Maanvastaisten betonilaattojen kosteustekninen toiminta ja sen merkitys radonläpäisevyyteen

Maanvastaisten alapohjarakenteiden kosteustekninen toimivuus on parantunut ajan kuluessa rakentamista ohjaavien määräysten muuttuessa. Lämmöneristepaksuudet ovat kasvaneet ja täyttökerroksessa on yleistynyt karkearakeisemman maa-aineksen käyttö. Lisäksi täyttökerroksen radontuuletusjärjestelmien sekä lattialämmitysjärjestelmien käyttö on yleistynyt. Kosteusteknisen toimivuuden parantumisen johdosta maanvastaisen betonilaatan kosteuspitoisuus tulee tasaantumaan aiempaa alhaisemmalle tasolle. Yksittäisissä laboratoriomittauksissa on havaittu viitteitä siitä, että betonin kosteuspitoisuus voi vaikuttaa betonin radonläpäisevyyteen. Tällöin maanvastaisen alapohjarakenteen läpi diffuusiolla kulkeutuva radonin määrä voi lisätä sisäilman radonpitoisuutta yli viitearvojen pienemmillä maaperän radonpitoisuuksilla. Teoriaosuudessa tarkasteltiin maanvastaisen alapohjarakenteen kosteustekniseen toimintaan liittyviä fysikaalisia ilmiöitä. Lisäksi tarkasteltiin maanvastaisen alapohjarakenteen eri rakennekerrosten vaikutusta alapohjarakenteen kosteus- sekä radontekniseen toimintaan. Aineistotutkimusosiossa tarkasteltiin maanvastaisen alapohjarakenteen kosteusteknistä toimivuutta kosteusmittausaineiston perusteella keräämällä vuosien 2000–2020 aikana tehtyjen kuntotutkimusten yhteydessä tehtyjä kosteusmittaustuloksia, joita täydennettiin diplomityön yhteydessä tehdyillä kosteusmittauksilla. Työn laboratoriotutkimusosuudessa mitattiin maanvastaisesta alapohjarakenteesta irrotettujen betonilaattojen radonläpäisevyyttä. Diplomityössä analysoidun aineiston ja sitä täydentävien kosteusmittausten perusteella maanvastaisten alapohjarakenteiden kosteustekninen toimivuus on parantunut lämmöneristekerrospaksuuden kasvamisen, karkearakeisten täyttökerrosten sekä täyttökerroksen tuuletusjärjestelmän ansiosta. Betonilaattojen suhteellinen kosteus tulee jatkossa tasaantumaan enenevissä määrin 50–60 % RH tasolle pitkällä aikavälillä. Uusien määräysten ja ohjeistusten mukaan toteutetuissa maanvastaisissa alapohjarakenteissa tiiviiden pintarakenteiden käyttö maanpäällisessä kerroksessa on pääsääntöisesti kosteus- ja sisäilmateknisesti turvallista, kunhan varmistetaan riittävä alustan kuivatus ennen päällystystä. Betonin ikääntyessä betonin lujuus kehittyy hydrataatioreaktion edetessä, jolloin betonilaatan radonläpäisevyys pienenee. Tehtyjen laboratoriomittausten perusteella betonin radonläpäisevyys kasvaa betonin kuivuessa. Kirjallisuuden perusteella betonin kuivuminen lisää radonläpäisevyyttä suhteessa enemmän, mitä betonin lujuuden kehittyminen vähentää. Rakentamista ohjaavien määräysten johdosta maanvastaiset alapohjarakenteiden betonilaatat tulevat olemaan entistä kuivempia, jonka johdosta radonin diffuusio alapohjarakenteiden läpi tulee olemaan suurempaa. Tutkimuksen perusteella on epätodennäköistä, että betonilaatan aiempaa pidemmälle etenevä kuivuminen kuitenkaan ainakaan systemaattisesti aiheuttaa sisäilman radonpitoisuuden kasvamista yli viitearvojen tavanomaisten radonpitoisuuksien alueilla, kunhan huolehditaan betonilaatan riittävästä lujuudesta tai käytetään muita radonia vähentäviä toimenpiteitä. On mahdollista, että heikosti tiivistetyissä tai heikkolujuuksisissa, kuten