Elintarviketeollisuuden yritysvastuuraportoinnin laatu

Tiivistelmä. Yritysvastuuraportoinnin laadun on todettu vaihtelevan paljon, ja varsinkin useamman vuoden takaisiin aineistoihin pohjautuvissa tutkimuksissa yritysvastuuraporttien on havaittu olevan laadultaan enimmäkseen heikkoja. Yritysvastuuraportoinnin normit, kuten GRI-standardit, ovat kuitenkin kehittyneet merkittävästi aivan viime vuosina. Tämän tutkielman tavoitteena oli luoda katsaus yritysvastuuraportoinnin laadun nykytilasta tutkimalla kotimaisten elintarviketeollisuusyhtiöiden taloudellisen vastuun, sosiaalisen vastuun ja ympäristövastuun raportoinnin laatua. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin raportoinnin laadun yhtenäisyyttä otoksen yhtiöiden välillä. Tutkimuksen aineistona olivat yhdeksän suurimman suomalaisen elintarviketeollisuuskonsernin vuoden 2018 yritysvastuuraportit. Tutkimuksen menetelmänä on informaatiotyyppien ja aihekategorioiden luokitteluun perustuva sisällönanalyysi. Tutkimuksessa raportoinnin laatua tarkasteltiin raportoinnin kokonaisvaltaisuuden näkökulmasta. Raportoinnin kokonaisvaltaisuudella tarkoitetaan kolmen eri informaatiotyypin — arvojen ja tavoitteiden, toimenpiteiden ja tulosten raportointia tietystä yritysvastuun aiheesta. Raportoinnin kokonaisvaltaisuuden lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin yritysvastuuraporttien laajuutta ja volyymia. Tutkimuksen perusteella saatiin muodostettua hyvä kuva toimialan yritysvastuuraportoinnista. Tutkimus havainnollistaa myös raportoinnin kokonaisvaltaisuusasteen käyttökelpoisuutta yritysvastuuraportoinnin laadun arvioinnin työkaluna. Tutkimuksen perusteella elintarviketeollisuuden yritysvastuuraportoinnissa on kyse pääasiassa ympäristövastuun ja sosiaalisen vastuun raportoinnista. Taloudellisen vastuun raportointi on kahta muuta osa-aluetta heikompaa niin raportoinnin kokonaisvaltaisuuden kuin volyymin perusteella. Ympäristövastuun raportointi taas on selvästi kehittynein osa-alue. Vaikka otoksen parhaimpien ja heikoimpien raporttien laadussa olikin suuria eroja, enemmistö raporteista oli verrattain samankaltaisia raportoinnin kokonaisvaltaisuudella ja laajuudella tarkasteltuna. Otoksen pörssiyhtiöiden yritysvastuuraportointi on keskimäärin laadultaan parempaa kuin otoksen yksityisomisteisten osakeyhtiöiden

Pubertal development and premature ovarian insufficiency in patients with APECED

Objective: To determine the natural course of pubertal development, growth during puberty, and development of POI in females with autoimmune polyendocrinopathy-candidiasis-ectodermal dystrophy (APECED), also called autoimmune polyendocrine syndrome type I. Design: Longitudinal follow-up study. Methods: A national cohort of females with APECED aged >= 12 years were followed during 1965-2018. Attainment of adult height was defined when patients' height increased less than 1 cm per year. Diagnosis of POI was based on delayed puberty or POI symptoms with amenorrhea, and/or FSH >= 40 IU/L. Results: Altogether 40 women with APECED were followed up to the average age of 37.3 (range: 14.6-61.9) years; 16 females (40%) were >= 40 years. Pubertal development started spontaneously in 34 patients and 29 had spontaneous menarche. POI developed in 28 patients (70%) at the median age of 16.0 years (range: 11.3-36.5), and in 20 of them (71%) before attaining adult height. In 11 cases puberty was induced or completed by hormonal therapy. Patients with POI were significantly shorter at menarche, but adult heights did not differ from non-POI females. Patients with POI had more often primary adrenocortical insufficiency (93% vs 58%, P = 0.017) and ovarian antibodies (81% vs 30%, P=0.003) compared to those with normal ovarian function (n = 12). Conclusions: POI developed in the majority of patients with APECED, often before or shortly after menarche. Timely commencement of hormonal replacement therapy is important to ensure optimal pubertal development and growth. The possibility of fertility preservation before development of POI in APECED patients should be further studied.Peer reviewe

