Forensinen lingvistiikka eli true crime -ilmiö kielitieteellisestä näkökulmasta

Roosa Rentola: Kielestä kiinni. Kuinka kielentutkimusta käytetään rikosten selvittämisessä? Warelia 2019

Akuutti paksusuolen pseudo-obstruktio - keisarileikkauksen harvinainen komplikaatio

English summar

Suomalaisten rahapelaaminen 2011

Nimiösivulla myös: Tilastoraportti, Pelihaita

Polycystic ovary syndrome and leukocyte telomere length: cross-sectional and longitudinal changes

Peer reviewe

Expected impact of MRI-related interreader variability on ProScreen prostate cancer screening trial: a pre-trial validation study

Background: The aim of this study is to investigate the potential impact of prostate magnetic resonance imaging (MRI) -related interreader variability on a population-based randomized prostate cancer screening trial (ProScreen). Methods: From January 2014 to January 2018, 100 men aged 50-63 years with clinical suspicion of prostate cancer (PCa) in Helsinki University Hospital underwent MRI. Nine radiologists individually reviewed the pseudonymized MRI scans of all 100 men in two ProScreen trial centers. All 100 men were biopsied according to a histological composite variable comprising radical prostatectomy histology (N = 38) or biopsy result within 1 year from the imaging (N = 62). Fleiss' kappa (kappa) was used to estimate the combined agreement between all individual radiologists. Sample data were subsequently extrapolated to 1000-men subgroups of the ProScreen cohort. Results: Altogether 89% men of the 100-men sample were diagnosed with PCa within a median of 2.4 years of follow-up. Clinically significant PCa (csPCa) was identified in 76% men. For all PCa, mean sensitivity was 79% (SD +/- 10%, range 62-96%), and mean specificity 60% (SD +/- 22%, range 27-82%). For csPCa (Gleason Grade 2-5) MRI was equally sensitive (mean 82%, SD +/- 9%, range 67-97%) but less specific (mean 47%, SD +/- 20%, range 21-75%). Interreader agreement for any lesion was fair (kappa 0.40) and for PI-RADS 4-5 lesions it was moderate (kappa 0.60). Upon extrapolating these data, the average sensitivity and specificity to a screening positive subgroup of 1000 men from ProScreen with a 30% prevalence of csPCa, 639 would be biopsied. Of these, 244 men would be true positive, and 395 false positive. Moreover, 361 men would not be referred to biopsy and among these, 56 csPCas would be missed. The variation among the radiologists was broad as the least sensitive radiologist would have twice as many men biopsied and almost three times more men would undergo unnecessary biopsies. Although the most sensitive radiologist would miss only 2.6% of csPCa (false negatives), the least sensitive radiologist would miss every third. Conclusions: Interreader agreement was fair to moderate. The role of MRI in the ongoing ProScreen trial is crucial and has a substantial impact on the screening process.Peer reviewe

Expected impact of MRI-related interreader variability on ProScreen prostate cancer screening trial: a pre-trial validation study

Background: The aim of this study is to investigate the potential impact of prostate magnetic resonance imaging (MRI) -related interreader variability on a population-based randomized prostate cancer screening trial (ProScreen). Methods: From January 2014 to January 2018, 100 men aged 50-63 years with clinical suspicion of prostate cancer (PCa) in Helsinki University Hospital underwent MRI. Nine radiologists individually reviewed the pseudonymized MRI scans of all 100 men in two ProScreen trial centers. All 100 men were biopsied according to a histological composite variable comprising radical prostatectomy histology (N = 38) or biopsy result within 1 year from the imaging (N = 62). Fleiss' kappa (kappa) was used to estimate the combined agreement between all individual radiologists. Sample data were subsequently extrapolated to 1000-men subgroups of the ProScreen cohort. Results: Altogether 89% men of the 100-men sample were diagnosed with PCa within a median of 2.4 years of follow-up. Clinically significant PCa (csPCa) was identified in 76% men. For all PCa, mean sensitivity was 79% (SD +/- 10%, range 62-96%), and mean specificity 60% (SD +/- 22%, range 27-82%). For csPCa (Gleason Grade 2-5) MRI was equally sensitive (mean 82%, SD +/- 9%, range 67-97%) but less specific (mean 47%, SD +/- 20%, range 21-75%). Interreader agreement for any lesion was fair (kappa 0.40) and for PI-RADS 4-5 lesions it was moderate (kappa 0.60). Upon extrapolating these data, the average sensitivity and specificity to a screening positive subgroup of 1000 men from ProScreen with a 30% prevalence of csPCa, 639 would be biopsied. Of these, 244 men would be true positive, and 395 false positive. Moreover, 361 men would not be referred to biopsy and among these, 56 csPCas would be missed. The variation among the radiologists was broad as the least sensitive radiologist would have twice as many men biopsied and almost three times more men would undergo unnecessary biopsies. Although the most sensitive radiologist would miss only 2.6% of csPCa (false negatives), the least sensitive radiologist would miss every third. Conclusions: Interreader agreement was fair to moderate. The role of MRI in the ongoing ProScreen trial is crucial and has a substantial impact on the screening process.Peer reviewe

