Materials Science and Technology - Nuclear Materials, Advanced Course - Kon-67.5100 Postgraduate Seminar on Engineering Materials - Seminar papers 8 October, 2015

The Engineering materials research group of Department of Engineering Design and Production of Aalto University arranged a postgraduate course on nuclear materials. The course consisted of three day long lecture session given in April 20-22, 2015. Lectures were given by professionals from nuclear power related research institutes (Aalto and VTT), nuclear industry and authority. The course also included a seminar session held October 8, 2015. The seminar session was targeted to postgraduate students, who prepared articles from their field of expertise. This proceeding is the collection of these seminar articles

Randomized clinical trial comparing surgery, endovenous laser ablation and ultrasound-guided foam sclerotherapy for the treatment of great saphenous varicose veins

BackgroundEndovenous ablation techniques and ultrasound-guided foam sclerotherapy (UGFS) have largely replaced open surgery for treatment of great saphenous varicose veins. This was a randomized trial to compare the effect of surgery, endovenous laser ablation (EVLA) (with phlebectomies) and UGFS on quality of life and the occlusion rate of the great saphenous vein (GSV) 12months after surgery. MethodsPatients with symptomatic, uncomplicated varicose veins (CEAP class C2-C4) were examined at baseline, 1month and 1year. Before discharge and at 1week, patients reported a pain score on a visual analogue scale. Preoperative and 1-year assessments included duplex ultrasound imaging and the Aberdeen Varicose Vein Severity Score (AVVSS). ResultsThe study included 214 patients: 65 had surgery, 73 had EVLA and 76 had UGFS. At 1year, the GSV was occluded or absent in 59 (97 per cent) of 61 patients after surgery, 71 (97 per cent) of 73 after EVLA and 37 (51 per cent) of 72 after UGFS (P <0001). The AVVSS improved significantly in comparison with preoperative values in all groups, with no significant differences between them. Perioperative pain was significantly reduced and sick leave shorter after UGFS (mean 1day) than after EVLA (8days) and surgery (12days). ConclusionIn comparison with open surgery and EVLA, UGFS resulted in equivalent improvement in quality of life but significantly higher residual GSV reflux at 12-month follow-up. Foam less effectivePeer reviewe

