä teemahaastatteluaineistosta. Tapauskohtaiset asetelmat analysoitiin visuaalisesti ja haastatteluaineisto sisällönerittelyllä ja sisällönanalyysilla. Osallistujien toiminnalle asettamat tavoitteet liittyivät psyykkiseen hyvinvointiin, sosiaalisiin suhteisiin ja arkisiin muutoksiin sekä ryhmien sisältöihin. Viidellä seitsemästä osallistujasta tapahtui edistymistä vähintään yhdessä asetetussa tavoitteessa. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kulttuuripajatoiminta sisältää osallistujien erilaisia tavoitteita edistäviä ja estäviä tekijöitä. Edistävät ja estävät tekijät liittyvät mielekkään tekemisen saamiseen päiviin, sosiaalisiin suhteisiin, onnistumisen kokemuksiin sekä oman pajan ohjaamiseen. Pääosin tutkimuksen tulokset antavat tukea kulttuuripajamallin tausta-ajatuksille, vertaistuen jäädessä aineistosta puuttumaan. Tapauskohtaiset asetelmat näyttäytyvät tutkimuksen valossa toimivana menetelmänä asiakaskohtaisten tavoitteiden monitorointiin. Seurannan oikea-aikaisuudella on kuitenkin suuri merkitys muutosten todentamisen kannalta. Realistisen arvioinnin näkökulmasta tapauskohtaiset asetelmat tulee suunnata intervention taustateorioista johdettujen tuloksia, mekanismeja ja konteksteja koskevien oletusten testaamisee

Kohtaamisia luonnossa: Kokemuksia monikulttuurisen luontotoiminnan yhteiskehittämisestä

202

Kohtaamisia luonnossa: Kokemuksia monikulttuurisen luontotoiminnan yhteiskehittämisestä

202