The Swedish NU: a historical perspective

Peer reviewe

Synpunkter på svenskt språkbruk i Sverige och Finland

Synpunkter på svenskt språkbruk i Sverige och Finlan

Temporaalisesta adverbista diskurssipartikkeliksi

From temporal adverb to discourse particle (englanti)1995 (99)Auli Hakulinen (University of Helsinki; fi) Mirja Saari (University of Helsinki; fi)From temporal adverb to discourse particleThe authors discuss the conversational relevance and the interpretation of two discourse particles, Finnish nyt and FinlandSwedish nu. These display strikingly similar behaviour, approximating to yet diverging from the use of the English particle now. There is also a clear difference in the use of the non-temporal particle between the Swedish usage in Finland and that in Sweden.In the beginning of the analysis, there is a review of the conventionalized uses of the particles nyt and nu as presented in modern lexicons. From there, the authors go on to analyse examples from everyday conversations, trying to locate the more diffuse origins of these coined usages. At several points throughout the paper, the argument touches on the issue of grammaticalization; with respect to this particle, the interesting issue is the interpersonal aspect of grammaticalization.On the basis of data derived from only two languages, and from some observations on biblical texts, it is too early to specify a possible common meaning for the clearly temporal adverb and the homonymous discourse particle. What can be shown, however, is the growing distance between the spoken and written variants of Finnish and FinlandSwedish

Ulkoisen pelastussuunnitelman laatiminen

Tätä ohjetta sovelletaan pelastuslain (379/2011) 48 §:n ja sen perusteella ulkoisista pelastussuunnitelmista annetun sisäministeriön asetuksen (1286/2019) mukaisten kohteiden ulkoisten pelastussuunnitelmien (UPS) laatimiseen. Suomessa on noin 200 ulkoisen pelastussuunnitelman vaativaa kohdetta, joihin on laadittava ulkoinen pelastussuunnitelma. Tällaiset kohteet ovat vaarallisia kemikaaleja käsitteleviä ja varastoivia tuotantolaitoksia, ratapihoja ja satamia sekä ydinvoimalaitoksia ja kaivannaisjätealueita. Ulkoisten pelastussuunnitelmien laatiminen on osa laajempaa riskienhallintaa. Ulkoinen pelastussuunnitelma toimii onnettomuustilanteessa pelastustoiminnan johtajan apuna, koska sen tulee tukea pelastustehtävien aikaista johtamista. Ulkoinen pelastussuunnitelma lisää myös pelastuslaitoksen kohdetuntemusta ja ohjaa suuronnettomuusharjoittelua ja sitä voidaan hyödyntää myös pelastustoiminnan koulutuksessa. Ulkoisen pelastussuunnitelman laatiminen on pelastuslaitoksen vastuulla. Se toteutetaan yhteistoiminnassa toiminnanharjoittajan ja eri viranomaisten sekä yleisön kanssa. Ohjeen tarkoituksena on yhdenmukaistaa ulkoisen pelastussuunnitelman laadintaa. Ohjeen liitteenä on mallipohjia, joita pelastuslaitokset voivat käyttää kohteiden ulkoisten pelastussuunnitelmien laadinnassa. Aluehallintovirastot valvovat, että pelastuslaitokset noudattavat velvoitetta laatia ulkoinen pelastussuunitelma alueellaan oleville kohteille. Suomella on velvollisuus raportoida ulkoisista pelastussuunnitelmista ja niitä koskevista harjoituksista EU komissiolle sekä Seveso III - että kaivannaisjätedirektiivien perusteella

Utarbetande av en extern räddningsplan

Denna anvisning tillämpas på uppgörandet av externa räddningsplaner för objekt enligt 48 § i räddningslagen (379/2011) och inrikesministeriets förordning om externa räddningsplaner (1286/2019) som utfärdats med stöd av den. I Finland finns cirka 200 objekt med skyldighet att göra upp en extern räddningsplan. Sådana objekt är produktionsanläggningar som hanterar och lagrar farliga kemikalier, bangårdar och hamnar samt kärnkraftverk och deponier för utvinningsavfall. Uppgörandet av externa räddningsplaner är en del av en mer omfattande riskhantering. Den externa räddningsplanen hjälper räddningsledaren vid olyckor, eftersom den ska stödja ledningen av räddningsuppgifterna. Den externa räddningsplanen ökar också räddningsverkets målkännedom och styr övningarna inför storolyckor. Planen kan också utnyttjas i utbildningen i räddningsverksamhet. Räddningsverket ansvarar för uppgörandet av den externa räddningsplanen. Planen utarbetas i samarbete med verksamhetsutövaren, olika myndigheter och allmänheten. Syftet med anvisningen är att förenhetliga utarbetandet av externa räddningsplaner. Till anvisningen har fogats mallar som räddningsverken kan använda vid uppgörandet av externa räddningsplaner för objekt. Regionförvaltningsverken övervakar att räddningsverken iakttar skyldigheten att göra upp en extern räddningsplan för objekten inom sitt område. Finland är skyldigt att till EU-kommissionen rapportera om externa räddningsplaner och om de övningar som gäller dem både enligt Seveso III-direktivet och enligt direktivet om hantering av avfall från utvinningsindustrin

