"What is a mother tongue?" : Language identity construction of ESL speakers in Finland

Englantia käytetään yhä enenevässä määrin lingua francana ympäri maailmaa. Suurin osa näistä puhujista puhuu äidinkielenään muuta kieltä kuin englantia, mikä johtaa maailmanlaajuisesti ennennäkemättömiin kielellisiin tilanteisiin, joita vauhdittaa muun muassa kansainvälisten yhteisöjen kasvu ympäri maailmaa. Euroopassa englantia toisena kielenä puhuvien määrä on erityisesti nousussa alueilla, joissa sitä ei puhuta virallisena kielenä, kuten Pohjoismaissa ja Alankomaissa. Tässä tutkielmassa tarkastellaan englantia toisena kielenä puhuvien kieli-identiteetin rakentumista Suomessa. Tarkoituksena on tutkia, miten osallistujat rakentavat kielellistä identiteettiään kertomuksina ja miten he näkevät roolinsa ja oikeutensa englannin puhujina. Tutkielman teoreettinen viitekehys koostuu kolmesta tutkimusalasta: englanti lingua francana (ELF), kaksikielisyys ja identiteetti. Identiteettiä tarkastellaan poststrukturaalisen perinteen mukaisesti dynaamisena ja moninaisena konstruktiona, joka on ristiriitainen ja ajassa ja paikassa muuttuva. Identiteetille on olennaista subjektiivisuus: yksilö voi samaan aikaan sekä vaikuttaa omaan identiteettiinsä että olla ulkoisen vaikutuksen alainen. Tässä tutkielmassa tätä ulkoista vaikutusta tarkastellaan erityisesti määritelmien, kuten äidinkieli ja natiivipuhuja, sekä yksikielisen natiivipuhujan ihanteen näkökulmasta. Tutkielman aineisto koostuu strukturoiduista taustatietolomakkeista ja puolistrukturoiduista kerronnallisista henkilöhaastatteluista. Osallistujina on kuusi Suomen kansalaista, jotka ovat käyttäneet nuoresta asti englantia lingua francana ja kokevat sen vahvaksi kielekseen. Nämä osallistujat ovat elämänsä aikana kuuluneet kansainvälisiin yhteisöihin asuessaan eri puolilla maailmaa. Henkilöhaastattelut on tehty kerronnallisen teemahaastattelun muodossa, ja niitä analysoidaan diskurssianalyysin keinoin. Analyysin tukena käytetään positioteoriaa, jonka mukaan identiteetti rakentuu diskursseissa positioiden avulla. Nämä positiot voivat olla refleksiivisiä (itse määriteltyjä) tai interaktiivisia (toisten määrittelemiä), ja ne muokkaavat yksilön minä-kuvaa erilaisissa diskursiivisissa tilanteissa. Tutkimuksen tulokset tukevat väitettä kieli-identiteetin dynaamisuudesta ja muuttuvuudesta. Osallistujat näyttävät rakentavan kielellistä identiteettiään kontekstisidonnaisesti nojaten erilaisiin kielellisiin tekijöihin, kuten syntyperä, kompetenssi, funktio ja asenteet. Diskurssianalyysin ja positioteorian avulla analysoidut kertomukset osoittavat, että hallitseva yksikielisen natiivipuhujan ideaali vaikuttaa jossain määrin osallistujien kieli-identiteettiin. Lisäksi tuloksista havaitaan, että ulkoinen ja sisäinen (itse-) identifiointi ovat paikoittain ristiriidassa keskenään. Tämän vuoksi väitän, että kielelliset konstruktiot, kuten äidinkieli ja natiivipuhuja, eivät tue osallistujien kaksikielistä ja dynaamista kieli-identiteettiä

