Possibilities to improve yield of green manured spring barley crop by delayed sowing in organic production

During 2000-2002 field trials were carried out at two locations (Juva and Ruukki) to investigate the effect of delayed sowing on green manured barley crop

Mid-summer bare fallow effective in controlling perennial weeds

The results of this study suggest that stubble cultivation before ploughing is the most effective way to reduce the amount of E. repens when bringing the long-term ley to an end

International brand extension from the brand image viewpoint : case: Il Bagno Alessi by Oras

Siirretty Doriast

Values and worldviews in environmental and sustainability education : perspectives to their role and significance

This dissertation discusses the role of values and worldviews in environmental education (EE) and sustainability education (SE). Values and worldviews affect whether we feel concern for the environment and guide our environmental and sustainability choices and decisions. Even though values and worldviews have been studied rather extensively, their role and significance for EE and SE is so pivotal and broad-based, that many gaps in knowledge still exist. Furthermore, multidisciplinary studies covering a range of different educational contexts are not very common. This research aims to increase theoretical understanding of the multifaceted view of the role of values and worldviews in EE and SE, as well as elicit some new and specific aspects related to this role. The research consists of three empirical sub-studies, focusing on three different themes in different educational contexts: early non-formal nature-related education in Finland, sustainable development education in a Finnish university, and climate change in elementary education in Cambodia. The research approach was multidisciplinary, and values and worldviews were approached from the perspectives of history, education and pedagogy, environmental psychology, as well as environmental philosophy and ethics. The first two sub-studies were qualitative. The data of the sub-study I consisted of membership magazines of an early 20th century animal welfare organization Helsingin Eläinsuojeluyhdistys (HESY). These were analyzed using deductive content analysis. The data of the sub-study II consisted of a preliminary assignment and in-depth interviews with five higher education teachers in a Finnish university. The data was analyzed using abductive content analysis. The sub-study III was quantitative and based on a survey with Cambodian adolescents (N=389) from three public schools. This data was analyzed using confirmatory factor analysis (CFA) and structural equation modelling (SEM). The results of the study support the view that in order to understand educators’ or learners’ environmental and sustainability thinking or concern, it is important to understand their values, which may differ considerably. The results are in line with the view of environmental psychology that knowledge, emotions (e.g., concern) as well as values and worldviews are interconnected, and thus they should be considered in a holistic manner in EE and SE education. The research also found support for the idea that two value dimensions, intrinsic and instrumental values of nature and altruism and biospherism, underlie people's environmental engagement or sustainability thinking. In addition to these, however, other ideas based on relational values were found. As relational values may resonate with the lived experiences of people from different cultures, and reflect