Kosteusturvalliset ja ympäristöystävälliset kutterinlastueristeiset puurakenteet : ECOSAFE- JA ECOSAFE 2-hankkeiden loppuraportti

ECOSAFE- hankkeissa on tarkasteltu kutterinlastueristepohjaisten rakenneratkaisujen rakennusfysikaalista toimintaa laskennallisesti ja kokeellisesti, ja määritetty edellytykset toteuttaa kosteusturvallisia rakenteita nykyisissä ja tulevaisuuden ilmasto-olosuhteissa. ECOSAFE 2 -hankkeessa on tarkasteltu savetuksen edullista vaikutusta kutterinlastueristeen rakennusfysikaaliseen toimivuuteen sekä laajennettu ECOSAFE-tutkimuksia akustiikan, palotekniikan, hiilijalanjälkilaskennan ja mikrobiologian osa-alueille. Tutkimus on osoittanut mahdollisuuden hyödyntää luonnonmukaisia materiaaleja tämän päivän rakentamisessa huomattavasti nykyistä laajemmin sekä tuottanut käytännön työkaluja, mm. suositusrakennetyyppejä sekä materiaalidataa. Tulokset ovat hyödynnettävissä sekä uudis- että korjausrakentamisessa. Kutterinlastueristettä voidaan tutkimustulosten mukaan käyttää nykyvaatimusten mukaisissa ulkovaipparakenteissa. Erityisesti savetetulla kutterinlastulla eristetyt rakenteet ovat osoittautuneet hyvin toimiviksi. Kuten avohuokoisella lämmöneristyksellä varustetut ulkoseinärakenteet yleensä, myös kutterinlastueristeiset rakenteet toimivat parhaiten riittävän lämmönvastuksen omaavan tuulensuojalevyn kanssa. Kutterinlastueristeellä ja tuulensuojamineraalivillalla varustetut ulkoseinät osoittautuivat testatuista rakenteista parhaiten toimiviksi rakennusfysiikan näkökulmasta. Tutkimuksessa käytettyjen materiaalien käyttö mahdollistaa myös rakenteiden hiilijalanjäljen huomattavan pienentämisen tyypillisiin nykyrakenteisiin verrattuna. Ulkovaipparakenteiden ääneneristävyys on tulosten perusteella samaa suuruusluokkaa tyypillisten nykyaikaisten puurankarakenteiden kanssa. Tämä mahdollistaa ääneneristysvaatimukset täyttävien rakenteiden toteuttamisen sellaisissa tapauksissa, joissa puurankarakenteiden käyttö ylipäänsä on mielekästä ääneneristyksen kannalta. Kutterinlastueristeellä ja puualustan päälle tehdyllä savirappauksella varustetut rakenteet täyttävät oikein toteutettuna asuinhuoneistojen väliset ääneneristysvaatimukset. Palokokeissa seinä saatiin myös täyttämään 60 minuutin palonkestovaatimus ei-kantavana osastoivana rakenteena. Useiden erilaisten kutterinlastueristeiden rakennusfysikaaliset materiaaliominaisuudet mitattiin kattavasti. Mitattuja ominaisuuksia voidaan hyödyntää tutkittaessa rakenteiden rakennusfysikaalista toimintaa niin käsinlaskentamenetelmillä kuin tietokonemallinnuksellakin. Erityyppisille saville mitattiin fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet niiden luokittelua varten. Materiaalien savetuksen todettiin lisäksi vähentävän haitallisten yhdisteiden muodostumista mikrobitoiminnan seurauksena, kun materiaali on kosteudelle alttiina

Not on the edge: the syntax and pragmatics of clause-initial negation in Swedish

The possibility of topicalizing sentential negation is severely restricted in the Germanic V2-languages. In this paper, we show that negative preposing was more frequent and less restricted in earlier stages of Swedish: approx. 8 % of all occurrences of negation are clause initial in Old Swedish, compared to less than 0.5 % in present day Swedish. We propose that this change in frequency can be traced to the syntactic status of the negative element. More specifically, we argue that Old Swedish eigh 'not' may function as a syntactic head and cliticize to the finite verb in [C-0]. This possibility is not open to the XP inte 'not' in Modern Swedish. In Modern Swedish, we argue that the restrictions on negative preposing instead are related to more general pragmatic restrictions on the information expressed in [Spec,CP]: according to our hypothesis, negative preposing is licensed by contrast

NORD0060

Förälderband Hem och skolaspolban

NORD0076

Förälderband Hem och skolaspolban

NORD0070

Förälderband Hem och skolaspolban