Streptomycetes in indoor environments - pcr based detection and diversity

Väitöskirja, ohj. Aino Nevalaine

Lastensuojelua käyttävät perheet

Aineisto on Opiskelijakirjaston digitoimaa ja Opiskelijakirjasto vastaa aineiston käyttöluvist

Molecular profiling of fungal communities in moisture damaged buildings before and after remediation - a comparison of culture-dependent and culture-independent methods

Peer reviewe

Suspected Motor Problems and Low Preference for Active Play in Childhood Are Associated with Physical Inactivity and Low Fitness in Adolescence

Background - This prospective longitudinal study investigates whether suspected motor problems and low preference for active play in childhood are associated with physical inactivity and low cardiorespiratory fitness in adolescence. Methodology/Principal Findings - The study sample consisted of the Northern Finland Birth Cohort 1986 (NFBC 1986) composed of 5,767 children whose parents responded to a postal inquiry concerning their children's motor skills at age 8 years and who themselves reported their physical activity at age 16 years. Cardiorespiratory fitness was measured with a cycle ergometer test at age 16 years. Odds ratios (OR) and their 95% confidence intervals (95% CI) for the level of physical activity and fitness were obtained from multinomial logistic regression and adjusted for socio-economic position and body mass index. Low preference for active play in childhood was associated with physical inactivity (boys: OR 3.31, 95% CI 2.42–4.53; girls: OR 1.79, 95% CI 1.36–2.36) and low cardiorespiratory fitness (boys: OR 1.87, 95% CI 1.27–2.74; girls: OR 1.52, 95% CI 1.09–2.11) in adolescence. Suspected gross (OR 2.16, 95% CI 1.33–3.49) and fine (OR 1.88, 95% CI 1.35–2.60) motor problems were associated with physical inactivity among boys. Children with suspected motor problems and low preference for active play tended to have an even higher risk of physical inactivity in adolescence. Conclusions/Significance - Low preference for active play in childhood was associated with physical inactivity and low cardiorespiratory fitness in adolescence. Furthermore, children with suspected motor problems and low preference for active play tended to have an even higher risk of physical inactivity in adolescence. Identification of children who do not prefer active play and who have motor problems may allow targeted interventions to support their motor learning and participation in active play and thereby promote their physical activity and fitness in later life.peerReviewe

Alkoholinkäytön puheeksi ottaminen ja varhainen tuki Porin perusturvakeskuksen lastenneuvoloissa

