24 research outputs found

    Rapid prototyped patient specific guiding implants in critical mandibular reconstruction

    Get PDF
    Large tumours of the mandible need immediate reconstruction to provide continuity of the mandible, satisfactory function of the jaw, as well as an acceptable aesthetic outcome. In this prospective study we described the immediate reconstruction of the mandible using computer aided design and 15 rapid prototyped patient specific implants (PSI) in 14 patients suffering from benign or malignant tumours demanding continuity resection of the mandible. The scaffold PSI was filled with beta-tricalcium phosphate granules and autologous bone. Microvascular reconstruction was additionally needed in 12/15 cases. The clinical follow up was on average 33 months and the radiological follow up was on average 21 months. In nine cases the healing was uneventful. One patient lost the microvascular flap during the first postoperative week and one patient needed a revision due to perforation of the mucosa at the site of the PSI. Four patients had a major complication due to perforation of the mucosa leading to infection, which resulted in the total or partial removal of the PSI. The PSI seems to be a promising solution for treatment of patients demanding large reconstruction after mandible resection. The benefits are decreased rate of donor site complications and more accurate and prompt surgical procedure. (C) 2016 Published by Elsevier Ltd on behalf of European Association for Cranio-Maxillo-Facial Surgery.Peer reviewe

    Rapid prototyping modelling in oral and maxillofacial surgery: a two year retrospective study

    Get PDF
    Background: The use of rapid prototyping (RP) models in medicine to construct bony models is increasing. Material and Methods: The aim of the study was to evaluate retrospectively the indication for the use of RP models in oral and maxillofacial surgery at Helsinki University Central Hospital during 2009-2010. Also, the used computed tomography (CT) examination – multislice CT (MSCT) or cone beam CT (CBCT) - method was evaluated. Results: In total 114 RP models were fabricated for 102 patients. The mean age of the patients at the time of the production of the model was 50.4 years. The indications for the modelling included malignant lesions (29%), secondary reconstruction (25%), prosthodontic treatment (22%), orthognathic surgery or asymmetry (13%), benign lesions (8%), and TMJ disorders (4%). MSCT examination was used in 92 and CBCT examination in 22 cases. Most of the models (75%) were conventional hard tissue models. Models with colored tumour or other structure(s) of interest were ordered in 24%. Two out of the 114 models were soft tissue models. Conclusions: The main benefit of the models was in treatment planning and in connection with the production of pre-bent plates or custom made implants. The RP models both facilitate and improve treatment planning and intraoperative efficiency

    Hammasvauriot anestesian ja elvytyksen yhteydessä : Potilasvakuutuskeskuksen aineiston analyysi

    Get PDF
    VertaisarvioituLähtökohdat Hammasvaurio on yleinen anestesiaan, intubaatioon ja elvytykseen liittyvä haittatapahtuma. Menetelmät Analyysi perustuu Potilasvakuutuskeskuksessa v. 2000–13 loppuun käsiteltyihin vahinkoilmoituksiin. Tulokset Hammasvaurioita anestesian ja intubaation yhteydessä koski 137 vahinkoilmoitusta. Potilaille oli tehty leikkaus (83 %), intubaatio hätätilanteessa (7 %) tai muu toimenpide (mm. kardioversio). Tapauksista 66 % liittyi laryngoskopiaan ja intubaatioon ja vajaa 20 % nielutuubin tai kurkunpäänaamarin käyttöön.Vaikea intubaatio oli riskitekijä. Terve hammas vaurioitui 7 %:ssa. Vaurio korvattiin neljälle potilaalle (2,9 %). Päätelmät Hammasvahingolle altistavat heikentynyt hampaisto ja intubaatio. Oikeusturvan takia on tärkeää kirjata hammasstatus etukäteen. Potilasvakuutuskeskus korvaa anestesian aikaisen hammasvaurion harvoin. Nopea hoito voi pelastaa vaurioituneen hampaan.Peer reviewe

    Kasvua ja kilpailukykyä ICT:stä – Pääkaupunkiseudusta Suomen innovaatio- ja kasvuyrityskeskittymä

