Kotisairaanhoitajien suorittaman suoniverinäytteenoton laatu

Oulun seudun ammattikorkeakoulu Bioanalytiikan koulutusohjelma, Bioanalyytikko Hoitotyön koulutusohjelma, Sairaanhoitaja Tekijät: Kumpula, Hanna ja Ristolainen, Saija Opinnäytetyön nimi: Kotisairaanhoitajien suorittaman suoniverinäytteenoton laatu Työn ohjaajat: Alahuhta, Maija ja Mäkitalo, Outi Työn valmistumislukukausi ja -vuosi: Kevät 2013 Sivumäärä: 46 + 2 Opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää kotisairaanhoitajien suorittaman suoniverinäytteenoton preanalyyttista laatua. Tavoitteena oli saada tietoa siitä, millaisiksi kotisairaanhoitajat kokivat suoniverinäytteenottotaitonsa ja suoniverinäytteenottoon saamansa koulutuksen. Opinnäytetyömme on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Tutkimusaineisto kerättiin neljältä kotisairaanhoitajalta havainnoinnin ja yksilöteemahaastattelun avulla. Aineisto analysoitiin induktiivisesti eli aineistolähtöisesti käyttämällä sisällönanalyysiä. Opinnäytetyömme teoreettisessa osassa kuvaamme mahdollisimman tarkasti vakioidun suoniverinäytteenoton preanalyyttisen vaiheen sekä siihen liittyviä virhelähteitä. Olemme myös tarkastelleet sairaanhoitajakoulutuksen sisältämän suoniverinäytteenoton opetuksen määrää. Tulosten mukaan kotisairaanhoitajien suorittaman näytteenoton preanalyyttisessa vaiheessa oli hyvin ja asianmukaisesti suoritettuja osa-alueita, mutta myös selviä virheitä tuli ilmi. Joillakin osa-alueilla sairaanhoitajilla oli käytössään vanhentunutta tietoa. Kotisairaanhoitajat kokivat sairaanhoitajakoulutuksessa suoniverinäytteenottoon saamansa opetuksen hyvin vähäiseksi. Koettiin, ettei se vastaa kotisairaanhoitajan työn asettamia vaatimuksia. Työpaikkakohtaisen lisäkoulutuksen merkitys nousi selvästi esille sairaanhoitajien kokemuksissa. Suoniverinäytteenottotaidoistaan sairaanhoitajilla oli vaihtelevia kokemuksia. Asiasanat: suoniverinäyte, kotisairaanhoito, suoniverinäytteenotto, preanalyyttinen laatuOulu University of Applied Sciences Degree Programme in Nursing and Health Care, Option of Nursing Degree Programme in Biomedical Laboratory Science Authors: Kumpula, Hanna and Ristolainen, Saija Title of Thesis: The Quality of Venous Blood Samples Collected by District Nurses Supervisors: Alahuhta, Maija and Mäkitalo, Outi Term and year when the thesis was submitted: Spring 2013 Number of Pages: 46 + 2 The purpose of this thesis was to examine the preanalytical quality of venous blood sample collection performed by district nurses. The aim of this thesis was to get data on how district nurses considered their blood samples collection skills. The aim was also to examine how they considered their education in collecting blood samples. In our thesis we have used the qualitative examen method. The data of examen was collected from four district nurses. Collecting methods were observation and theme interview. The data was analyzed by an inductive method. In the theoretical part of this thesis we concentrate on the preanalytical part of the standardized blood sample collection and on the sources of error of this preanalytical part. We have also examined how much nurses’ education includes teaching of venous blood sample collection. According to the results district nurses performed some parts of the blood sample collection right and very carefully, but there were also some clear errors in the blood sample collection process. In some sectors the nurses’ knowledge is outdated. Nurses considered that their education includes teaching of venous blood sample collection only a little. Nurses considered that the teaching was not equivalent to the demands of their work. Nurses considered that further education in a workplace is very important. Nurses had various experiences of their skills of venous blood sample collection. Keywords: venous blood sample, home nursing, sample collection, preanalytical qualit

Kotona asuvien ikäihmisten palveluohjauksen vaikuttavuus – kuvaileva kirjallisuuskatsaus