C15/20 lujuusluokan betonilaatoissa, betonilaatan läpi tunkeutuva radon voi nostaa sisäilman radonpitoisuuden yli sallittujen raja-arvojen, jonka johdosta heikkolujuuksisten betonien käyttöä maanvastaisissa betonilaatoissa tulee välttää. Kuitenkin tärkein radonin torjumiskeino on edelleen huolehtia alapohjarakenteen ilmatiiviydestä, koska merkittävin radonin kulkeutumisreitti on konvektiovirtaus rakenteiden ilmatiiviyskohtien kautta.Slab-on-ground structures’ moisture behavior has improved due to new regulations when thermal insulate thickness has risen and the use of coarse-grained soils have increased. In addition, the use of underfloor heating and ventilation system of filling layer has improved structures’ moisture behavior. Modern slab-on-ground structures’ moisture content of concrete slab can dry to 50-60 % RH level. There have been indications in individual laboratory measurements that concrete pores’ water vapor content influences concretes radon permeability. Slab-on-ground structures improving moisture behavior can grow to radon permeability and indoor air radon content based on individual laboratory measurements. The theoretical part deals with the phenomena related to slab-on-ground structures’ moisture behavior and how slab-on-ground structures’ structural layers influence moisture behavior. The material research section examined structures moisture behavior using moisture measurements of condition surveys. In laboratory studies, radon permeability, moisture content, and compressive strength of concrete slabs were measured. Based on the analysed material of the research, the moisture behavior of slab-on-ground structures has improved, when thermal insulation thickness has risen, and coarse-grained use has increased. In addition, the ventilation system of the filling layer has improved structures’ moisture behavior. The moisture content of modern slab-on-ground structures will stabilize to lower levels in the long run. Using the vapor-tight floor covering in modern slab-on-ground structure is moisture behavior safety above ground layer if the concrete slab’s moisture content is enough low before covering. As the concrete ages, the strength of the concrete develops as the hydration progresses, reducing the radon permeability of the concrete slab. Based on laboratory measurements, as the concrete dries, the concrete slabs radon permeability increases. Based on the literature, when the concrete is drying, it increases radon permeability more than the growth of concrete’s strength decrease. Modern slab-on-ground structures improvement of moisture behavior increase to radon flow through the concrete slab. Based on this, concrete slabs further drying would not cause an increase in the radon content of indoor airs above reference values if adequate strength of the concrete is ensured or other measures to reduce radon levels are used. It is possible that in poorly compacted or low-strength concrete slabs, such as C15/20 strength class, radon penetrating the concrete slab may raise the radon content of the indoor air above reference values, which avoids the use of low-strength concrete in concrete slabs. The most important radon entry is convection flow, so the most important thing is to take care of the air thickness of the structure

