Joustopiikkiäkeessä käytettävän piikin koon, terälapun leveyden ja piikkivälin vaikutus muokkausominaisuuksiin

Tämän tutkimuksen lähtökohtana oli joustopiikkiäkeen toiminnan tutkiminen sen käyttömahdollisuuksien monipuolistamiseksi. Maatilojen on pyrittävä pitämään koneisiin investoitu pääoma pienenä ja tämä tarkoittaa tehokkaiden koneketjujen lisäksi myös koneita, joilla on mahdollisimman monta käyttökohdetta. Joustopiikkiäes on tehokas työkone ja tämän tutkimuksen pohjana oli sen käyttö keväisen sängen muokkaukseen sekä perinteiseen kylvömuokkaukseen. Tällaisessa sovelluksessa on kuitenkin ongelmana äkeen tukkeutumisongelmat, joihin ratkaisuna on äkeen läpäisevyyden parantaminen piikkijakoa harventamalla. Samalla pitää kuitenkin teriä leventää ja piikkiä suurentaa, jotta äkeen muokkauskyky ei heikkenisi. Työn tarkoituksena oli tutkia joustopiikkiäkeen piikin suurentamisen, terän leventämisen ja piikkivälin harventamisen vaikutuksia joustopiikkiäkeen muokkausominaisuuksiin. Kirjallisuuden avulla tarkasteltiin äkeen muokkauskykyyn vaikuttavia tekijöitä sekä aiempia tutkimuksia, joissa oli käytetty samankaltaista mittausmenetelmää kuin tässä tutkimuksessa. Tutkimuksen kokeellinen osa suoritettiin kenttäkokeen ja piikkien taipumamittausten avulla. Kokeissa tarkasteltavina koejäseninä olivat 11x45 mm:n, 10x65 mm:n, 12x65 mm:n ja 10x65 mm:n piikit sekä lautasmuokkaus. Piikit oli varustettu 40 mm:n, 50 mm:n ja 60 mm:n terillä sekä 70 mm:n, 80 mm:n ja 90 mm:n piikkijaoilla. Kenttäkokeessa tarkasteltiin äkeen vetovastusta voima-anturilla, työsyvyyttä Kritzin menetelmällä, muokkauspohjan profiilia ultraäänimittauksella sekä mururakennetta seulomalla. Kenttäkokeet suoritettiin koelohkolla, jonka maalaji oli hiesusavi. Kokeessa käytettyjä piikkien taipumaominaisuuksia testattiin koetuspenkissä 0 - 1000 N kuormilla. Tulosten mukaan leveällä terällä varustetut suuret joustopiikit osoittautuivat tässä tutkimuksessa ainakin normaalin s-piikin veroisiksi muokkausvälineiksi. Niillä saavutettiin erittäin tasainen muokkauspohja ja niiden taipumaominaisuudet tukivat tulosta. Murujakaumassa ei eroja havaittu tutkittujen koejäsenten välillä. Vetovastusmittauksissa ja työsyvyysmittauksessa ei saavutettu tutkimuksen tavoitteita johtuen puutteellisesta koejärjestelystä ja mahdollisesta mittausvirheestä. Muilta osin tutkimuksen tavoitteet täytettiin.Starting point for this research was to study the action of spring tine harrow in the perspective of expanding its usage. Farms should keep the investments to machinery at reasonable levels and solution for this are machines with multiple purposes of use, as well as effective tillage systems. Spring tine harrow is effective tool and this study focuses on using it in stubble cultivation in spring, as well as in seedbed preparation. With stubble cultivation there is always the possibility of choking the harrow up with straws which can be solved by making the harrow more permeable with more scattered placement of tines. This leads to the need of broader points and larger tines if the tilling ability is to be kept at the same level. The goal for this research was to study the effects of larger tines, broader points and more scattered tine placement on tillage efficiency of spring tine harrow. Literature review was done in the aim of examining the factors that have effect on the tillage abilities of spring tine harrow as well as looking for studies that operate measuring systems similar the one used in this study. The empirical part of this research was made using field experiments and loading trial in the tine test bench. The treatments used in the research involved 11x45 mm, 10x65 mm, 12x65 mm and 10x45 mm tines and disc cultivation. The tines were equipped with 40 mm, 50 mm and 60 mm points and with 70 mm, 80 mm and 90 mm tine distributions. During the field experiment draft that was needed to pull the test harrow was measured with load cell type sensor, tillage depth was measured with Kritz –method, the roughness of the seedbed was measured with ultrasonic sensor and the clod distribution in the tilled layer with sieving. The soil in the field where the tests were made was silty clay. Bending characteristics of the tines were tested in the tine test bench with loads between 0 - 1000 N. According to results the heavier tines and broader points seemed to be at least as good tillage tools in this test as common s-tines. They produced a very even seedbed and the results from loading tests supported this outcome. Measurements of clod distribution showed no clear distinction between the tested treatments. The draft measurements and the tillage depth measurement did not reach the set objectives due to incorrect test methods as and possible error in the measuring. Otherwise the set objectives for the study were fulfilled