Endocrine Disorders and Genital Infections Impair Gynecological Health in APECED (APS-1)

ObjectiveIn autoimmune polyendocrinopathy-candidiasis-ectodermal dystrophy (APECED) defects in the autoimmune regulator gene lead to impaired immunotolerance. We explored the effects of immunodeficiency and endocrinopathies on gynecologic health in patients with APECED. DesignCross-sectional cohort study combined with longitudinal follow-up data. MethodsWe carried out a gynecologic evaluation, pelvic ultrasound, and laboratory and microbiologic assessment in 19 women with APECED. Retrospective data were collected from previous study visits and hospital records. ResultsThe study subjects' median age was 42.6 years (range, 16.7-65.5). Sixteen patients (84%) had premature ovarian insufficiency, diagnosed at the median age of 16.5 years; 75% of them used currently either combined contraception or hormonal replacement therapy. In 76% of women, the morphology and size of the uterus were determined normal for age, menopausal status, and current hormonal therapy. Fifteen patients (79%) had primary adrenal insufficiency; three of them used dehydroepiandrosterone substitution. All androgen concentrations were under the detection limit in 11 patients (58%). Genital infections were detected in nine patients (47%); most of them were asymptomatic. Gynecologic C. albicans infection was detected in four patients (21%); one of the strains was resistant to azoles. Five patients (26%) had human papillomavirus infection, three of which were high-risk subtypes. Cervical cell atypia was detected in one patient. No correlation between genital infections and anti-cytokine autoantibodies was found. ConclusionsOvarian and adrenal insufficiencies manifested with very low androgen levels in over half of the patients. Asymptomatic genital infections, but not cervical cell atypia, were common in female patients with APECED.Peer reviewe

Kierrätysmateriaalien käyttöosuusvelvoite kiertotalouden edistäjänä

Käyttöosuusvelvoite on yksi kiertotalouden työkaluista, joka parhaimmillaan edistää kierrätetyn materiaalin markkinoita vähentäen samalla neitseellisten raaka-aineiden käyttöä. Käyttöosuusvelvoitteella viitataan tässä selvityksessä niin sitoviin lainsäädännöllisiin ohjauskeinoihin, julkisten hankintojen hankintakriteereihin kuin vapaaehtoisiin sopimuksiin. Käyttöosuusvelvoite on uudenlainen työkalu kiertotalouden edistämiseen ja luonnonvarojen kulutuksen hillitsemiseen, minkä vaikuttavuudesta ei ole vielä kokemukseen perustuvaa tutkimusta. Tämä selvitys toimii pohjustavana esiselvityksenä, jonka tuloksia voidaan hyödyntää suunniteltaessa mahdollisia käyttöosuusvelvoitteen kehittämisen seuraavia askeleita. Tässä selvityksessä tutkittiin käyttöosuusvelvoitetta ohjauskeinona neljässä arvoketjussa: muovit, betoni, kuitukankaat sekä ravinteet (typpi ja fosfori). Selvityksessä muodostettiin suosituksia ja näkemyksiä pohjautuen asiantuntijahaastatteluihin sekä sidosryhmätyöpajoihin. Suositukset muovin, kuitukankaiden ja betonin arvoketjuissa pohjautuivat green deal -sopimuksiin. Ravinteille ei pystytty muodostamaan tämän selvityksen pohjalta suosituksia. Ennen käyttöosuusvelvoitteen käyttöönottoa tulee kuitenkin kokonaisvaltaisesti arvioida, voidaanko sillä saavuttaa tietylle arvoketjulle asetettuja tavoitteita.Tämä julkaisu on toteutettu osana Kiertotalousohjelman toimeenpanoa. Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Pregnancy Outcome in Women With APECED (APS-1) : A Multicenter Study on 43 Females With 83 Pregnancies