Yrityksen perustaminen ICT-alalle, Case JATlink Oy

Opinnäytetyön tarkoitus on tuoda esille osakeyhtiön perustamiseen JATlink Oy:ssa tarvitut dokumentit, sekä kyseisen yrityksen tuottaman palvelun KUORMAA.COM dokumentit. Näitä dokumentteja ovat liiketoimintasuunnitelma, markkinointisuunnitelma, osakas- sopimus, käyttö- ja sopimusehdot sekä rekisteriseloste. Työ on portfolio muodossa, joten se ei sisällä tutkimusta tai teoreettista taustaa. Työ tehtiin tarpeesta luoda selvä portfolio yrityksen perustamiseen tarvituista dokumenteista, jotta ne ovat jossakin pysyvästi tallessa.Luku 5 Osakassopimus on salassapidettävää materiaalia. Se on salattu liite, jota ei voi lukea tai julkaista

Influence of Hsp90 and HDAC Inhibition and Tubulin Acetylation on Perinuclear Protein Aggregation in Human Retinal Pigment Epithelial Cells

Retinal pigment epithelial (RPE) cells are continually exposed to oxidative stress that contributes to protein misfolding, aggregation and functional abnormalities during aging. The protein aggregates formed at the cell periphery are delivered along the microtubulus network by dynein-dependent retrograde trafficking to a juxtanuclear location. We demonstrate that Hsp90 inhibition by geldanamycin can effectively suppress proteasome inhibitor, MG-132-induced protein aggregation in a way that is independent of HDAC inhibition or the tubulin acetylation levels in ARPE-19 cells. However, the tubulin acetylation and polymerization state affects the localization of the proteasome-inhibitor-induced aggregation. These findings open new perspectives for understanding the pathogenesis of protein aggregation in retinal cells and can be useful for the development of therapeutic treatments to prevent retinal cell deterioration

Efflux Protein Expression in Human Stem Cell-Derived Retinal Pigment Epithelial Cells

Retinal pigment epithelial (RPE) cells in the back of the eye nourish photoreceptor cells and form a selective barrier that influences drug transport from the blood to the photoreceptor cells. At the molecular level, ATP-dependent efflux transporters have a major role in drug delivery in human RPE. In this study, we assessed the relative expression of several ATP-dependent efflux transporter genes (MRP1, -2, -3, -4, -5, -6, p-gp, and BCRP), the protein expression and localization of MRP1, MRP4, and MRP5, and the functionality of MRP1 efflux pumps at different maturation stages of undifferentiated human embryonic stem cells (hESC) and RPE derived from the hESC (hESC-RPE). Our findings revealed that the gene expression of ATP-dependent efflux transporters MRP1, -3, -4, -5, and p-gp fluctuated during hESC-RPE maturation from undifferentiated hESC to fusiform, epithelioid, and finally to cobblestone hESC-RPE. Epithelioid hESC-RPE had the highest expression of MRP1, -3, -4, and P-gp, whereas the most mature cobblestone hESC-RPE had the highest expression of MRP5 and MRP6. These findings indicate that a similar efflux protein profile is shared between hESC-RPE and the human RPE cell line, ARPE-19, and suggest that hESC-RPE cells are suitable in vitro RPE models for drug transport studies. Embryonic stem cell model might provide a novel tool to study retinal cell differentiation, mechanisms of RPE -derived diseases, drug testing and targeted drug therapy

BIMs mobileuse in the construction site

Tekniikka on kehittynyt 2000-luvulla valtavasti, jonka takia ihmisten arki- ja työelämä on muuttunut huomattavasti teknologisempaan suuntaan. Tämän takia on luonnollista, että rakennusalalla on otettu isoja askeleita tietoteknisempään suuntaan. Rakennusprojektissa on otettu käyttöön apuvälineeksi tietomalleja, jotka helpottavat koko rakennushankkeen ajan, niin suunnittelussa, kuin tuotannossa. Viime vuosina on otettu käyttöön tietomalleja myös työmaalle mobiililaitteiden mahdollistaman käytön vuoksi. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää mitä käyttömahdollisuuksia ja hyötyä tietomallien mobiilikäytöllä on rakentamisen aikana. Kandidaatintyö on suoritettu kirjallisuusselvityksenä. Lähteinä on käytetty aiheeseen liittyvää kirjallisuutta, sekä yliopistojen julkaisemia tieteellisiä artikkeleita liittyen tietomallintamiseen. Lisäksi aineistona on käytetty Suomessa julkaistuja opinnäytetöitä liittyen aiheeseen. Tutkimus on jaettu kolmeen osaan, jossa ensimmäisessä osassa käsitellään aiheeseen liittyvää teoriaa. Teoria osassa käsitellään yleisesti rakennuksen tietomallia, mobiililaitetta sekä lean-filosofiaa. Toisessa osassa käsitellään tietomallin hyödyntämistä rakennusprojektin tuotantovaiheessa. Tuotantovaiheessa tietomallia voidaan hyödyntää esimerkiksi tuotannonohjauksessa, kustannus- ja määrälaskennassa sekä työturvallisuudessa. Lisäksi toisessa osassa käsitellään lean rakentamisen periaatteita ja sen käytön tuomia hyötyjä rakennusprojekteissa. Tietomallien mobiilikäyttöä käsitellään työn kolmannessa osassa. Tässä osassa esitellään tietomallien mobiilikäytön tuomat käyttömahdollisuudet rakennustyömaalla ja niiden tuomat hyödyt rakentamisessa. Lisäksi kolmannessa osassa käsitellään mobiilisovelluksia, jotka mahdollistavat tietomallien käytön mobiililaitteilla. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että tietomallien mobiilikäyttö parantaa työn laatua, kommunikaatiota työmaalla ja lisää tuottavaa työaikaa rakennustyömaalla. Mobiililaitteita voidaan käyttää tietomallien tarkasteluun, havainnointiin sekä mitta- ja materiaalitietojen tuottamiseen. Lisäksi mobiilisovelluksilla voidaan kommunikoida tehokkaasti työmaalta toimistoon, lisäämällä puutelistoja ja havaintoja työmaalta suoraan tietomalliin. Työssä on käsitelty Teklan, Autodeskin, Stream BIM:n ja Daluxin mobiilisovelluksia, joilla voidaan tarkastella tietomalleja mobiililaitteilla

