Methodological Advances in Research on Learning and Instruction and in the Learning Sciences

 (Introduction article for Special Issue in Frontline Learning Research

Third wave of measurement in the self-regulated learning field: when measurement and intervention come hand in hand

This is an Accepted Manuscript of an article published by Taylor & Francis Group in Scandinavian Journal of Educational Research on 24/07/2015, available online:http://www.tandfonline.com/10.1080/00313831.2015.1066436Measurement is a central issue for the self-regulated learning (SRL) field as SRL is a phenomenon difficult to measure in a reliable and valid way. Here, 3 waves in the history of SRL measurement are identified and profiled. Our focus lies on the third and newest one, which combines measurement and intervention within the same tools. The basis for this approach is located in the reactivity principle via students’ self-monitoring: when students are aware of their actions, they can react and change what is needed. That happens when the measurement tools promote students’ self-monitoring which turn part of the intervention then. Examples of this new approach to SRL measurement and guidelines for implementing it are presentedThe first author was funded via Spanish Ministerio de Economía y Competitividad, programa Ramón y Cajal [RYC-2013-13469]. The first and third author were funded via the Finnish Academy, project name PROSPECTS (PI: Sanna Järvelä, [grant number: 24301274]

Epistemic cooperation scripts in online learning environments

Using online learning environments in higher education offers innovative possibilities to support collaborative learning. However, online learning creates new kinds of problems for participants who have not previously worked with each other. One of these problems is uncertainty which occurs when participants do not know each other. According to the uncertainty reduction theory, low uncertainty level increases the amount of discourse and decreases the amount of information seeking. Therefore, uncertainty may influence online discourse and learning. This study investigates the effects of an epistemic cooperation script with respect to the amount of discourse, information seeking and learning outcomes in collaborative learning as compared to unscripted collaborative learning. The aim was also to explore how and what kind of information learners seek and receive and how learning partners react to such information exchange. The participants were 48 students who were randomly assigned to groups of three in two conditions, one with and one without an epistemic script. The results indicate that the epistemic script increased the amount of discourse and decreased the amount of information seeking activities. Without an epistemic script, however, learners achieved better learning outcomes. The results of two qualitative case-based analyses on information seeking will also be discussed

Mechanisms of common ground in case-based web discussions in teacher education

Previous studies suggest that before the participants in Web-based conferencing can reach deeper level interaction and learning, they have to gain an adequate level of common ground in terms of shared mutual understanding, knowledge, beliefs, assumptions, and pre-suppositions (Clark & Schaefer, 1989; Dillenbourg, 1999). In this paper, the main purpose is to explore how participants establish and maintain common ground in order to reach deeper level interaction in case-based Web-discussions. The subjects in this study consisted of 68 pre-service teachers and 7 mentors from three universities, who participated in the Web-based conferencing course for eight weeks. The written discussion data were analyzed by means of a combination of quantitative and qualitative methods. The results suggest that in order to establish common ground it is essential that the participants, especially as fellow students, not only show evidence of their understandings through written feedback, but also provide support to their peers in their replies. Presenting questions also signals the participant’s willingness to continue the discussion, which is essential for maintaining common ground