Ambivalent Emotional Experiences of Everyday Visual and Musical Objects

Art brings rich, pleasurable experiences to our daily lives. However, many theories of art and aesthetics focus on specific strong experiences—in the contexts of museums, galleries, and concert halls and the aesthetic perception of canonized arts—disregarding the impact of daily experiences. Furthermore, pleasure is often treated as a simplistic concept of merely positive affective character, yet recent psychological research has revealed the experience of pleasure is far more complicated. This study explored the nature of pleasure evoked by everyday aesthetic objects. A mixture of statistical and qualitative methods was applied in the analysis of the data collected through a semi-structured online survey (N = 464). The result asserts the experience of emotional ambivalence occurred and was composed of a variety of nuanced emotions and related association, rather than just a combination of contradicting emotions. Such paradoxical pleasure is defined as a self-conscious hedonic exposure to negative emotions in art reception. The study also depicted four types of attitudinal ambivalence: loss, diversity, socio-ideology, and distance, reflecting contextual elements intertwined into experience, and the connection between ambivalence and intense emotional experienc

Korkeakoulusta työelämään? : Väylänä ulkomainen tai kotimainen tutkinto

13,00 euro

Äitiyspakkaus käyttäjien puntarissa X

Kelan tutkimuksen toteuttamassa kyselytutkimuksessa selvitettiin vuoden 2018 äitiysavustuksen saaneiden perheiden kokemuksia äitiyspakkauksesta ja sen merkityksestä. Kysely oli laatuaan kymmenes ja se osui vuodelle, jolloin ensimmäisten äitiyspakkausten jakamisesta oli kulunut 80 vuotta. Ensimmäistä kertaa äitiyspakkauskysely suunnattiin äitien lisäksi myös pienten lasten isille. Erityisinä teemoina kyselyssä selvitettiin perheiden näkemyksiä tuotteiden ekologisuudesta ja pakkauksen laajemmasta institutionaalisesta merkityksestä. Kyselyyn vastasi 1 202 äitiä (41 prosenttia kyselyn saaneista) ja 825 isää/lapsen toista vanhempaa (28 prosenttia kyselyn saaneista). Tulokset osoittavat, että perheet ovat äitiyspakkaukseen varsin tyytyväisiä. Tuotteista tarpeellisimpina pidettiin kylpypyyhettä, makuupussia ja peitettä. Vaikka pakkauksen suosio on jonkin verran laskenut, esikoislapsen kohdalla pakkauksen valitsee rahallisen korvauksen sijaan edelleen 95 prosenttia perheistä. Äitiyspakkauksesta ollaan ylpeitä suomalaisena instituutiona ja sukupolvia yhdistävänä perinteenä. Vastaajat toi-voivat, että tulevaisuudessa pakkausta kehitettäisiin ekologisempaan suuntaan lisäämällä esimerkiksi pakkauksen tuotteisiin liittyvää valinnanvapautta. Moni oli myös valmis vähentämään pakkauksen tuotevalikoimaa, mikäli se takaisi tuotteiden entistäkin paremman laadun ja tuotevalikoiman kotimaisuuden.nonPeerReviewedVertaisarvioimato

