Katastrofiili

Katastrofiili on taidekirjoittamisen menetelmällä toteutettu hybridi, joka sisältää sekä luovan kirjoittamisen elementtejä, että teoreettisia kudelmia. Lopputyöni tutkii tekstiteollisuuden ja kuvatuotannon välistä yhteyttä. Tuon perinteisten taideteollisten alojen rinnalle tekstin omana tuotannonlajina, ja pohdin tekstin merkitystä osana visuaalista kulttuuria ja nykytaidetta. Painopiste työssäni on tekijyyden kriisissä ja kriisin yhteys tekijän kokemaan aikakauteen. Työn lähtökohtana toimii oma kykenemättömyyteni tehdä taidetta, jota lähestyn teoreettisen ajattelun kautta. Lopputyössäni yhdistän omaan katastrofiini 1900-luvulla kehittyneen mannermaisen filosofian näkemyksiä katkoksista, lopuista ja kaaoksesta. Essee-elokuvien ja autofiktion genressä liikkuva työni purkaa auki, miten käsityksemme nykyhetkestä on muuttunut 2000-luvulle tultaessa. Paneudun erityisesti 9/11-tapahtumien visuaalisen esittämisen vaikutuksiin, ja liitän tuon katastrofin ekokriisiin. Lisäksi tutkin elokuvia, joiden muotokeinot laajentuvat kuvasta kohti tekstiä ja ääntä. Tutkin mm.Pier Paolo Pasolinin, Marguerite Durasin, Michael Glawoggerin ja Derek Jarmanin elokuvia. Teoriatasolla saan apua Hanna Meretojan metanarratiivisuuden määrittelystä, Elizabeth Povinellin tapahtumoisesta, François Laruellen epäfilosofiasta ja tekemättömyyden ajatuksista. Lopuksi Katastrofiili kyseenalaistaa katastrofin kokemuksen selvärajaisena ilmiönä. Katastrofin kasautumisen ja kertaantumisen elementit näkyvät ennen kaikkea luovan prekaarin elämässä.Katastrofiili (Catastrophile) is a hybrid work realised through the method of art writing: a text woven from creative writing and theory. My thesis explores the connection between the text and image production. Beside the traditional fields of art and design, I bring text as its own type of production, and reflect on the significance of text as a part of visual culture and contemporary art. The focus of my work is the crisis of authorship and the connection of this crisis to the era experienced by the author.My work is based on my own inability to make art, which I approach through theoretical thinking. In my thesis I combine my own catastrophe with views of 20th century continental philosophy regarding interruptions, endings, and chaos. Moving within the genres of essay film and autofiction, my work deconstructs how our perception of the present has changed as we’ve entered the 21st century. I specifically delve into the effects of visual representations of the events of 9/11, and link that catastrophe to the ecological crisis. Additionally, I study the formal elements of works that expand the filmic image through experimental approaches to text and sound. I study films by i.a. Pier Paolo Pasolini, Marguerite Duras, Michael Glawogger and Derek Jarman. At the theoretical level I am aided by Hanna Meretoja’s definition of metanarrative, Elizabeth Povinelli’s quasi-event,François Laruelle’s non-philosophy and thoughts on non-doing. Eventually, Katastrofiili questions the experience of catastrophe as a distinct phenomenon in the era of networks. This accumulation and multiplication of disaster is reflected above all in the mechanisms of creative precarity

The expected economic impacts of the EU-Canada Comprehensive Economic and Trade Agreement in Finland

The CETA agreement aims to remove especially various non-tariff measures (NTMs) on trade and investment stemming from regulatory practices, in addition to the nearly full elimination of tariffs between the EU and Canada. This report analyses the expected impacts of the agreement to the Finnish economy with a GTAP CGE model and microdata analyses on the current trade structures. The expected GDP impact of 0.04 percent to Finland is slightly higher than the EU average (0.03 percent). In terms of value added, most sectors in Finland grow minimally as a result of the CETA. The highest bilateral trade effects are found for motor vehicles and transport equipment industries where both bilateral exports and imports are expected to increase by over 100 percent. Further, the extensive liberalisation of services trade is likely to have some positive effects for Finland as some 30-50 percent of the current domestic value added from Finnish exports to Canada originated from service exports. Even nearly total opening of public procurement markets to EU exporters in Canada is not, again, likely to result in very large benefits for EU firms in absolute terms, while some increases are possible. The reduction of fixed and marginal costs of exporting in the CETA agreement is likely to open the Canadian market to Finnish SME exporters, which have not entered the Canadian market as well as other export markets until now