Johtavien ohutkalvopintojen valmistaminen aerosolitekniikoilla

Aerosolimenetelmillä voidaan tuottaa monenlaisia pintoja ja monin eri tavoin. Tässä työssä käytettiin Tampereen teknillisen yliopiston Fysiikan laitoksen Aerosolifysiikan tutkimuslaboratorion liekkiruiskumenetelmää (Liquid Flame Spray, LFS). Se on terminen ruiskuprosessi, jossa prekursori syötetään erityisesti tätä menetelmää varten suunnitellun polttimen kautta vety-happi-liekkiin. Polttimia on kahta erilaista mallia, joiden dimensiot ovat keskenään erilaiset ja näillä eroilla on vaikutusta saataviin hiukkasiin. Menetelmällä on mahdollista saada hyvin korkealaatuisia nanohiukkasia. Prekursori koostuu helposti haihtuvasta liuottimesta ja yhdestä tai useammasta lähtöaineesta, joiden tulee liueta liuottimeen. Prekursori syötetään liekkiin halutulla nopeudella , lähtöaineet reagoivat kuumassa liekissä ja deposoituvat ohuena kalvona haluttuun pintaan. Tutkimuksen kohteena oli Tampereen teknillisen yliopiston Kemian ja biotekniikan laitoksen Valokemian tutkimusryhmän orgaaninen aurinkokenno ja siihen tuleva johtava ohutkalvopinta. Pinnan valmistamiseen liittyi rajoitteita, joiden vuoksi sopivaa valmistusmenetelmää kokeiltiin useilla eri tavoilla. Aerosolimittauksia tehtiin, jotta varmistuttiin valmistettavien hiukkasten nanokokoluokasta. Perinteisen liekkiruiskumenetelmän lisäksi pintoja valmistettiin putkiuunissa ja liekkiruiskumenetelmää käytettäessä useita erilaisia pinnoitusmenetelmiä käytettiin, kuten viilennettyä pinnoitusalustaa, joka sijoitettiin liekin viereen eikä päälle kuten pinnoitettavat pinnan yleensä. Pinnoitusalustaan kiinnitettiin pinnoitettavat lasilevyt ja niiden alla metallikotelossa kiersi viilentävä vesivirtaus. Tuloksia saatiin useimmilla pinnan valmistustavoilla. Lähtöaineina käytettiin epäorgaanisia hopea- ja sinkkinitraatteja ja myös orgaanisia hopea –ja sinkkisuoloja testattiin lähtöaineina. Näillä valmistettiin prekursoreita pelkästään hopea- ja sinkkilähtöaineista ja myös yhdistämällä niitä samaan prekursoriin. Parhaat tulokset saatiin hopealla käyttämällä pinnoituksessa apuna viilennettyä pinnoitusalustaa. Tätä olisi kokeiltu myös kvartsilaseille, mutta ennen kokeilujen aloittamista tarvittava poltin rikkoutui. Koska liekkiruiskumenetelmällä saatiin lupaavia tuloksia, kokeita tulisi jatkaa sovelluskohteeseen sopivan johtavan ohutkalvopinnan valmistamiseksi. Myös muiden lähtöaineiden käyttöä tulisi harkita. /Kir1

Family of human oxysterol binding protein homologues : ORP2 is a new regulator of cellular lipid metabolism

Väitöskirja, ohj. Vesa Olkkonen ja Elina Ikonen ; myös pd

Baking Quality Assessment of Twenty Whole Grain Oat Cultivar Samples

Whole grain oat has become an increasingly popular baking ingredient. Still, oat baking poses many industrial challenges because the baking quality criteria have not been set for whole grain oat flours, and cultivar variation remains unknown. We aimed to assess the baking quality variation of twenty whole grain oat cultivar samples, and to identify the factors that caused the variation. It was hypothesised that by optimising the water absorption of the dough (i.e., dough yield) by test baking method, the best baking potential could be achieved for all oat cultivar samples. The baking trials were conducted as whole oat baking, without wheat or gluten additions. In most of the samples, good baking quality was obtained by dough yield optimisation. The highest specific volumes (1.9–1.93 mL/g) and best crumb properties were achieved in the samples with the highest optimal dough yields, 205. However, baking quality varied, as all samples could not be baked with good quality at high dough yields. Additionally, small median particle size and high fat content of the oat flours were related to good baking properties of whole grain oat at optimised dough yield (p < 0.05). These findings can benefit the development and the optimisation of industrial oat baking processes