Perhevapaat 2013 -väestökyselyn toteutus : Tiedonkeruu, aineiston edustavuus ja perustietoja vastaajista

Perhevapaat 2013 -väestökysely on Kelan tutkimusosaston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Politiikan seuranta- ja vaikuttavuusyksikön yhteydessä toteuttama laaja väestökysely. Kyselyn kohderyhmänä olivat vuonna 2011 lapsen saaneet äidit ja isät. Kysely oli kolmas osa vastaavien kyselyiden sarjaa, joista aiemmat on toteutettu vuosina 2001 ja 2006. Tämänkertainen kysely toteutettiin ensimmäistä kertaa täysin sähköisesti kun taas aiemmat ovat olleet perinteisiä paperikyselyitä. Kyselyn perusjoukon muodostivat vuonna 2011 lapsen saaneet äidit ja isät, jotka olivat käyttäneet vanhempainpäivärahoja eli äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa kyseisestä lapsesta, joille löytyi Kelaan ilmoitettu sähköpostiosoite ja jotka asuivat kyselyhetkellä Suomessa. Sähköpostiosoite löytyi kaikkiaan 75,7 prosentille etuuksia käyttäneistä äideistä ja 68,3 prosentille etuuksia käyttäneistä isistä. Otannan yhteydessä äidit jaettiin kolmeen ryhmään, perusotoksen äiteihin, monikkoäiteihin ja 18–22-vuotiaisiin nuoriin äiteihin. Perusotoksen äidit muodostavat aineiston perustan ja tästä ryhmästä tehtyyn otokseen kuului kaikkiaan 6 914 äitiä. Perusotoksen äitien lisäksi erillisaineistoja varten kyselyyn otettiin mukaan kaikki monikkoäidit ja nuorten äitien ryhmää kasvatettiin täydennysotoksilla. Kyselyyn tuli mukaan kaikkiaan 8 297 äitiä. Isien puolella isäotoksen koko oli 6 781 isää. Otos toteutettiin jakamalla isät ensin kahteen ryhmään käytettyjen perhevapaapäivien mukaan ja ottamalla näistä ositteista omat otoksensa. Äitien perusotoksessa kyselyn vastausaste oli 44,1, monikkoäideillä 38,4 ja nuorilla äideillä 34,6 prosenttia. Isien vastausaste oli 32,3 prosenttia. Äitiaineistojen edustavuus on hyvä ja sitä tullaan käyttämään varsinaisissa analyyseissä sellaisenaan, kun taas isäkyselyssä enemmän vanhempainpäivärahoja käyttäneet isät olivat aktiivisempia vastaamaan kuin vähän vanhempainpäivärahoja käyttäneet. Isäaineistossa ryhmien suhteelliset osuudet painotettiin vastaamaan perusjoukkoa. Kyselyllä saadaan paljon tietoa suomalaisista pienten lasten perheistä. Voimme kuvailla perheitä, saada tietoa syistä, miksi perheet tekivät erilaisia lapsenhoitovalintoja ja saada tietoa perheiden mielipiteistä liittyen perhevapaajärjestelmään. Esimerkiksi perusäitien kyselyssä ja isäkyselyssä saadut vastaukset olivat hyvin samankaltaisia, kun tarkasteltiin vastaajien käsitystä perheen toimeentulosta, omista tai puolison tuloista sekä perhevapaiden käytöstä. Runsaat 40 prosenttia sekä äideistä että isistä oli puolestaan sitä mieltä, että tuolloinen mahdollisuus myöhentää isäkuukautta vaikutti ainakin jonkin verran siihen, että isät käyttivät oikeuttaan. Sen sijaan isät olivat äitejä hieman useammin valmiita kehittämään perhevapaajärjestelmää. Mielipiteet, jotka koskivat päivähoito-oikeuksien rajaamista, jakautuivat työttömyystaustan mukaan. Vastaajat, joiden perheessä oli työttömyyttä, suhtautuivat muita kielteisemmin päivähoito-oikeuksien rajoittamiseen. Mielipiteisiin eri aiheista vaikuttaa niin vastaajien ja heidän perheidensä tilanne kuin heidän kokemuksensa näistä järjestelmistä. Lapsiperheet ovat erilaisia ja niiden joukossa on useita erilaisia ryhmiä. Kyselyaineistoja analysoitaessa on tärkeää huomioida nämä tekijät.2., korjattu painos (16.3.2017