BIMs mobileuse in the construction site

Tekniikka on kehittynyt 2000-luvulla valtavasti, jonka takia ihmisten arki- ja työelämä on muuttunut huomattavasti teknologisempaan suuntaan. Tämän takia on luonnollista, että rakennusalalla on otettu isoja askeleita tietoteknisempään suuntaan. Rakennusprojektissa on otettu käyttöön apuvälineeksi tietomalleja, jotka helpottavat koko rakennushankkeen ajan, niin suunnittelussa, kuin tuotannossa. Viime vuosina on otettu käyttöön tietomalleja myös työmaalle mobiililaitteiden mahdollistaman käytön vuoksi. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää mitä käyttömahdollisuuksia ja hyötyä tietomallien mobiilikäytöllä on rakentamisen aikana. Kandidaatintyö on suoritettu kirjallisuusselvityksenä. Lähteinä on käytetty aiheeseen liittyvää kirjallisuutta, sekä yliopistojen julkaisemia tieteellisiä artikkeleita liittyen tietomallintamiseen. Lisäksi aineistona on käytetty Suomessa julkaistuja opinnäytetöitä liittyen aiheeseen. Tutkimus on jaettu kolmeen osaan, jossa ensimmäisessä osassa käsitellään aiheeseen liittyvää teoriaa. Teoria osassa käsitellään yleisesti rakennuksen tietomallia, mobiililaitetta sekä lean-filosofiaa. Toisessa osassa käsitellään tietomallin hyödyntämistä rakennusprojektin tuotantovaiheessa. Tuotantovaiheessa tietomallia voidaan hyödyntää esimerkiksi tuotannonohjauksessa, kustannus- ja määrälaskennassa sekä työturvallisuudessa. Lisäksi toisessa osassa käsitellään lean rakentamisen periaatteita ja sen käytön tuomia hyötyjä rakennusprojekteissa. Tietomallien mobiilikäyttöä käsitellään työn kolmannessa osassa. Tässä osassa esitellään tietomallien mobiilikäytön tuomat käyttömahdollisuudet rakennustyömaalla ja niiden tuomat hyödyt rakentamisessa. Lisäksi kolmannessa osassa käsitellään mobiilisovelluksia, jotka mahdollistavat tietomallien käytön mobiililaitteilla. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että tietomallien mobiilikäyttö parantaa työn laatua, kommunikaatiota työmaalla ja lisää tuottavaa työaikaa rakennustyömaalla. Mobiililaitteita voidaan käyttää tietomallien tarkasteluun, havainnointiin sekä mitta- ja materiaalitietojen tuottamiseen. Lisäksi mobiilisovelluksilla voidaan kommunikoida tehokkaasti työmaalta toimistoon, lisäämällä puutelistoja ja havaintoja työmaalta suoraan tietomalliin. Työssä on käsitelty Teklan, Autodeskin, Stream BIM:n ja Daluxin mobiilisovelluksia, joilla voidaan tarkastella tietomalleja mobiililaitteilla