Polycystic ovary syndrome and leukocyte telomere length : cross-sectional and longitudinal changes

Objective Telomeres are DNA-protein complexes that protect chromosome ends from DNA damage and are surrogate biomarkers of cellular ageing. Current evidence, almost entirely from cross-sectional observations, supports negative associations between leukocyte telomere length (LTL) and adverse lifestyle factors and cardio-metabolic risk factors. Polycystic ovary syndrome (PCOS), the most common gynecological endocrine disorder, is associated with inflammation and oxidative stress, both factors associated with accelerated telomere attrition. We therefore hypothesized that LTL would be shorter and decrease more rapidly in women with PCOS in comparison to a control population. Design Population-based cohort study: women of Northern Finland Birth Cohort 1966, with clinical examinations at ages 31 and 46. The sample included self-reported PCOS (PCOS) (age 31:N=190; age 46:N=207) and referent women (age 31:N=1054; age 46:N=1324) with data on LTL. Methods The association between LTL and PCOS at ages 31 and 46 was analyzed by linear regression models adjusted for BMI, smoking, alcohol consumption and socioeconomic status at the corresponding age. Results Women with PCOS had similar mean LTL at ages 31 and 46 (P>0.4 for both). The mean LTL change between ages 31 and 46 did not differ between groups (P=0.19). However, we observed a significant LTL attrition between ages 31 and 46 in the reference population (P<0.001), but not in women with PCOS (P=0.96). Conclusions This finding may suggest a difference in LTL attrition rate in women with PCOS, an unexpected finding that might affect their risk of age-related disease. Further research is needed to clarify the underlying mechanisms

Biotalouden raaka-aineet ja materiaalivirrat hyötykäyttöön logistiikkaa tehostamalla : Synteesiraportti