Äitien näkemyksiä haasteista siirryttäessä perhevapaalta työelämään : Tuloksia Äitiyspakkaus- ja perhevapaakyselystä

Suomessa pienten lasten äitien työllisyys on muita Pohjoismaita matalammalla tasolla. Suurin osa äideistä jää hoitamaan lasta kotihoidon tuella vanhempainvapaan päättyessä eli lapsen ollessa alle vuoden ikäinen. Vaikka pienten lasten äitien työllisyys on noussut, ovat naisten eläkekertymät yhä Suomessa yhä miehiä pienempiä. Yksi tähän vaikuttavista tekijöistä on naisten pidemmät perhevapaat. Kelan tutkimuksen toteuttamassa Äitiyspakkaus- ja perhevapaakyselyssä 2019 äideiltä kysyttiin, minkälaista tukea he olisivat kaivanneet työelämään siirtymisessä tai työn ja perheen yhteensovittamisessa. Tässä työpaperissa esitellään kysymykseen vastanneiden äitien vastauksia. Eniten vastauksia tuli liittyen varhaiskasvatukseen ja työelämän joustoihin. Varhaiskasvatuksen ja lasten hoidon järjestämisen vaihtoehdoista kaivattiin helposti saatavilla olevaa tietoa. Varhaiskasvatukselta toivottiin joustavuutta, minkä lisäksi myös varhaiskasvatuksen laatu mietityttää äitejä. Varhaiskasvatuspaikan sijainti ja luotettavuus olivat merkittäviä tekijöitä vanhempien pohtiessa työhön paluun ajankohtaa. Työelämältä toivottiin joustavuutta erityisesti osa-aikatyön muodossa. Osa-aikatyön haasteena nähtiin taloudelliset seikat sekä työn järjestelyyn liittyvät kysymykset. Vastaajat peräänkuuluttivat myös työnantajalta ymmärrystä ja kannustusta pienten lasten vanhemmille ja heidän tarpeilleen. Yhteiskunnalta toivottiin ennen kaikkea taloudellista tukea ja tasa-arvoisempia työmarkkinoita. Arkeen toivottiin tukea henkisen tuen, ohjauksen tai kodinhoitoavun muodossa. Vastaajien mukaan kodinhoitoapu toisi vanhemmalle mahdollisuuden levätä, mutta tarjoaisi myös aikaa lapsen kanssa. Asiantuntijoiden ohjausta ja neuvoja kaivattiin moniin arjen tilanteisiin, mutta ennen kaikkea työhön paluun ja lastenhoidon järjestelyiden ja vaikutusten arviointiin. Pieni osa vastaajista kaipasi tukea työnhakuun, ammatinvalintaan tai opiskeluun. Ympäristön ja yhteiskunnan asenteet ja odotukset näkyivät vastauksissa. Äidit kokivat paineista siirtyä työelämään toiveitaan aikaisemmin ja osan mielestä lapsen kotihoitoa ei arvosteta tarpeeksi. Monet vastaajista olisivat halunneet olla lapsensa kanssa pidempään kotona, jos se olisi ollut taloudellisesti mahdollista. Äitien omasta mielestään lapsen liian aikaisesta hoitoon laittamisesta koettiin syyllisyyttä. Vanhempiin kohdistuu vastausten perusteella ristiriitaisia odotuksia, mikä aiheuttaa riittämättömyyden tunnetta. Lisäksi äidit kokivat, että odotukset äitiä ja isiä kohtaan ovat erilaiset. Äitien odotetaan yhä kantavan suurin osa hoivavastuusta.nonPeerReviewedVertaisarvioimato