    Get PDF
    Tässä raportissa ehdotetaan ratkaisuja, joilla pääkaupunkiseudulle luodaan ICTalaninnovaatio- ja kasvuyrityskeskittymä, joka vahvistaa, nopeuttaa ja kansainvälistää alueella jo entisestään vahvaa yritystoimintaa. Tällaisen kasvun polttopisteen muodostaminen luo tarvittavan kriittisen massan, joka houkuttelee ulkomaista osaamista ja pääomaa kiihdyttämään edelleen kasvua ja kilpailukykyä luoden mahdollisuuden alueellisen kasvuyritysekosysteemin syntymiseen. ICT-alan rakennemuutos vapauttaa suuren joukon ICT-osaajia, ja ehdotuksemme tähtää tämän osaamispotentiaalin kanavoimiseen tehokkaasti kasvua ja kilpailukykyä tukevaksi yritystoiminnaksi. Ehdotuksen taustalla on työryhmän tekemä analyysi pääkaupunkiseudun ICT-toimialan meneillään olevasta rakennemuutoksesta ja sen vaikutuksista työllisyyteen, sekä toisaalta rohkaisevat esimerkit alueellisen kasvuyritysyhteisön synnyttämisen mahdollisuuksista. Ehdotettu alueellinen pääkaupunkiseudun Polttopiste on ratkaisuna • kustannustehokas, koska siinä yhdistetään ja tehostetaan tällä hetkellä päällekkäisiä ja epäyhtenäisiä tuki- ja neuvontapalveluita, • vaikuttava, sillä se työllistää jopa tuhansia ICT-ammattilaisia, kehittää heidän osaamistaan ja auttaa satoja yrityksiä kehittymään ja kasvamaan nopeammin, • innovatiivinen ja uudistuva, koska se sisältää uusia ratkaisuja, joita jatkuvasti kehitetään edelleen toiminnan aikana, • synerginen, koska se luo suuren määrän erikokoisten yritysten ja eri toimijoiden kohtaamisia, jotka mahdollistavat uusien innovaatioiden ja yritystoiminnan syntymisen, sekä • nopeavaikutteinen, sillä toiminta voidaan aloittaa asteittain jo muutamankuukauden kuluttua tarvittavien päätösten tekemisestä. ICT-toiminta on maailmanlaajuisesti verkostoitunutta, eikä toiminnan kehittyminen ole mahdollista ilman riittävän laadukkaita kansainvälistyneitä verkostoja, yrityksiä ja korkeatasoista osaamista. Suomessa juuri pääkaupunkiseudulla on parhaat edellytykset toimia ICT-alan innovaatio- ja yritystoiminnan kehityksen veturina. Tässä raportissa ehdotetaan konkreettista innovaatiotoiminnan keskittymää – Polttopistettä – joka muodostaa sekä fyysisen tilan kohtaamisille että toimii laajan ekosysteemin ja verkoston katalysaattorina. Vaikka Polttopiste fyysisesti sijaitsee Suomen vahvimmalla ICT-kasvualueella, sen toimintaan kuuluu yhteistyö muiden Suomen kasvukeskusten kanssa ja siten se luo koko maan kattavan ICT-alan innovaatioverkoston

    Kasvomurtumapotilaan moderni tutkimus ja hoito : tunnistatko kasvomurtumien erityispiirteet?

    Get PDF
    Väestön ikääntyminen ja ihmisten vapaa-ajan käyttäytyminen vaikuttavat kasvomurtumien potilas- ja vammaprofiiliin Suomessa. Kasvomurtumapotilaan muut vammat voivat olla oireettomia, mutta henkeä uhkaavia tai elämänlaadun kannalta merkittäviä. Diagnostiikan, potilasohjauksen ja hoidon tulee olla systemaattisia ja tieteelliseen näyttöön perustuvia. Niiden tulee sisältää huolellinen traumatologinen tutkimus sekä myös muiden vammojen hoito. Moderni kasvomurtumapotilaiden hoito tavoittelee yksilöllisesti suunniteltua potilaiden elämänlaatua ylläpitävää hoitoa.</p

    Impaired HDL2-mediated cholesterol efflux is associated with metabolic syndrome in families with early onset coronary heart disease and low HDL-cholesterol level