The impact of energy tax refunds on manufacturing firm performance: evidence from Finland’s 2011 energy tax reform

Finland’s 2011 energy tax reform increased excise taxes on energy. The tax increase raised concerns about competitiveness of the manufacturing sector, and in the beginning of 2012 a pre-existing tax exemption to manufacturing was extended to a larger set of firms. The extension increased the number of firms eligible for energy tax refunds from about ten to over 140. At the same time, the tax refunds increased from just under EUR 10 million to over EUR 200 million. This study evaluates the effects of the energy tax refunds on the economic and environmental performance of the manufacturing firms that became tax exempt in 2011-2012. We compare detailed information on the newly exempt and non-exempt plants’ economic outcomes and energy use to estimate the impact of the energy tax exemption on plants’ economic performance and energy efficiency. In the period 2012-2016 the refunds were on average 1 percent of the total expenses of the firms that have been refund recipients since 2011-2012. Comparison of exempt and non-exempt plants’ energy intensities, if measured by the ratio of electricity use to total expenses, suggests that the energy tax refund does not sort out particularly energy intensive manufacturing. That is, plants can have similar energy intensities but receive different tax treatment. The results on the impact of the energy tax refund on the economic performance of manufacturing plants are most compatible with no important effect on revenue, value added, wages, employees or total energy use, and a negative impact on gross output and energy efficiency.This publication is part of the Government Plan for Analysis, Assessment and Research (tietokayttoon.fi). The content is the responsibility of the authors and does not necessarily represent the views of the Government

Menokartoitus - periaatteet ja käytännön toteutus

Muistiossa käydään läpi julkisen talouden menokartoitusten periaatteellista taustaa sekä Suomessa keväällä 2011 toteutetun hallinnonalakohtaisen kartoituksen laatimismenettelyä ja tulosten pääpiirteitä. Lisäksi esitellään muissa maissa tehtyjä menokartoituksia sekä eräitä julkisten menojen mitoittamiseen ja kohdentamiseen liittyviä taloustieteellisiä näkökulmia. Muistioon sisältyy myös kuvaus julkisten menojen tasosta ja kohdentumisesta Suomessa ja muissa OECD-maissa

Common or own goals : Reforming the financing of the European Union

The report for the Design for Government project published in June 2015 proposed a new, quick-toimplement model for including experiments and behavioural approaches into Finnish policy design. The use of behavioural approaches as part of governmental steering has been shown to make policy more user-orientated, targeted and efficient. The project was inspired by international examples, including experiments such as the one from the UK where tweaked tax return notices resulted in millions of pounds of savings in three short weeks (Hallsworth et al., 2014), or the scheme that personalised text message reminders on unpaid fines, which was estimated to benefit the UK government by over 800,000 pounds worth of additional payments each week (Haynes et al., 2013). Chapter 3 has now been translated into English for a broader audience and use. Originally this chapter advised that the Finnish government should incorporate a two-year behavioural knowledge based experimentation system into its government plan this parliamentary term. In practice, this meant that while planning its policy, the government should evaluate its decisions based on knowledge about human behaviour. This addition would help make Finnish government both more open and effective in its operations. Kieliversiot: Design for Government - kokeiluilla ihmislähtöistä ohjausta (17.06.2015

Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia

Suomen energiaverotusta uudistettiin vuoden 2011 alusta. Energiahyödykkeiden verotus kiristyi ja lämmitys- ja liikennepolttoaineiden verotus pohjautui enemmän poltosta aiheutuviin hiilidioksidipäästöihin. Vuoden 2012 alusta muutettiin lisäksi energiaintensiivisen teollisuuden veronpalautusjärjestelmää niin, että palautusten ja niitä saavien yritysten määrä nousu merkittävästi. Tässä tutkimuksessa analysoidaan: 1) energiaveron palautusjärjestelmää ja sen muutosta vuonna 2012 verrattuna sille asetettuihin tavoitteisiin ja 2) liikennepolttoaineiden verotuksen muutoksia vuonna 2011 ja sen vaikutuksia. Energiaverojen palautusjärjestelmää tarkastellaan kansainvälisen tutkimuskirjallisuuden perusteella ja suomalaisten yritystason mikrotietokantojen avulla. Analyysien pohjalta energiaverojen palautusjärjestelmä ei saavuta sille asetettua tavoitetta yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn tukemisesta merkittävästi. Lisäksi kyseisen järjestelmän havaitaan häiritsevän merkitsevästi sekä toimialojen välistä että niiden sisäistä kilpailua ja suosivan erityisesti jo markkinoilla olevia hyvin suuria yrityksiä. Liikenteen polttoaineiden osalta tarkastellaan polttoaineverojen läpimenoa kuluttajahintoihin vuoden 2011 energiaverouudistuksen yhteydessä. Vuoden 2012 alussa dieselin valmistevero nousi yhteensä 10,55 senttiä/litra ja bensiinin valmistevero 2,34 senttiä/litra. Veromuutoksen vaikutusta kuluttajahintoihin estimoidaan käyttäen yksityiskohtaisia huoltoasematason hintatietoja. Tutkimuksessa estimoidaan dieselin veromuutoksen vaikutus dieselin hintaan hyödyntäen epäsymmetrisiä muutoksia dieselin ja bensiinin veroasteissa. Tulosten mukaan noin 70 % dieselin veronkorotuksesta meni läpi kuluttajahintoihin. Aineisto indikoi myös, että huoltoasemat ovat nostaneet hintoja jo kaksi kuukautta ennen vuoden 2012 alussa tapahtunutta veromuutosta, mahdollisesti vastauksena veronkorotukseen varautuvien kuluttajien ennakoiviin ostoihin

Kestävyysarvioinnin toimintamalli : Keskustelualoite

Valtioneuvoston kanslia aloittaa vuosittaisen yhteiskunnallisen kestävyysarvioinnin vahvistamaan kokonaiskuvaa suomalaisen yhteiskunnan kestävyyshaasteiden nykytiloista, ylivaalikautisista kehitysnäkymistä ja keskinäisriippuvuuksista. Laajasti suomalaista yhteiskuntaa tarkastelevalla kestävyysarvioinnilla voidaan tunnistaa myös merkittäviä poikkihallinnollisia ja monisektorisia vipuvaikutustekijöitä. Arviointi luo parempia edellytyksiä priorisoida toimia, vahvistaa yhteiskunnan myönteisiä kehityskulkuja sekä välttää ja lieventää ratkaisuja, jotka vastatessaan tiettyyn haasteeseen luovat samaan aikaan merkittäviä ei-toivottuja sivuvaikutuksia toisaalle. Arviointiin osallistetaan ministeriöiden lisäksi laajemmin yhteiskunnan toimijoita ja sidosryhmiä. Arviointia tehdään samanaikaisesti viidestä kestävyyden näkökulmasta. Valitut näkökulmat ovat ekologinen kestävyys, inhimillinen ja kulttuurinen kestävyys, sosiaalinen ja terveydellinen kestävyys, taloudellinen kestävyys sekä turvallisuuden, oikeusvaltion ja demokratian kestävyys. Kestävyysarvioinnissa ei ole kyse hallituksen toimien tai onnistumisen arvioinnista. Kyseessä on valtioneuvostotasoinen työkalu, jonka avulla 1) selkeytetään kestävyyksien yhteyksiä toisiinsa ja tunnistetaan niistä nousevia systeemisiä mahdollisuuksia ja riskejä sekä keskeisiä vaikutuskanavia ja vipuvaikutuskohtia 2) luodaan tilannekuvaa eri kestävyyksien nykytilasta ja viime vuosien kehityksestä 3) tunnistetaan muutosajureita ja vaihtoehtoisia kehityskulkuja ylivaalikautisesti, jotta tuleviin haasteisiin voidaan vaikuttaa ennakoivasti ja tavoitteiden mukaisesti. Keskustelualoite esittelee kestävyysarvioinnin ideaa, tavoitteita ja metodologiaa. Kestävyyshaasteiden monimutkaisia riippuvuuksia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia havainnollistetaan kolmella esimerkillä, joita ovat energiajärjestelmän murros, osaavan työvoiman saatavuus ja kohtaanto sekä sosiaalinen koheesio