Context: Autoimmune polyendocrinopathy-candidiasis-ectodermal dystrophy (APECED; also known as autoimmune polyendocrine syndrome type 1) has a severe, unpredictable course. Autoimmunity and disease components may affect fertility and predispose to maternal and fetal complications, but pregnancy outcomes remain unknown. Objective: To assess fetal and maternal outcomes and course of clinical APECED manifestations during pregnancy in women with APECED. Design and Setting: A multicenter registry-based study including 5 national patient cohorts. Patients: 321 females with APECED. Main Outcome Measure: Number of pregnancies, miscarriages, and deliveries. Results: Forty-three patients had altogether 83 pregnancies at median age of 27 years (range, 17-39). Sixty (72%) pregnancies led to a delivery, including 2 stillbirths (2.4%) and 5 (6.0%) preterm livebirths. Miscarriages, induced abortions, and ectopic pregnancies were observed in 14 (17%), 8 (10%), and 1 (1.2%) pregnancies, respectively. Ovum donation resulted in 5 (6.0%) pregnancies. High maternal age, premature ovarian insufficiency, primary adrenal insufficiency, or hypoparathyroidism did not associate with miscarriages. Women with livebirth had, on average, 4 APECED manifestations (range 0-10); 78% had hypoparathyroidism, and 36% had primary adrenal insufficiency. APECED manifestations remained mostly stable during pregnancy, but in 1 case, development of primary adrenal insufficiency led to adrenal crisis and stillbirth. Birth weights were normal in >80% and apart from 1 neonatal death of a preterm baby, no serious perinatal complications occurred. Conclusions. Outcome of pregnancy in women with APECED was generally favorable. However, APECED warrants careful maternal multidisciplinary follow-up from preconceptual care until puerperium.Peer reviewe

Murrosiän kehitys ja munasarjojen vajaatoiminta APECED-tautia sairastavilla tytöillä ja naisilla

Autoimmuunipolyendokrinopatia-kandidiaasi-ektodermidystrofia (APECED) on harvinainen perinnöllinen suomalaiseen tautiperintöön kuuluva autoimmuunisairaus. Taudin tyypillisiä ilmentymiä ovat pitkäaikaiset kandidainfektiot, lisämunuaiskuoren vajaatoiminta ja lisäkilpirauhasten vajaatoiminta. Kolmanneksi yleisin hormonivaje naisilla on ennenaikainen munasarjojen vajaatoiminta, jonka seurauksia ovat kuukautisten puuttuminen, vaihdevuosioireet sekä estrogeenipuutoksen aiheuttamat pitkäaikaiset terveyshaitat. Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata APECED-tautia sairastavien naispotilaiden murrosiän kehitys, kasvu murrosiän aikana ja ennenaikaisen munasarjojen vajaatoiminnan ilmaantuminen. Tutkimukseen kerättiin tietoja yhteensä 40 naispotilaasta suomalaisesta APECED-kohortista. Tutkimukseen otettiin mukaan yli 12-vuotiaat potilaat, joiden munasarjojen toiminnasta oli kerättävissä riittävästi tietoa sairaskertomuksista vuosilta 1968-2018. Ennenaikaisen munasarjojen vajaatoiminnan diagnoosi perustui vaihdevuosioireisiin, kuukautisten poisjäämiseen ja/tai FSH-arvoon ≥ 40 IU/L ennen 40 v ikää. Murrosikä alkoi spontaanisti 34 potilaalla, joista 29:llä kuukautiset alkoivat spontaanisti. Yhdellätoista potilaalla tarvittiin hormonikorvaushoitoa murrosiän kehitystä varten. Munasarjojen vajaatoiminta kehittyi yhteensä 28 potilaalle (70%) 16.0 vuoden mediaani-iässä. Munasarjojen vajaatoimintaa sairastavat potilaat olivat lyhyempiä menarken aikaan kuin muut APECED-potilaat, mutta aikuispituus ei eronnut ryhmien välillä. Munasarjojen vajaatoimintaa sairastavilla oli merkittävästi useammin lisämunuaiskuoren vajaatoiminta (93% vs. 58%, p = 0.017) ja munasarjavasta-aineita (81% vs. 30%, p = 0.003) kuin muilla APECED-potilailla (n = 12). Harvat potilaista olivat saaneet lapsia, mutta hedelmällisyydessä ei havaittu eroa munasarjojen vajaatoimintaa sairastavien ja muiden naispotilaiden välillä. Ennenaikainen munasarjojen vajaatoimina kehittyi suurimmalle osalle APECED-potilaista ja useimmiten pian menarken jälkeen. Hormonikorvaushoidon oikea-aikainen aloittaminen on tärkeää normaalin murrosiän kehityksen ja kasvun turvaamiseksi. Mahdollisuuksia hedelmällisyyden säilyttämiseen ennen munasarjojen vajaatoiminnan kehittymistä tulee pyrkiä kehittämään