Kokemuksella ja tiedolla : Tutkimus kuluttajien ruoan valinnasta

Kuluttajien toimintaympäristön muutokset vaikuttavat arkeen monin tavoin. Kaupan rakenteen ja valikoimien muutokset, yhden hengen talouksien määrän kasvu ja kiireinen päivärytmi ovat esimerkkejä niistä tekijöistä, jotka kehystävät myös kuluttajien ruokavalintoja. Myös tieto ruoasta ja esimerkiksi sen riskeistä lisääntyy jatkuvasti. Arkiset valinnat voivat olla kompromisseja perheenjäsenten toiveista tai tasapainoilua terveellisyyden ja herkuttelun optimaalisen suhteen löytämiseksi. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan ruoan turvallisuuteen liittyviä kuluttajien näkemyksiä ja toimintatapoja. Tutkimusaineisto (N = 1 777) kerättiin Internet-kyselyllä lokakuussa 2005. Aineisto on edustava otos suomalaisista 15-79-vuotiaista Internetin käyttäjistä. Kysely on jatkoa vuosina 2004-2005 tehdylle laadulliselle tutkimukselle, jossa kuluttajat kertoivat omista ruoan turvallisuuteen liittyvistä toimintatavoistaan ja ruokavalinnoistaan Internet-pohjaisen päiväkirjan avulla. Tässä raportissa keskitytään kyselyn tuloksiin, joita verrataan laadullisessa tutkimuksessa tehtyihin havaintoihin. Kyselyn tulokset osoittavat, että ruoan turvallisuudesta pidetään melko hyvin huolta kotona ruokaa käsiteltäessä ja säilytettäessä. Ruoan turvallisuuteen kiinnitetään huomiota myös ruokaa ostettaessa. Oman toiminnan huolellisuus oli yhteydessä etenkin vastaajien ikään sekä mm. sukupuoleen ja kiinnostukseen ruokaan liittyviin asioihin. Vastaajat ryhmiteltiin neljään ryhmään sen mukaan, kuinka kiinnostuneita he olivat ruokaan liittyvästä tiedosta ja kuinka hyvin he noudattivat ruoan turvallisuuteen liittyviä suosituksia. Melko suuri osa kuluttajista luottaa siihen, että ruoan turvallisuuden eteen tehdään työtä elintarvikeketjussa. Samanaikaisesti tuloksista nähdään kuluttajien luottamus omiin kykyihinsä ja kokemukseensa ruoan turvallisuuden arvioinnissa. Myös ruokaan liittyvää informaatiota suhteutetaan omaan kokemukseen ja sitä kautta kertyneeseen tietämykseen. Vaikka esimerkiksi viranomaisten ohjeita ruoan turvallisesta käsittelystä pidetään tärkeinä, voi ruokaa koskevan tiedon paljous ja koettu muuttuvuus hämmentää ja jopa ärsyttää kuluttajia. Se taas saattaa horjuttaa luottamusta itse asiasisältöön tai tiedonlähteeseen. Ruokaan kohdistuu samanaikaisia monenlaisia toiveita. Sen tulisi olla herkullista, mutta kuitenkin terveellistä ja lisäksi edullista. Toiveet muuttuvat tilanteen mukaan ja toisaalta myös eri elintarvikkeisiin kohdistuu erilaisia odotuksia. Etenkin ruoan terveellisyys joutuu usein väistymään todellisissa valintatilanteissa. Kuluttajat tunnistavat ravitsemukselliset riskit ja pitävät niitä vakavina, mutta käytännössä niitä usein ollaan valmiimpia ottamaan kuin muita riskejä. Tällaisia valintoja kuvataan usein poikkeuksiksi tavanomaisesta. Näiden poikkeuksien lähempi tarkastelu olisi tärkeää kuluttajien arjen ymmärtämiseksi. Tutkimuksen tulokset antavat aiheen pohtia sitä, miten yhä lisääntyvän ruokaa ja syömistä koskevan moninaisen informaation kanssa tulisi toimia. Kuluttajien käyttäytymistä pyritään usein ohjaamaan tiedottamalla asiantuntijanäkökulmasta oikeista toimintatavoista tai epätoivottuun käyttäytymiseen liittyvistä riskeistä. Voidaan kuitenkin kysyä, missä määrin informaatio todella saa aikaan toivottuja muutoksia. Tiedon omaksuminen osaksi omaa toimintaa näyttäisi olevan hidas prosessi

How Individual self-regulation affects group regulation and performance: A shared regulation intervention

This study explored the relationship between individual self-regulated learning (SRL), socially shared regulation of learning (SSRL), and group performance plus the effect of an intervention promoting SSRL. We hypothesized that SRL would influence SSRL and group performance as groups with high SRL students will be better regulated and that the intervention would promote SSRL over time. The results revealed a significant relationship between SRL and SSRL, but no significant effects of the intervention on group performance. The limitations of the intervention are discussed and form the basis for future design of environments to promote SSRL. The main conclusion is that SRL is an important predictor of SSRL and should be considered when designing small group activities and their environments

"Pitäis olla jonkinlainen konkreettinen etu..." : Verkko elintarvikealan mahdollisuutena