The link between qualification and risk informed in-service inspection

Tämän työn tarkoituksena on tehdä katsaus suomalaisten ydinvoimaloiden määräaikaistarkastuksiin ja niiden luotettavuuteen. Tavoitteena on määrittää, miten luotettavasti määräaikaistarkastuksissa havaitaan eri vikakokoja. Määräaikaistarkastuskohteet ovat painelaitteita, joista tässä diplomityössä keskitytään primääripiirin putkistoihin ja niissä olevien päittäishitsien tarkastukseen. Ainetta rikkomattomista aineenkoetusmenetelmistä (Nondestructive Testing, NDT) päähuomio on kiinnitetty ultraäänitarkastukseen. On ydinturvallisuuden kannalta tärkeää, että määräaikaistarkastukset on kohdistettu oikein ja tarkastuksilla havaitaan ajoissa mahdolliset viat. Tarkastusten luotettavuus ydinvoimaloissa varmistetaan kvalitatiivisella pätevöintimenettelyllä. Teknistä perustelua ja käytännön kokeita yhdistelemällä annetaan lausunto tarkastusjärjestelmän kyvystä saavuttaa hyvä suorituskyky määräaikaistarkastuksessa. Määräaikaistarkastusten luotettavuuden kvantitatiivisesta mittaamisesta ollaan yhä enemmän kiinnostuneita. Ilmailuteollisuudessa on ollut pitkään käytössä NDT:n luotettavuuden mittaamisen työkaluna vikojen havaitsemisen todennäköisyyden (Probability of Detection, POD) määritelmä ja sen laskentamenetelmät. Jos vikakoon havaitsemisen todennäköisyys tunnettaisiin ydinvoimalan määräaikaistarkastuskohteessa, voitaisiin tietoa käyttää hyödyksi laskettaessa putkistomurtuman todennäköisyyttä. Murtumisen todennäköisyyden ja seurausvaikutusten tulo määrittää kvantitatiivisesti riskin, jonka perusteella määräaikaistarkastuksia voi kohdentaa riskitietoisesti. Ydinvoimalaitosympäristössä vikojen havaitsemisen todennäköisyyden tilastollisesti tarkka määritys on osoittautunut haasteelliseksi. Laskentaa varten saatavilla oleva aineisto koostuu pätevöinnin käytännön kokeista. Pätevöintiaineisto ei sisällä määrältään ja laadultaan riittävästi vikoja. Tiedossa on kuitenkin vaadittava suorituskyky, joka tarkastajan pitää saavuttaa vikoja tarkastaessaan. Jos tarkastajan suorituskyky ei ole tarpeeksi hyvä, hän ei saa tehdä määräaikaistarkastuksia ydinvoimalaitokselle. Diplomityössä käytetään tutkimusmenetelmänä Qualification Helper -laskentatyökalua, jonka avulla voidaan kvantifioida pätevöintiä. Työkalun avulla voi määrittää luottamusvälin alaraja havaitsemisen todennäköisyydelle eri pätevöinneissä, eli voidaan määrittää millainen vian havaitsemisen todennäköisyys pätevöinnillä voidaan vähintään osoittaa. Alarajakäyrä on suorituskyky, jonka omaava tarkastaja ei erittäin todennäköisesti pääsisi pätevöintikokeesta läpi. Tulokset esitetään porrasfunktiona, jossa havaitsemisen todennäköisyys on määritetty havaitsemistavoitteen suuruisille ja sitä suuremmille vioille. Aineistona on käytetty käynnissä olevien ydinvoimalaitosten primääripiirin putkistojen ja Olkiluoto 3 paineistimen yhdyslinjan päittäishitsien tarkastusten pätevöintejä. Käyrä muodostetaan pelkkien sokkokokeiden perusteella, joten avoimet kokeet ja tekninen perustelu nostavat lopullista havaitsemisen todennäköisyyttä suuremmaksi

Osastonsihteereiden työelämätaitojen kartoitus ja kehittäminen etäjohtajuuden näkökulmasta

Työelämätaidot ovat tärkeitä nykyajan muuttuvassa työympäristössä, jossa tarvitaan jatkuvaa oppimista ja tiimityötaitoja. Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa erään terveydenhuoltoalan organisaation osastonsihteereiden työelämätaitoja eli työelämään liittyviä kompetensseja etäjohtajuuden näkökulmasta. Lisäksi tavoitteena oli tunnistaa työelämätaitojen kehittämiskohteita. Opinnäytetyön tutkimuskysymyksinä oli selvittää millaisina esihenkilöt kuvaavat työntekijöiden nykyisiä työelämätaitoja ja millaisia työntekijöiden työelämätaitoja esihenkilöt pitävät keskeisinä kehityskohteina. Selvityksessä käytettiin kvantitatiivista survey-kyselylomakemenetelmää. Teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin kymmenen tulevaisuuden työelämässä tarvittavaa tietoa, taitoja ja asennetta. Verkkokyselylomake lähetettiin kohdeorganisaation 43 palveluesihenkilölle ja palvelusuunnittelijalle. Vastausprosentiksi muodostui 40 % (n=17). Kvantitatiiviset tutkimusvastaukset analysoitiin Excel-taulukkolaskentaohjelman havaintomatriisin ja ristiintaulukoinnin avulla, kvalitatiiviset tutkimusvastaukset laadullisella sisällönanalyysilla. Tulokset osoittivat, että esihenkilöiden näkemyksen mukaan osastonsihteerit osallistuvat säännöllisesti tiimipalavereihin (88 %), hallitsevat käytössä olevat ohjelmistot (82 %), ymmärtävät oman työnsä tarkoituksen (76 %) sekä toimivat työssään vastuullisesti (76 %). Keskeisimpinä alaistensa työelämätaitojen kehittämiskohteina esihenkilöt pitivät etenkin metakognitiivisia taitoja, vuorovaikutustaitoja, sosiaalisia ja emotionaalisia taitoja sekä halua kehittyä työssään. Kehittämishankeen tavoitteena oli kehittää osastonsihteereiden työelämätaitoja lomaketutkimuksessa ilmenneiden keskeisten kehityskohteiden pohjalta. Kehittämistyönä laadittiin kahteen organisaation yksikköön työelämätaitojen kehittämissuunnitelma PDCA-kehittämisprosessin mukaisesti. Tutkimuksen keskeisimpien kehityskohteiden perusteella laadittiin myös työelämätaitojen vuosikello, jonka mukaan työelämätaitojen kehittäminen ja ylläpito jatkuu edelleen esihenkilöiden toimesta

