For ourselves and for each other – Politics of embodied religious belonging in the novel We Sinners

This article analyses religious belonging in a Christian revivalist community through a reading of Hanna Pylväinen’s novel We Sinners, a fictive history of a Laestadian family in the modern American Midwest. Like many conservative religious groups today, Laestadianism is increasingly affected by secular society’s norms and practices. We claim that the study of everyday religious belonging is essential in order to make sense of the power relations, structures, and dynamics of change within religious groups. The article approaches belonging as a thoroughly embodied state, taking the view that certain kinds of corporeality threaten the cohesion of religious communities while others strengthen it. The politics of belonging in the novel – the practices of inclusion and exclusion – are constructed in, on, and through the regulation of individual bodies. Control over clothing, behaviour, sexuality, movement, and being-in-common produces and governs embodied Laestadian subjectivity, as well as the ways in which belonging is shared

The influence of parental smartphone use, eye contact and 'bystander ignorance' on child development

Peer reviewe

Älypuhelin ja kasvokkaisen vuorovaikutuksen muuttuvat käytänteet

Peer reviewe

Älypuhelin ja kasvokkaisen vuorovaikutuksen muuttuvat käytänteet

International audienceSmartphone use has grown rapidly, but the ways it shapes concurrent face-to-face interaction remains scarcely studied. In our research we have formulated two new concepts to depict this: 1) Sticky media device illustrates situations in which a person using a screen media device is difficult to get fully involved with ongoing face-to-face conversation. Their attention is not easily removed from the "sticky" device or returns to it quickly even if it is momentarily removed. This article adds to the theoretical underpinnings of the concept that we previously described mainly empirically. By 2) bystander inaccessibility we mean the difficulty of a bystander to a smartphone user to be aware of what kind of action the user is undertaking with the device and what the phase of the activity is. Our research is based on the theory of ethnomethodology. In addition to ethnomethodological analysis of interaction, we also apply other reseach methods. We illustrate the phenomena of sticky media device and bystander inaccessibility by analyzing 1) naturalistic video data, 2) written role playing materials and 3) quantitative data, all of which concentrate on the overlapping of smartphone use and face-to-face conversation.Älypuhelimen käyttö on lisääntynyt nopeasti. Se on henkilökohtainen esine ja kulkee yleensä aina mukana. Siksi sen käyttö voi sijoittua keskelle melkein mitä tahansa vuorovaikutuskontekstia, varsinkin kun laite usein myös kutsuu äänen, värinän tai visuaalisten efektien avulla omistajaansa. Jatkuvasti käsillä olevat älypuhelimet ovat vaikuttaneet myös kasvokkaisen keskustelun käytänteisiin. Tarkastelemme artikkelissamme, miten älypuhelinten käyttö muokkaa samaan aikaan tapahtuvaa kasvokkaista vuorovaikutusta ja millaisia uusia aspekteja se siihen tuo. Olemme luoneet kaksi uutta käsitettä kuvaamaan näitä aspekteja: 1) tahmea medialaite ja 2) sivustakatsojan pimento. Tahmea medialaite kuvastaa tilanteita, joissa älypuhelinta käyttävää henkilöä on hankala saada mukaan tai pitää mukana kasvokkaisessa keskustelussa. Hänen huomionsa ei helposti irtoa "tahmeasta" laitteesta, tai se palaa siihen nopeasti takaisin. Sivustakatsojan pimennolla tarkoitamme sitä, että sivustakatsojan on vaikea tietää, mitä älypuhelimen käyttäjä pieniruutuisella laitteellaan tekee tai sitä, missä vaiheessa tekeminen on ja onko hänen toimintaansa soveliasta keskeyttää. Tutkimuksemme perustuu etnometodologiaan ja etnometodologiseen vuorovaikutuksen analyysiin, mutta sovellamme tutkimuksissamme myös eläytymismenetelmää ja kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Asiasanat: etnometodologia, kasvokkainen vuorovaikutus, sivustakatsojan pimento, tahmea medialaite, älypuhelin This is the accepted manuscript of the article, which has been published in Sosiologia. 2019, 56(3), 282-299. https://www.sosiologia.fi/