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten alkoholinkäytön puheeksi ottaminen ja varhainen tuki toteutuvat Porin yhteistoiminta-alueen lastenneuvoloissa. Tavoitteena oli saada tietoa tekijöistä, jotka vaikuttavat puheeksi ottamiseen ja varhaisen tuen toteutumiseen lastenneuvolassa. Tutkimuksen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää lastenneuvolatyön kehittämisessä Porin perusturvakeskuksessa. Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusaineiston keräämisessä hyödynnettiin myös kvalitatiivista menetelmää. Tutkimusaineisto koottiin tätä tutkimusta varten laaditulla sähköisellä kyselylomakkeella. Tutkimuslomake koostui pääsääntöisesti väittämistä, joita täydennettiin tarkentavilla kysymyksillä. Lisäksi lomakkeessa oli yksi avoin kysymys. Tutkimuksen kohderyhmänä oli Porin perusturvakeskuksen lastenneuvolatyötä tekevät terveydenhoitajat (N=44). Kyselyyn vastasi yhteensä 26 terveydenhoitajaa. Vastausprosentiksi muodostui 59 %. Tutkimusaineisto analysoitiin määrällisen aineiston osalta tilastollisin menetelmin. Laadullinen aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Tulokset esitettiin frekvensseinä ja prosentteina. Tuloksia havainnollistettiin kuvioiden avulla. Tulosten mukaan vanhemman alkoholinkäytön puheeksi ottaminen toteutui Porin yhteistoiminta-alueen lastenneuvoloissa melko hyvin. Puheeksi ottamiseen vaikuttivat heikentävästi kuitenkin ajoittain riittämätön aikaresurssi, varhaiseen tunnistamiseen liittyvät haasteet, vuorovaikutukselliset tekijät sekä perheiden muut ongelmat. Puheeksi ottamista olisi mahdollista edistää henkilökunnan koulutuksella, selkeillä ja ajantasaisilla toimintaohjeilla sekä työyhteisön tuella. Näillä tekijöillä voitaisiin tehostaa lastenneuvolan roolia ehkäisevässä päihdetyössä. Tuloksista nousi esiin terveydenhoitajien kokemus perheiden moninaisista ongelmista. Näin ollen jatkossa voisi tutkia lastenneuvolan roolia mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyssä ja perheiden voimavarojen vahvistamisessa. Tutkimuksen kohteena voisi olla esimerkiksi Lapset Puheeksi -menetelmän käyttö osana perheiden varhaista tukemista Porin yhteistoiminta-alueen lastenneuvoloissa. Lisäksi terveydenhoitajat toivat esiin sen, että vanhemmat eivät aina tiedä, miksi alkoholinkäyttö otetaan puheeksi lastenneuvolassa. Toiminnallisena opinnäytetyönä voisi toteuttaa esimerkiksi postereita tai muuta kirjallista materiaalia vanhempia varten lastenneuvoloihin. Näin voitaisiin lisätä vanhempien tietoisuutta alkoholinkäytön puheeksi ottamisesta lastenneuvolassa.The purpose of this thesis was to study, how parent’s alcohol consumption is taken up and how the early support takes place in Pori’s child healthcare clinics. The aim was to produce information about the factors, which may either support or prevent the actualization of taking up alcohol consumption or offering early support in child healthcare clinics. The information of this study can be used when developing the work of child healthcare clinics in Pori. This thesis was carried out by using a quantitative approach, although a qualitative method was also used when the data were collected. The data were collected using an electronic questionnaire specifically created for this study. There were closed format questions but also an open-ended question at the end of the questionnaire. The target group consisted of public health nurses working in Pori’s child healthcare clinics (N=44). The response rate was 59 % (n=26). The data were analysed statistically and with content analysis. The results were presented as percentages, frequencies and illustrated with graphs. The results showed, that taking up parent’s alcohol consumption took place quite well in Pori. The factors that had a negative effect on taking up were insufficient time resource, challenges in early detection and interaction as well as the other problems of the families. Taking up could be promoted through the staff’s education, clear and updated instructions and the support of the work community. The problems in families are diverse nowadays, according the experiences of the public health nurses. Therefore, could the further studies be made from the role of the child healthcare clinics in preventing mental health problems and supporting families’ resources. For example, the study could concern Lapset Puheeksi -method’s use in early support of the families in Pori’s child healthcare clinics. Also, the consciousness about taking up parent's alcohol consumption in child healthcare clinics could be increased e.g. by posters. This could be carried out as a functional thesis

Motoriikan havainnointilomake (MOQ-T) suomalaisille opettajille - Motor Observation Questionnaire for Teachers -lomakkeen kulttuurinen kääntäminen

Motorisen oppimisen vaikeuksia kuvaava termistö on hyvin kirjavaa. Suomessa ongelmien diagnosoinnissa käytetään käsitteitä kehityksellinen koordinaatiohäiriö ja motoriikan kehityshäiriö. Lapsia, joilla on motorisen oppimisen ongelmia, arvioidaan olevan noin 5–6 prosenttia ikäluokasta; jokaisessa koululuokassa on siis keskimäärin yksi oppilas, joka tarvitsee motoriseen oppimiseensa tukea. Vaikka häiriö on yleinen, liikuntaa opettavilta opettajilta puuttuu työkalut motoriikan oppimisvaikeuden tunnistamiseen kouluympäristössä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tehdä kulttuurinen käännös hollantilaisesta opettajille kehitetystä Motor Observation Questionnaire for Teachers (MOQ-T) -lomakkeesta (suomeksi Motoriikan havainnointilomake, MOQ-T-FI). Tutkimus antoi alustavaa tietoa mittarin validiteetista ja sen soveltuvuudesta suomalaisten opettajien käyttöön. Kulttuuriin sopeuttaminen tehtiin kuuden vaiheen kautta noudattaen Beatonin ja muiden (2000) antamia ohjeita kyselylomakkeiden kulttuurisesta kääntämisestä. Tulokset osoittivat, että kulttuurinen kääntäminen onnistui hyvin. Esitestauksen perusteella suomalainen versio vastasi rakenteellisesti kohtuullisen hyvin alkuperäistä. Se erotteli hyvin lapset, joilla on motorisen oppimisen vaikeuksia, niistä, joilla motorinen suorituskyky oli iänmukainen. Opettajat pitivät lomaketta käyttökelpoisena, helposti ymmärrettävänä ja tarpeellisena oppilaiden motorisen oppimisen vaikeuksien tunnistamisessa.peerReviewe