KuvaKieli-projekti yhdessä Alvar Aalto -museon kanssa

Koululuokat ovat tehneet museovierailuja jo vuosikymmenten ajan. Tämä artikkeli käsittelee kielten opetusta museoympäristössä museon esineitä ja materiaaleja hyödyntäen. Jyväskylän yliopiston aineen- ja luokanopettajaopiskelijat toteuttivat kieltenopiskelua ja muotoilukasvatusta yhdistävän KuvaKieli-projektin yhteistyössä Jyväskylän Alvar Aalto -museon kanssa. Projektin tavoitteena oli luoda museolle erilaisia kielten oppimateriaaleja ja työpisteitä, joita museolla vierailevat ryhmät voivat vapaasti hyödyntää. Tavoitteena oli luoda museoon toiminnallinen ympäristö ja murtautua näin ulos stereotyyppisen museovierailun kaavasta.nonPeerReviewe

Pregnancy Outcome in Women With APECED (APS-1): A Multicenter Study on 43 Females With 83 Pregnancies

Context Autoimmune polyendocrinopathy-candidiasis-ectodermal dystrophy (APECED; also known as autoimmune polyendocrine syndrome type 1) has a severe, unpredictable course. Autoimmunity and disease components may affect fertility and predispose to maternal and fetal complications, but pregnancy outcomes remain unknown. Objective To assess fetal and maternal outcomes and course of clinical APECED manifestations during pregnancy in women with APECED. Design and Setting A multicenter registry-based study including 5 national patient cohorts. Patients 321 females with APECED. Main Outcome Measure Number of pregnancies, miscarriages, and deliveries. Results Forty-three patients had altogether 83 pregnancies at median age of 27 years (range, 17–39). Sixty (72%) pregnancies led to a delivery, including 2 stillbirths (2.4%) and 5 (6.0%) preterm livebirths. Miscarriages, induced abortions, and ectopic pregnancies were observed in 14 (17%), 8 (10%), and 1 (1.2%) pregnancies, respectively. Ovum donation resulted in 5 (6.0%) pregnancies. High maternal age, premature ovarian insufficiency, primary adrenal insufficiency, or hypoparathyroidism did not associate with miscarriages. Women with livebirth had, on average, 4 APECED manifestations (range 0-10); 78% had hypoparathyroidism, and 36% had primary adrenal insufficiency. APECED manifestations remained mostly stable during pregnancy, but in 1 case, development of primary adrenal insufficiency led to adrenal crisis and stillbirth. Birth weights were normal in >80% and apart from 1 neonatal death of a preterm baby, no serious perinatal complications occurred. Conclusions Outcome of pregnancy in women with APECED was generally favorable. However, APECED warrants careful maternal multidisciplinary follow-up from preconceptual care until puerperium