Palveluohjauksen kehittäminen on viime vuosina ollut keskeisessä osassa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmän uudistamista. Siihen liittyvä vaikuttavuustieto on kuitenkin yhä hajanaista. Artikkelissa tarkastellaan kotona asuvien ikäihmisten palveluohjauksen vaikuttavuutta aikaisemman tutkimuskirjallisuuden pohjalta. Tarkastelu kokoaa sosiaalitieteellisen vaikuttavuustutkimuksen näkökulmasta yhteen sitä, miten aihetta on tutkittu, ja millaista vaikuttavuustietoa tutkimukset ovat tuottaneet. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta, ja mukaan hyväksyttiin 18 kansainvälistä tutkimusartikkelia. Katsauksen tutkimuksissa palveluohjauksen ja erilaisten palveluohjausinterventioiden vaikuttavuutta arvioitiin sekä palveluohjausprosessin toteuttamisen että siitä seuranneiden vaikutuksien osalta. Vaikutuksia tarkasteltiin asiakkaan ja palvelujärjestelmän näkökulmasta. Ensimmäiseen sisältyivät hyvinvoinnissa tai elämäntilanteessa tapahtuneet muutokset sekä palveluohjauksesta saatuun tukeen liittyvät kokemukset. Palvelujärjestelmännäkökulmasta tarkasteltiin palveluiden käyttöön ja kustannuksiin liittyviä vaikutuksia. Kotona asuvien ikäihmisten palveluohjauksen vaikuttavuudesta löydettyjä tuloksia ei voida helposti yleistää, sillä palveluohjausmallit sekä vaikuttavuuden mittaamisen tavat vaihtelivat tutkimuksissa merkittävästi. Tulokset antavat kuitenkin viitteitä myönteistä vaikuttavuutta tuottavista palveluohjausprosesseista ja niihin liittyvistä käytännöistä. Aiheesta tarvitaan lisää suomalaiseen palvelujärjestelmään kiinnittyvää tutkimusta

Study protocol of a mixed method pragmatic quasi-experimental trial to evaluate the day activity services targeted at older home care clients in Finland

Background: In Finland, the ‘day activity service’ is targeted at older home care clients who are unable to participate in other available activities due to poor health or functional disabilities. The aim of the day activity service is to support home care client’s ability to live at home and to enhance their wellbeing and social inclusion. This mixed method study examines the effectiveness, cost-effectiveness and process of the day activity service. Methods: The target sample size is 200 participants. The intervention group (n = 100) is composed of home care clients who begin to participate in the day activity service. The comparison group (n = 100) are home care clients who do not participate in the day activity service, and whose functioning and care needs are similar to the participants of the intervention group. The primary outcome is social inclusion (ESIS-scale). Secondary outcomes are loneliness (single item and De Jong Gierveld Loneliness Scale) and social care related quality of life (ASCOT). Baseline, three-month and six-month follow-up surveys are gathered from intervention and comparison group participants in order to compare outcomes between groups pre- and post-intervention. Costs of health and social services, based on administrative data, and the costs of the intervention are utilized in examining the cost-effectiveness of the intervention with the above-described measurements. Qualitative data are collected by interviewing the intervention participants (n = 10) and professionals working at the day activity centres and older people’s services (4 focus groups) to explore the perceived outcomes and process of the intervention to find out how and why the intervention is effective or ineffective. Discussion: The study seeks to produce a comprehensive understanding of the effectiveness, cost-effectiveness and implementation process of the day activity service. Trial registration: ISRCTN13146087, Registration date 03/04/2022

Ikääntyneiden ryhmätoiminnan taloudellinen arviointi ja vaikutukset osallisuuteen

Osallisuuden edistämistä pidetään keskeisenä yhteiskuntapoliittisena tavoitteena ja ikääntyneiden osallisuutta vahvistavaa toimintaa järjestetään laajasti eri sektoreilla. Erityisesti erilaisten ryhmämuotoisten toimintamallien on nähty edistävän ikääntyneiden osallisuuden kokemusta. Tämä systemaattinen kirjallisuuskatsaus käsittelee tutkimusjulkaisuja, joissa on tarkasteltu ikääntyneiden ryhmätoiminnan vaikutuksia osallisuuteen ja toiminnan taloudellista arviointia. Osallisuuden kokemuksia oli tarkasteltu monissa tutkimuksissa, mutta taloudellisen arvioinnin näkökulma oli harvinaisempi. Lopulliseen tarkasteluun valikoitui viisi artikkelia. Näissä osallisuutta oli arvioitu monilla erilaisilla mittareilla, mikä vaikeutti vertailtavuutta. Lähes kaikissa tutkimuksissa havaittiin, että interventio paransi osallisuutta jolla-kin mittarilla. Koska tutkimusartikkeleita oli vähän ja taloudelliset arvioinnit oli toteutettu erilaisilla menetelmillä, ei interventioiden kustannusvaikuttavuudesta voida tehdä päätelmiä. Economic evaluation of group-based intervention for older people and effects on social inclusion Increasing social inclusion is a central goal of social policy. Activities to increase social inclusion of older people are widely organized in different sectors. Especially, various group-based approaches seem to increase social inclusion of older people. In this systematic review, we examine studies which evaluated the effects of group-based interventions to increase social inclusion of older people, and which also applied an economic evaluation. The perspective of economic evaluation was not common. We could include only five articles in the review. In these articles, social inclusion had been assessed with many different indicators, making studies difficult to compare. Four studies reported that the intervention increased social inclusion regardless of the indicator used. Because the methods in the studies varied, no numerical conclusions could be drawn about the cost-effectiveness of the interventions