TAVOITTEENA KOMMUNIKAATION PARANTAMINEN : Selvitys aikuisopiskelijoiden motivaatiosta ja oppimisstrategioista tukiviittomakurssilla

TIIVISTELMÄ Aura, Maria & Salenius, Elina. Tavoitteena kommunikaation parantaminen. Selvitys aikuisopiskelijoiden motivaatiosta ja oppimisstrategioista tukiviittomakurssilla. Turku, kevät 2012 50 s., 2 liitettä Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Länsi, Turku Viittomakielentulkin koulutusohjelma. Viittomakielentulkki (AMK) Tämän tapaustutkimuksen tavoitteena on selvittää aikuisopiskelijoiden motivaatiota osallistua työnantajan järjestämälle tukiviittomakurssille. Lisäksi selvitimme, millaisia oppimisstrategioita aikuisopiskelijat käyttävät tukiviittomien mieleen painamiseksi ja lisääntyikö viittomien käyttö töissä asiakkaiden kanssa kurssin myötä. Tutkimusaineisto kerättiin Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin palvelukeskus Peimarissa järjestetyillä tukiviittomakursseilla. Kursseja oli kolme ja kurssilaiset olivat erityishuoltopiirin työntekijöitä. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena, jossa oli kaksi osaa. Aloituskysely tehtiin kurssien ensimmäisillä tunneilla ja loppukysely viimeisillä tunneilla. Aineisto kerättiin niin, että tutkijat jakoivat lomakkeet ja vastaajat täyttivät ja palauttivat ne heti. Kyselyyn vastasi 23 henkilöä. Opiskelijoita kurssille osallistumiseen motivoi halu oppia tukiviittomia ja käyttää niitä asiakkaidensa kanssa kommunikaation parantamiseksi. Osa kurssilaisten asiakkaista käyttää puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiokeinoja. Käytännön harjoitukset, opettajan käyttämien viittomien seuraaminen ja viittomien toistaminen monta kertaa olivat opiskelijoiden eniten käyttämät oppimisstrategiat. Suurin osa opiskelijoista oppi kurssin aikana erittäin paljon viittomia ja viittomien käyttö asiakkaiden kanssa kommunikoidessa lisääntyi huomattavasti. Asiasanat: tukiviittoma, tuettu kommunikaatio, aikuisoppiminen, motivaatio, oppimisstrategiatABSTRACT Aura, Maria & Salenius, Elina. The aim is to improve communication. A survey of motivations and learning strategies of adult students of sign supported speech. Turku, spring 2012 50 pages, 2 appendices Diaconia University of Applied Sciences, Turku Campus Degree Programme in Sign Language Interpretation Sign Language Interpreter The aim of this thesis is to survey the motivation of adult students who took part in a sign supported speech course. In addition the thesis surveys which learning strategies adult students use, and whether the students used more signs in communicating with their clients after the course than before the course. Research material for this thesis was collected on three sign supported speech courses which were organized in Peimari activity centre. The activity centre is a part of special care district of Southwest Finland which provides special health care for mentally disabled and disabled people. The participants on the courses were special care district’s employees. The survey had two parts. The beginning survey took place on the first lessons and the ending survey on the last lessons of the courses. The researchers handed out the forms and were present during the survey. 100 % of the sampling filled out the survey forms. The students were motivated to take part in the course because they wanted to learn sign supported speech and use it in communicating with their clients. The learning strategies most used were practicing, paying attention to the teachers signing and repetition. Most of the students learned very much and communicating with clients increased substantially. Keywords: sign supported speech, supported communication, adult learning, motivation, learning strategie