Relocation of Nordic Manufacturing

Manufacturing industries have had an important role in the export-driven economies of the Nordic countries. Manufacturing companies from these countries have increasingly been moving production abroad in recent years. However, backshoring of previously offshored manufacturing is attracting growing attention among researchers and policy-makers. This phenomenon, and its consequences for the renewal of manufacturing, are yet little understood.The research project “Reshoring of manufacturing (ROaMING): Disruptive Technologies, Business Ecosystems and Performance Information as Key Enablers” focused on increased understanding of production relocation trends in the Nordic countries, Denmark, Finland, and Sweden. The aim was to create in-depth knowledge on the status of and potential for relocating manufacturing as a source of renewal of the manufacturing sector. The research approach consisted of quantitative and qualitative parts utilizing both available databases and new data collected through a large-scale survey and case research.The report consists of five main content chapters. First, the survey results of offshoring and backshoring trends in the Nordic countries Denmark, Finland, and Sweden are presented. Then we discuss the use of financial information in decision-making regarding manufacturing offshoring and backshoring. Thereafter the results of a study on manufacturing innovations and the adoption and implementation of new manufacturing technologies are reported. The fourth chapter presents the results of a study involving two manufacturing companies on the role of business ecosystems in manufacturing relocation decisions. Finally, the fifth chapter explores the global production investments made during the period 2005-2015 by large manufacturing firms with headquarters in Denmark, Finland, and Sweden.The results among the Nordic manufacturing firms indicate that offshoring is clearly more common than backshoring. The manufacturing relocations by Nordic firms are geographically wide-ranging. The most important regions for offshoring and of backshoring are Eastern and Western Europe, the Nordic countries, and China. Offshored production is typically cost focused, whereas production relocated to the Nordic countries is relatively complex and technology-intensive, seeking access to technology, skills and knowledge, and proximity to R&D and product development. Movement of production is expected to continue both offshore and back. The reinforcement of the Nordic countries as a strong base for high value-adding manufacturing firms can be influenced by policy measures and future research.Policy implications, as well as future research proposals are noted as the result of this study. Cost competitiveness in the Nordic countries needs to be ensured in relation to their reference group in the competition. This also exerts pressure for continuous productivity improvements through technological advances and process improvements. Access to skills, knowledge and technology are important factors for Nordic manufacturers to relocate production. Therefore product, process and supply chain innovation, as well as colocation of R&D and production, need to be promoted. Policy-makers need to pay attention to maintaining the Nordic innovation systems. Many firms seem to lack a clear strategy or analytical capabilities for manufacturing location decisions. Expertise on managing global manufacturing networks should be enhanced. Follow-up on the extent, drivers and benefits of production relocations of the Nordic manufacturing firms is needed to enhance the fact-based understanding of the longer-term trend of manufacturing relocations

Saamelaisten oikeuksien toteutuminen: kansainvälinen oikeusvertaileva tutkimus

Saamelaisten oikeuksien eteenpäin vieminen Suomessa on kohdannut haasteita. Tämä tutkimus pyrkii vastaamaan valtioneuvoston määrittelemään tietotarpeeseen, joka liittyy erityisesti saamelaisten maa- ja osallistumisoikeuksiin sekä saamelaismääritelmään. Kyseessä on kansainvälinen oikeusvertaileva tutkimus, joka pyrkii tarjoamaan uutta tietoa sekä kansainvälisen alkuperäiskansaoikeuden kehityksestä että siitä, miten muissa aiheen kannalta keskeisissä valtioissa on ratkaistu alkuperäiskansojen oikeuksiin liittyviä kysymyksiä. Tutkimusraportti koostuu neljästä pääosiosta. Ensimmäinen osio tarkastelee saamelaisten oikeusasemaa Suomessa sekä siihen liittyviä ehdotuksia, joita tarkastellaan kansainvälisen oikeuden luomien velvoitteiden näkökulmasta. Toinen kokonaisuus pitää sisällään saamelaismääritelmän problematiikan tarkastelua kansainvälisen oikeuden sekä korkeimman hallinto-oikeuden tapauskäytännön valossa, sisältäen myös kuvauksen saamelaisuuden määrittelyyn liittyvien kiistojen taustoista ja syistä. Kolmas pääosio keskittyy alkuperäiskansojen kansainvälisoikeudellisen aseman ja oikeuksien kehitykseen pääfokuksena ns. ennakkosuostumuksen periaate (FPIC). Tämä osio pitää sisällään myös ILO sopimus 169:n sisältämien maaoikeuksien analyysiin. Neljäs pääkokonaisuus on oikeusvertaileva osio, jossa on mukana Norjaa, Ruotsia, Uutta-Seelantia, Kanadaa ja Latinalaisen Amerikan maita koskevat maaraportit. Tämä kappalekokonaisuus sisältää myös yhteenvedon vertailun piirissä olleiden valtioiden oikeuskäytänteiden keskeisistä elementeistä, joista voidaan löytää parhaita käytänteitä Suomen saamelaisten oikeuksien toteuttamiseksi