    Get PDF
    <div><p>Objective</p><p>The potential of high-density lipoproteins (HDL) to facilitate cholesterol removal from arterial foam cells is a key function of HDL. We studied whether cholesterol efflux to serum and HDL subfractions is impaired in subjects with early coronary heart disease (CHD) or metabolic syndrome (MetS) in families where a low HDL-cholesterol level (HDL-C) predisposes to early CHD.</p><p>Methods</p><p>HDL subfractions were isolated from plasma by sequential ultracentrifugation. THP-1 macrophages loaded with acetyl-LDL were used in the assay of cholesterol efflux to total HDL, HDL2, HDL3 or serum.</p><p>Results</p><p>While cholesterol efflux to serum, total HDL and HDL3 was unchanged, the efflux to HDL2 was 14% lower in subjects with MetS than in subjects without MetS (p<0.001). The efflux to HDL2 was associated with components of MetS such as plasma HDL-C (r = 0.76 in men and r = 0.56 in women, p<0.001 for both). The efflux to HDL2 was reduced in men with early CHD (p<0.01) only in conjunction with their low HDL-C. The phospholipid content of HDL2 particles was a major correlate with the efflux to HDL2 (r = 0.70, p<0.001). A low ratio of HDL2 to total HDL was associated with MetS (p<0.001).</p><p>Conclusion</p><p>Our results indicate that impaired efflux to HDL2 is a functional feature of the low HDL-C state and MetS in families where these risk factors predispose to early CHD. The efflux to HDL2 related to the phospholipid content of HDL2 particles but the phospholipid content did not account for the impaired efflux in cardiometabolic disease, where a combination of low level and poor quality of HDL2 was observed.</p></div

    Varhaiskasvatuksen ammattilaisten tunnistamat haasteet huoltajan osallisuudelle ja sen vahvistamismahdollisuudet kasvatusyhteistyössä

    No full text
    Tässä tutkimuksessa tarkastelun kohteena olivat varhaiskasvatuksen ammattilaisten näkemykset ja kokemukset huoltajien osallisuudesta päiväkodin ja kodin välisessä kasvatusyhteistyössä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää huoltajan osallisuuden haasteita ja vahvistamismahdollisuuksia päiväkodin henkilökunnan näkökulmasta. Tutkimus oli laadullinen tutkimus ja sen haastatteluaineisto kerättiin haastattelemalla kahdeksaa varhaiskasvatuksen ammattilaista, jotka työskentelivät tutkimushetkellä varhaiskasvatuksen opettaja tai lastenhoitaja -nimikkeellä yksityisessä päiväkodissa. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina ja saatu aineisto analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä hyödyntäen. Tulosten perusteella merkittäviä haasteita huoltajan osallisuuden mahdollistamiselle aiheuttivat huoltajien kiireinen elämäntyyli, tietämättömyys osallisuuden merkityksestä ja mahdollisuuksista sekä tiedonkulku niin päiväkodin sisällä kuin päiväkodin ja huoltajien välilläkin. Jotta huoltajan mahdollisuutta osallisuuteen voidaan vahvistaa, varhaiskasvatuksen ammattilaisen tulee ylläpitää kasvatusyhteistyötä oma-aloitteisesti ja aktiivisesti. Tuloksista voi päätellä, että työyhteisön sisäisen tiedonsiirron haasteet heijastuvat huoltajalle siirrettyyn tiedon laatuun. Huoltajan osallisuuden kannalta olisikin hyödyllistä tulevaisuudessa pohtia, miten päiväkodin sisäistä tiedonkulkua voitaisiin parantaa. Tärkeää olisi lisätä huoltajien tietoisuutta osallisuuden merkityksestä ja osoittaa selkeästi, millä tavoin he voivat osallistua varhaiskasvatukseen. Huoltajan osallisuuden mahdollistamisessa merkittävässä asemassa ovat myös henkilökunnan yhteisesti sovitut työtavat. Varhaiskasvatuksen ammattilaisilla tulisikin olla yhtenäiset työkäytännöt, jotta kasvatusyhteistyötä vaarantavia väärinkäsityksiä ei pääsisi syntymään
    corecore