Vammaisten ja ikääntyneiden palvelut

Peer reviewe

Käytännöllinen satunnaistettu kontrolloitu tutkimus osallistavan ryhmämuotoisen palveluohjauksen vaikuttavuudesta

Osa yksin asuvista ikääntyneistä on vaarassa jäädä sekä sosiaalisten suhteiden että riittävien palveluiden ulkopuolelle. Heidän hyvinvointinsa edistämiseksi tarvitaan elämänlaatua kokonaisvaltaisesti tukevia interventioita ja tutkimustietoa niiden vaikuttavuudesta. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan PROMEQ-tutkimushankkeessa kehitetyn ja pilotoidun osallistavan ryhmämuotoisen palveluohjauksen vaikuttavuutta. Tutkimuskysymyksenä on: Millaisia vaikutuksia osallistavalla ryhmämuotoisella palveluohjausinterventiolla on osallistujien koettuun elämänlaatuun, yksinäisyyteen, institutionaaliseen luottamukseen ja osallisuuteen (a) kuuden kuukauden pituisen intervention päättyessä ja (b) 15 kuukautta intervention aloittamisen jälkeen?  Osallistujien tarpeiden pohjalta ryhmäkohtaisesti räätälöity interventio sisälsi viisi ohjattua ryhmätapaamista, joiden lisäksi ryhmäläisiä kannustettiin omaehtoisiin lisätapaamisiin. Tutkimus toteutettiin sosiaalipalveluiden tutkimuksessa harvinaisempana käytännöllisenä satunnaistettuna kontrolloituna tutkimuksena Jyväskylän, Kuopion, Eksoten ja Siun soten alueilla osana ikääntyneiden palveluohjausyksiköiden toimintaa. Tutkimukseen osallistui 392 yksin asuvaa 65–99-vuotiasta ikäihmistä (interventioryhmä: 185, kontrolliryhmä: 207), jotka kokivat haasteita hyvinvoinnissaan tai terveydessään. Tutkimusaineistona käytettiin alkukyselyä (0 kk) ja kahta seurantakyselyä (6 kk ja 15 kk). Vaikuttavuutta tarkasteltiin ensisijaisesti suhteessa elämänlaatuun (mittari: WHOQOL-BREF). Toissijaisia vaikuttavuusmuuttujia olivat yksinäisyys, institutionaalinen luottamus sekä osallisuus. Vaikuttavuusanalyyseissä menetelmänä käytettiin yleistettyä lineaarista mallinnusta (GEE). Tuloksien mukaan interventiolla ei ollut merkittäviä vaikutuksia osallistujien elämänlaatuun, yksinäisyyteen, institutionaaliseen luottamukseen tai osallisuuteen heti intervention päättymisen jälkeen, eikä 15 kuukauden kuluttua sen alkamisesta. Lisäanalyysit osoittivat, että interventio voi vähentää yksinäisyyttä, mikäli interventioon osallistuneet jatkavat yhteydenpitoa toisiinsa järjestettyjen ryhmätapaamisten päätyttyä. Interventiota on mahdollista edelleen kehittää monitasoisen saatavilla olevan arviointitiedon pohjalta. Jatkossa tulisi myös kehittää luotettavia hyvinvoinnin eri osa-alueita mittaavia mittareita, jotka soveltuvat paremmin moniulotteisten sosiaalihuollon interventioiden ja hyvinvointia edistävien palveluiden vaikuttavuuden arviointiin