their environmental worldviews, pluralistic EE and SE education might benefit from including relational values as a third category alongside nature's intrinsic and instrumental values. Moreover, it may be worthwhile to study interest in interspecies relations as one of the explanations for environmental engagement alongside egoistic, altruistic and biospheric interests.Tämä väitöskirja käsittelee arvojen ja maailmankuvien roolia ympäristökasvatuksessa ja kestävyyskasvatuksessa. Arvot ja maailmankuvat vaikuttavat siihen, tunnemmeko huolta ympäristöstämme. Ne ohjaavat myös ympäristöön ja kestävään kehitykseen liittyviä valintojamme ja päätöksiämme. Arvoja ja maailmankuvia on tutkittu melko laajasti, mutta niiden rooli ja merkitys ympäristö- ja kestävyyskasvatukselle on niin keskeinen ja laaja-alainen, että tutkimustiedossa on edelleen monia aukkoja. Lisäksi monitieteiset tutkimukset, jotka kattavat erilaisia koulutuskonteksteja, eivät ole kovin yleisiä. Tämän tutkimuksen tavoitteena on lisätä teoreettista ymmärrystä arvojen ja maailmankuvien roolista ympäristökasvatuksessa ja kestävyyskasvatuksessa ja tuoda esille myös uusia näkökulmia tähän rooliin liittyen. Tutkimus koostuu kolmesta empiirisestä osatutkimuksesta, jotka keskittyvät kolmeen eri teemaan eri koulutuskonteksteissa: varhaiseen nonformaaliin luontokasvatukseen Suomessa, kestävän kehityksen opetukseen suomalaisessa yliopistossa ja ilmastoaiheiseen kasvatukseen perusopetuksessa Kambodžassa. Tutkimusote on monitieteinen ja arvoja ja maailmankuvia lähestytään historian, pedagogiikan, ympäristöpsykologian sekä ympäristöfilosofian ja -etiikan näkökulmista. Kaksi ensimmäistä osatutkimusta ovat laadullisia. Osatutkimuksen I aineisto koostuu Helsingin Eläinsuojeluyhdistyksen (HESY) 1900-luvun alkupuolen jäsenlehdistä. Nämä on analysoitu deduktiivisen sisällönanalyysin avulla. Osatutkimuksen II aineisto koostuu viiden suomalaisen korkeakouluopettajan kanssa tehdystä esitehtävästä ja haastatteluista. Aineisto on analysoitu käyttämällä abduktiivista sisällönanalyysiä. Osatutkimus III on määrällinen ja se perustuu kolmen kambodžalaisen yläkoulun oppilailla (N=389) toteutettuun kyselyyn. Nämä tiedot on analysoitu käyttämällä konfirmatorista faktorianalyysiä ja rakenneyhtälömallinnusta. Tutkimuksen tulokset tukevat näkemystä, jonka mukaan on tärkeää ymmärtää kasvattajien ja oppijoiden moninaisia arvoja, jotta voidaan ymmärtää heidän ympäristö- ja kestävyysajatteluaan sekä -huoltaan. Tulokset ovat samansuuntaiset ympäristöpsykologian näkemyksen kanssa, jonka mukaan tieto, tunteet (esim. huoli) sekä arvot ja maailmankuvat liittyvät toisiinsa, ja siksi ne tulee huomioida kokonaisvaltaisesti ympäristö- ja kestävyyskasvatuksessa. 7 Tutkimuksessa löytyi tukea myös ajatukselle, jonka mukaan ympäristö- ja kestävyysajattelun, -asenteiden ja -toimien taustalla vaikuttaa kaksi arvoulottuvuutta, luonnon itseisarvo ja välinearvo sekä altruismi ja biosferismi. Näiden lisäksi löydettiin kuitenkin myös muita, niin sanottuihin relationaalisiin arvoihin perustuvia näkemyksiä. Koska relationaaliset arvot voivat resonoida eri kulttuureista tulevien ihmisten kokemusten kanssa ja heijastaa heidän ympäristömaailmankuviaan, pluralistinen ympäristö- ja kestävyyskasvatus voisi hyötyä relationaalisten arvojen käsittelystä kolmantena kategoriana luonnon itseis- ja välinearvojen rinnalla. Lisäksi voisi olla kannattavaa tutkia, voisiko kiinnostus lajien välisiin suhteisiin selittää ympäristömyönteistä ajattelua, asenteita tai toimintaa egoististen, altruististen ja biosferisten intressien rinnalla