Fossiilisten raaka-aineiden käyttö on merkittävin ilmastoa lämmittävä tekijä. Uusiutuvilla biomassoilla voidaan korvata osa fossiilisista raaka-aineista energian, polttoaineiden, kemikaalien ja materiaalien valmistuksessa. Kuitenkin biomassojen lisääntynyt käyttö ruuan ja rehun lisäksi myös muihin käyttökohteisiin kasvattaa biomassan tuotantoon tarvittavaa maapinta-alaa, joka puolestaan lisää luontokatoa. Biomassojen hyödyntämisessä tuleekin entistä tarkemmin käyttää myös kaikki sivuvirrat kaskadiperiaatetta noudattaen. Asetetut EU:n ja kansallisen tason säädökset ja ohjeet luovat puitteet yrityksille edistää kiertotaloutta sekä materiaalitehokkuutta. Myös raaka-aineiden hinnannousu sekä suoranaiset saatavuusongelmat ajavat yrityksiä siihen suuntaan, että materiaalien tehokkaampi hallinta tulee jatkossa entistä tärkeämmäksi. Biomassaraaka-aineiden tarkempaan hyödyntämiseen liittyy kuitenkin sekä logistiikka- että prosessointikustannuksia. Jotta koko arvoketjun tuotantokustannukset mahdollistavat kannattavan liiketoiminnan, biomassalogistiikka vaatii monenlaista osaamista ja yhteispeliä ketjun kaikissa vaiheissa. Lähtökohtana kannattavalle biomassalogistiikalla on saatavuusdataan perustuva suunnittelu. Biomassa-atlas-palvelu tuo biomassat kartalle ja käyttäjä voi tarkastella valitsemiensa biomassatyyppien saatavuutta valitulla alueella. Palvelun taustadatana käytetään tilastotietoa. Jatkossa olisi entistä tärkeämpää saada laajemmin kerättyä ja jaettua myös yksityisten toimijoiden hallussa olevaa biomassadataa. Tuotteiden ja erien jäljitettävyys on oleellista sekä pää- että sivuvirtojen logistiikassa. Biokiertotalouden toimintaympäristö on hyvin hajautettu. Tässä ympäristössä on hyödynnettävä ratkaisuja, jotka ovat joustavia ja soveltuvat pienten ja hajautuneiden toimijoiden käyttöön. Jäljitettävyyden toteuttaminen vaatii, että erät tai tuotteet pystytään tunnistamaan ja yksilöimään ja että niihin voidaan liittää tietoa, jota pystytään jakamaan. Varastointi on usein välttämätön osa biomassojen logistiikkaketjua. Varastoinnin aikana tavoitteena voi olla laadun säilyttäminen, ja joissakin tapauksissa varastoinnilla pystytään myös parantamaan haluttua laatuominaisuutta. Eri biomassoilla varastoinnissa tapahtuu samankaltaisia fysikaalisia, kemiallisia ja biologisia reaktioita. Biomassojen luontaisten ominaisuuksien ja varastoinnin aikana tapahtuvien muutosten tunteminen mahdollistaa biomassan laadun optimoinnin jalostuksessa. Metsätaloudessa puuraaka-aineen toimitusketjut ovat kompleksisia ja toimintaympäristö on kaiken aikaa muuttuva. Lisäksi puunkorjuun kausittaisuus ja sen tasaaminen erilaisten kuljetus- ja varastoratkaisujen avulla vastaamaan käyttöpaikkojen tasaista puuntarvetta ympäri vuoden edellyttää toimivaa logistiikan ohjausta. Toimituslogistiikalle tehostamispainetta luovat tulevaisuudessa avohakkuiden pieneneminen ja väheneminen sekä harvennushakkuiden ja jatkuvan kasvatuksen yleistyminen. Uusia mahdollisuuksia metsäteollisuuden toimituslogistiikkaan luovat yritysten yhteistyön lisääntyminen logistiikan ohjaamisessa, uudet teknologiset ratkaisut, automaatio- ja robotisaatio sekä käyttöenergiamuotojen siirtyminen vähäpäästöisempiin ratkaisuihin. Maataloudessa tilan sisäinen logistiikka on suurta. Tilakoon kasvaessa tilakokonaisuus on pirstaloitunut ja polttoaine-energian käyttö on noussut, vaikka tuotannon määrä ei olekaan kasvanut. Tilanteen parantamiseksi tilusjärjestelyjä on edistettävä. Vaihtolavojen käytön kehittäminen voisi parantaa logistiikkaa, sillä pitemmillä matkoilla kuorma-auto on traktoria tehokkaampi kuljetusväline. Maatalouden logistiikkatutkimusta on kehitettävä yhdessä paikkatieto-osaamisen kanssa ja nykyaikaisia ohjelmistoja on otettava käyttöön. Silakka ja kilohaili ovat tärkein kalastusresurssimme. Hyödyntämätöntä sivuvirtaa siitä syntyy nykyisin hyvin vähän. Silakasta yli 80 prosenttia käytetään turkiseläinten ja kalarehujen raaka-aineena. Silakan käyttöä elintarvikkeeksi ja lisäarvotuotteisiin tulisi entisestään edistää. Suomen lohiteollisuudessa syntyy yli 10 miljoonaa kiloa sivuvirtaa, jota voidaan hyödyntää lisäarvotuotteiden valmistuksessa. Lohiteollisuuden sivuvirtoja on riittävästi kannattavaan tuotantoon. Arvoa ja kannattavuutta voidaan parantaa, jos Suomen markkinoille luodaan kotimaisia raaka-aineita hyödyntäviä arvoketjuja. Käynnistyvä Euroopan meri-, kalastus- ja vesiviljelyrahasto (EMKVR 2021-2027) vauhdittaa vajaasti hyödynnettyjen kalojen ja teollisuuden sivuvirtojen jalostusasteen nostamista. Politiikka ohjaa vahvasti metsä-, maa- ja kalatalouden sivuvirtojen käyttöä. Vaikkakin merkittävä määrä uudesta poliittisesta ohjauksesta syntyy EU tason prosesseissa, on biotalouden sivuvirtojen ohjauksessa myös kansallisia, Suomesta käsin määriteltyjä vivahteita, joissa energia, elinkeinoelämän kilpailukyky ja logistiikka osana sitä korostuvat. Biotalouden ympäristövaikutusten hallinnan painoarvo on kasvanut suomalaisessa politiikassa vähitellen, mutta nähtäväksi jää miten pitkäaikaiseksi Venäjän sotatoimien heijastevaikutukset suomalaisiin sivutuotemarkkinoihin ja niitä ohjaaviin politiikoihin osoittautuu

LongITools:Dynamic longitudinal exposome trajectories in cardiovascular and metabolic noncommunicable diseases

The current epidemics of cardiovascular and metabolic noncommunicable diseases have emerged alongside dramatic modifications in lifestyle and living environments. These correspond to changes in our "modern" postwar societies globally characterized by rural-to-urban migration, modernization of agricultural practices, and transportation, climate change, and aging. Evidence suggests that these changes are related to each other, although the social and biological mechanisms as well as their interactions have yet to be uncovered. LongITools, as one of the 9 projects included in the European Human Exposome Network, will tackle this environmental health equation linking multidimensional environmental exposures to the occurrence of cardiovascular and metabolic noncommunicable diseases