Baking Quality Assessment of Twenty Whole Grain Oat Cultivar Samples

Whole grain oat has become an increasingly popular baking ingredient. Still, oat baking poses many industrial challenges because the baking quality criteria have not been set for whole grain oat flours, and cultivar variation remains unknown. We aimed to assess the baking quality variation of twenty whole grain oat cultivar samples, and to identify the factors that caused the variation. It was hypothesised that by optimising the water absorption of the dough (i.e., dough yield) by test baking method, the best baking potential could be achieved for all oat cultivar samples. The baking trials were conducted as whole oat baking, without wheat or gluten additions. In most of the samples, good baking quality was obtained by dough yield optimisation. The highest specific volumes (1.9–1.93 mL/g) and best crumb properties were achieved in the samples with the highest optimal dough yields, 205. However, baking quality varied, as all samples could not be baked with good quality at high dough yields. Additionally, small median particle size and high fat content of the oat flours were related to good baking properties of whole grain oat at optimised dough yield (p < 0.05). These findings can benefit the development and the optimisation of industrial oat baking processes

The role of hydrothermal treatment (steaming and tempering) parameters on oat groat, flake and flour properties

Peer reviewe

Protein A/G-based surface plasmon resonance biosensor for regenerable antibody-mediated capture and analysis of nanoparticles

Characterization of nanoparticles (NPs) and their subpopulations in heterogeneous samples is of utmost importance, for example, during the initial design of targeted NP therapies and the different phases of their production cycle. Biological NPs such as extracellular vesicles (EVs) have shown promise in improving the drug delivery capabilities compared to traditional NP-based therapies, for example, in treating cancer and neurodegenerative diseases. This work presents a general antibody-mediated surface capture and analysis protocol for NPs using a Protein A/G-functionalized surface plasmon resonance biosensor. The use of anti-streptavidin antibodies allows regenerable capture of biotin-containing NPs such as large unilamellar vesicles commonly used as drug delivery vehicles. Furthermore, the use of antibodies directed against glycophorin A and B (CD235a and b) enabled diffusion-limited specific surface capture of red blood cell-derived extracellular vesicles (RBC EVs). RBC EVs showed the efficacy of the biosensor in the determination of size and bulk concentration of NP subpopulations isolated from a complex biological matrix. The mean size of the surface -captured RBC EVs was comparable to the corresponding sizes derived for the entire EV population measured with well-established NP sizing techniques, namely, nanoparticle tracking analysis and dynamic light scattering. Taken together, the Protein A/G-functionalized biosensor provides a generic alternative to the existing NP -capturing sensors based on, for example, covalent antibody attachment, hydrophobic surfaces or biotin-capped self-assembled monolayers.Peer reviewe

Human Mesenchymal Stromal Cell Secretome Promotes the Immunoregulatory Phenotype and Phagocytosis Activity in Human Macrophages

Human mesenchymal stromal/stem cells (hMSCs) show great promise in cell therapy due to their immunomodulatory properties. The overall immunomodulatory response of hMSCs resembles the resolution of inflammation, in which lipid mediators and regulatory macrophages (Mregs) play key roles. We investigated the effect of hMSC cell-cell contact and secretome on macrophages polarized and activated toward Mreg phenotype. Moreover, we studied the effect of supplemented polyunsaturated fatty acids (PUFAs): docosahexaenoic acid (DHA) and arachidonic acid, the precursors of lipid mediators, on hMSC immunomodulation. Our results show that unlike hMSC cell-cell contact, the hMSC secretome markedly increased the CD206 expression in both Mreg-polarized and Mreg-activated macrophages. Moreover, the secretome enhanced the expression of programmed death-ligand 1 on Mreg-polarized macrophages and Mer receptor tyrosine kinase on Mreg-activated macrophages. Remarkably, these changes were translated into improvedCandida albicansphagocytosis activity of macrophages. Taken together, these results demonstrate that the hMSC secretome promotes the immunoregulatory and proresolving phenotype of Mregs. Intriguingly, DHA supplementation to hMSCs resulted in a more potentiated immunomodulation with increased CD163 expression and decreased gene expression of matrix metalloproteinase 2 in Mreg-polarized macrophages. These findings highlight the potential of PUFA supplementations as an easy and safe method to improve the hMSC therapeutic potential.Peer reviewe