Varhainen vuorovaikutus ja raskaudenaikainen mielikuvatyö perhevalmennuksessa

Opinnäytetyö pohjautuu Turun sosiaali- ja terveystoimen sekä Turun ammattikorkeakoulun yhteistyöhankkeena toteutettavaan Neuvolatoiminta 2010-luvulle (Kymppi-hankkeen) Valmiina Vanhemmuuteen -osaprojektiin. Hankkeen tarkoituksena on perhevalmennusmateriaalin kokonaisvaltainen uudistaminen sekä materiaalin yhtenäistäminen eri Turun äitiysneuvoloiden kesken. Opinnäytetyön tarkoituksena on kirjallisuuskatsauksen avulla tuottaa laadukasta ja tutkittuun tietoon perustuvaa tietoa vanhemman ja lapsen välisestä varhaisesta vuorovaikutuksesta sekä sen vaikutuksesta lapsen tulevalle kehitykselle. Viimeaikaisten tutkimusten perusteella voidaan todeta, että varhainen vuorovaikutus on yksi tärkeimmistä osista lapsen kehityksessä. Lapsen ensimmäisten elinvuosien merkitys on ymmärretty yhä paremmin neurobiologisen tietämyksen lisääntyessä ja tieto varhaisen vuorovaikutuksen kauaskantoisesta merkityksestä lisääntyy nopeasti. Vanhemman ja lapsen vuorovaikutussuhde alkaa jo raskausaikana ja kehittyy edelleen lapsen syntymän jälkeen. Vanhempien kiinnittymisellä lapseen jo raskausaikana on merkitystä positiivisen vuorovaikutussuhteen kehittymiselle. Raskaudenaikaisten mielikuvien ennustavuus tulevasta vuorovaikutussuhteesta on merkittävä tutkimustulos perhevalmennuksen kannalta. Raskaudenaikaisen mielikuvatyöskentelyn avulla perhevalmennuksessa on mahdollisuus vanhemman ja lapsen vuorovaikutussuhteen vahvistamiseen. Vanhemman ja lapsen varhaisen vuorovaikutuksen tukemisen näkökulma tulisi olla perhevalmennuksessa läsnä jokaisella valmennuskerralla, sillä varhainen vuorovaikutussuhde on läsnä kaikessa lapsen kanssa olemisessa. Keskeinen merkitys on sillä, että terveydenhoitaja on sisäistänyt varhaisen vuorovaikutuksen tukemisen näkökulman ja se näkyy kokonaisvaltaisena työotteena läpi koko perhevalmennuksen. Opinnäytetyön liitteenä olevassa käsikirjaosiossa on teoriapohjan lisäksi esitelty käytännön ideoita ja toteuttamisehdotuksia perhevalmennuksen ryhmätapaamisille raskaudenaikaisesta mielikuvatyöstä ja varhaisen vuorovaikutuksen tukemisesta.This thesis is based on the Ready for Parenthood Project, which is a subproject of the Upgrading Maternity and Child Health Care Clinics to the 21st Century Project (Kymppi -project), a co-operative project between the Turku Municipal Social Services and Health Care Department and the Turku University of Applied Sciences. The aim of this development project is the complete revision of all family training materials, as well as the harmonization of materials used by the different Turku Maternal Health Clinics. Through a systematic literature review of recent research, this thesis aims to generate information on early parent-child interaction and its effects on a child’s future development. Based on the latest research it can be argued that the early parent-infant interaction is one of the most important factors in a child’s development. The significance of the early years of a child’s life has become better understood with the increase in neurobiological knowledge. Moreover, information on the far-reaching significance of early parent-infant interaction continues to rapidly increase. The parent-infant relationship begins already during pregnancy and develops further after the child’s birth. Parental attachment to the child already during the pregnancy has a positive influence on the development of the relationship. Research indicating a predictive link between prenatal mental representations and the future parent-infant relationship is a significant finding for family training. Through focusing on prenatal mental representations, family training has a possibility to strengthen the parent-infant relationship. The perspective of supporting early parent-infant interaction should be included in every family training session as the early parent-infant relationship is present in everything that involves childcare. It is very important that the public health nurse internalizes the significance of strengthening early parent-infant interaction, and that this approach is maintained throughout the whole family training process. In the manual attached to the thesis, in addition to the presentation of the theoretical framework, practical suggestions are made for family training group sessions on how to strengthen early parent-infant interaction through prenatal mental representation exercises

Agricultural imports: impact of trade preferences between developing countries and Finland

vokKirjasto Aj-