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin kuluttajien näkemyksiä ja kokemuksia elintarvikkeisiin liittyvästä verkkotiedosta sekä ruoan verkkokaupasta. Yhtenä erityisteemana selvitettiin elintarvikepakkausten roolia verkkokaupassa. Tutkimuksessa etsittiin mahdollisuuksia internetin nykyistä laajempaan hyödyntämiseen tiedon ja kaupankäynnin kanavana elintarvikealalla, erityisesti pk-yrityksissä. Tutkimusaineisto kerättiin kuluttajien ryhmäkeskustelujen avulla marraskuussa 2006. Tutkimukseen osallistui yhteensä 40 Kuluttajatutkimuskeskuksen kuluttajapanelistia Helsingin, Oulun, Tampereen ja Turun seuduilta. Tutkimus on jatkoa aiemmin toteutetulle kyselytutkimukselle, jonka teemoja syvennettiin kerätyn laadullisen aineiston avulla. Tutkimukseen osallistujat olivat tottuneita etsimään tietoa verkosta. Etenkin yksittäisiä elintarvikkeita koskevat tiedot ja ruokaohjeet kiinnostivat. Tietoa oli etsitty erilaisista ruokavalioista ja syömisen valinnoista laajemminkin. Verkkotietoa pidettiin mielenkiintoisena ja ajankohtaisena. Tiedon ja tiedontuottajien runsaus tuottaa kuitenkin ongelmia tiedonhaussa ja pakottaa pohtimaan tiedon luotettavuutta. Ruoan verkkokaupasta tutkimukseen osallistujilla oli vain vähän kokemuksia. Verkkokaupalle ei koettu olevan tarvetta, koska perinteisiä ruokakauppoja on riittävästi tarjolla. Ostamisen esteinä pidettiin myös verkkokauppojen kalleutta sekä tuotetietojen vähäistä saatavuutta ja sen aiheuttamia ongelmia ostotilanteessa. Joillekin esteitä olivat verkkokauppojen tuotevalikoimien suppeus, sopimattomat maksu- ja toimitustavat tai verkkoruokakauppojen puute. Jotkut olivat kuitenkin ostaneet ruokaa verkosta joko entistä monipuolisempien tuotevalikoimien tai vaivattomamman ja nopeamman ostotavan houkuttelemana. Tutkimustulosten mukaan verkosta voisi kehittyä nykyistä merkittävämpi tiedon ja kaupankäynnin kanava elintarvikealalla. Edellytyksenä sille on verkkopalvelujen aktiivinen ja kuluttajalähtöinen kehittäminen. Verkkoon toivottiin etenkin yksityiskohtaista tietoa elintarvikkeista, kuten niiden alkuperästä ja tuotantotavasta. Paikallisten ja pienten valmistajien tuotteista ja niiden saatavuudesta haluttaisiin niin ikään tietoa verkkoon. Tiedon tulisi olla helposti löydettävissä. Konkreettisina mahdollisuuksina esitettiin linkkilistoja ja portaaleja kootusti eri aiheista. Verkko nähtäisiin mielellään nykyistä enemmän vuorovaikutteisena kanavana kuluttajien ja yritysten välillä: aktiiviset palautekanavat ovat yksi keino tässä. Verkkokauppoja kehitettäessä toivottiin kiinnitettävän huomiota ennen kaikkea tuotteiden hintojen kilpailukykyisyyteen, verkkosivustojen käytettävyyteen, toimivuuteen, luotettavuuteen ja miellyttävyyteen sekä tuotevalikoimien monipuolisuuteen ja kiinnostavuuteen. Kuluttajat odottavat verkkokaupalta myös sujuvia toimituskäytäntöjä sekä asiakaspalvelun toimivuutta kaikkinensa. Lisäksi verkkokaupan palveluja tulisi olla saatavilla nykyistä laajemmin eri puolilla Suomea. Kiinnostavina koettiin erityisesti kunkin asiakkaan tarpeisiin muokatut personoidut palvelut. Elintarvikepakkauksen rooli nähtiin hieman erilaisena verkkokaupassa kuin perinteisessä päivittäistavarakaupassa. Verkkopakkaus voisi olla materiaaleiltaan ja painatuksiltaan perinteistä pelkistetympi pakkaus, jonka keskeiset tehtävät olisivat tuotteen suojaaminen ja informatiivisuus. Markkinoinnillisen grafiikan vähentäminen pakkauksessa voisi parantaa lakisääteisten pakkausmerkintöjen luettavuutta. Paikallisten ja pienten valmistajien tuotteet kiinnostivat kuluttajia yhtenä verkkokaupan mahdollisuutena. Pienet, lähellä olevat toimijat koettiin luottamusta herättävinä. Palvelujen ja niiden tarjoajien luotettavuuden katsotaankin vaikuttavan oleellisesti kuluttajien halukkuuteen hyödyntää verkkopalveluja

Epistemic cooperation scripts in online learning environments

Using online learning environments in higher education offers innovative possibilities to support collaborative learning. However, online learning creates new kinds of problems for participants who have not previously worked with each other. One of these problems is uncertainty which occurs when participants do not know each other. According to the uncertainty reduction theory, low uncertainty level increases the amount of discourse and decreases the amount of information seeking. Therefore, uncertainty may influence online discourse and learning. This study investigates the effects of an epistemic cooperation script with respect to the amount of discourse, information seeking and learning outcomes in collaborative learning as compared to unscripted collaborative learning. The aim was also to explore how and what kind of information learners seek and receive and how learning partners react to such information exchange. The participants were 48 students who were randomly assigned to groups of three in two conditions, one with and one without an epistemic script. The results indicate that the epistemic script increased the amount of discourse and decreased the amount of information seeking activities. Without an epistemic script, however, learners achieved better learning outcomes. The results of two qualitative case-based analyses on information seeking will also be discussed