Deliberative representation in parliament

This research sets out clarifying theoretically the relations with two democratically relevant concepts: political representation and deliberation. It does so by developing the idea of ‘deliberative representation’ and studying it empirically in a parliamentary context. Recent scholarship of representation, namely the constructivist turn, sees the concept of representation as dynamic and fluid. As such, this paradigm shift looks past the electoral notion that highlights the premise of interests and preferences. Scholarship on deliberation is similarly revising its focus. This research draws especially from the systemic approach to deliberation. It implies that loosening traditional normative criteria will advance the study of deliberation in politically charged settings such as legislatures. Both strands of theories are gradually assuming context and function sensitive perspectives that are merged in my reading of deliberative representation. The under-theorised link between representation and deliberation has resulted in shortage of empirical accounts of where representatives operate in. The research is motivated by a simple question: what do representatives actually do when they represent? Finding answers to this question helps in understanding what drives deliberation in parliaments. The proposed framework of deliberative representation allows a more nuanced outlook on representative activities and practices. Consequently, this refined perspective allows addressing and re-assessing some prevailing assumptions of political science about the strategic and adversarial incentives and orientations of elected representatives. In this research, the dynamics of deliberative representation are studied in and illustrated through a particular legislature, the Parliament of Finland. For this purpose, 60 Finnish Members of Parliament (and 5 parliamentary committee chairs) were interviewed over the period of 2008–2016. The research illustrates that although institutional and procedural settings of legislature incentivize representative practices, thus inducing deliberation in various ways, the contextual and functional interplay argued by deliberative representation adds to the analysis in novel ways. Three dominant contexts of representation are identified: the affirmative, operative and performative context. Each discussed context specifies how the functions of representation are established and carried out. Also, features relating to the deliberative process are explored. Finally, three deliberative modes are detected in the contexts of representation: what I call expressive-deliberative, strategic-deliberative and expressive-partisan deliberative mode. The novelty of this research lies in its aspiration to use the language of political theory more closely in conducting empirical inquiry. While doing that, it has also contributed to the scholarship on representative practices in parliaments. Finally, the research suggests that the contexts of representation are generally recognizable, and therefore they may find applications outside the parliamentary setting.Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella parlamenttia edustamisen ja deliberaation eli harkitsevan ja punnitsevan puheen paikkana. Tutkimuksen kysymyksenasettelu on lähtökohdiltaan teoreettinen. Se sijoittuu politiikan teorian, erityisesti deliberatiivisen demokratiateorian ja poliittista edustamista käsittelevien keskusteluiden läpileikkauskohtaan. Johtuen siitä, että edustamisen ja deliberaation välinen suhde on jokseenkin aliteoretisoitu, on myös tästä näkökulmasta tehtyjen, edustajien toiminnalliseen työympäristöön sijoittuvien empiiristen tutkimusten määrä vähäinen. Täten tutkimuksella on myös toinen tavoite: tuoda parlamentti ja siellä tapahtuva edustustoiminta empiirisen tutkimuksen kohteeksi. Tutkimuksen aineiston muodostaa 60 suomalaisen kansanedustajan (ja viiden valiokuntaneuvoksen) puolistrukturoidut tutkimushaastattelut, jotka on kerätty aikavälillä 2008–2016. Tutkimus lähtee liikkeelle hyvin yksinkertaisesta ajatuksesta: mitä edustajat oikeastaan käytännössä tekevät kun he edustavat? Tässä työssä hahmotellaan analyyttinen työkalu, deliberatiivinen edustaminen, jota tarkastellaan tutkimuksessa määriteltyjen kolmen edustamisen kontekstin kautta. Niissä edustamisella ja deliberaatiolla on omat tarkoituksensa ja tavoitteensa. Kansanedustajat tunnistavat nämä muutokset deliberaation käytössä ja hyödyntämisessä, kun kyseessä on esimerkiksi eduskuntaryhmän sisäinen toiminta, valiokunnan kokous tai istuntosalityöskentely. Affirmatiivinen konteksti selittää sitä, kuinka deliberatiivisessa edustamisessa tarvitaan muita oman mielipiteen punnintaan, peilaamiseen ja vahvistamiseen. Operatiivinen konteksti lähtee ajatuksesta, että edustamisessa halutaan saada asioita tehdyksi ja aikaiseksi. Tämä edellyttää kansanedustajilta yhteistyötä, kompromissikyvykkyyttä sekä myös tavoitteellista ja strategista deliberaatiota. Viimeiseksi, performativiisessa kontekstissa deliberatiivinen edustaminen osoittaa että ”asioita on saatu aikaiseksi”. Deliberaation tasapuolisuutta ja kuuntelevuutta korostavat elementit liudentuvat istuntosalityöskentelyssä. Menestyksekäs kansanedustaja kykenee toimimaan kaikissa edellä mainituissa konteksteissa: tietää asioista, mutta osoittaa myös kykyä kuunnella ja kunnioittaa muita sekä heidän mielipiteitään pystyessään samanaikaisesti ajamaan ja kommunikoimaan omia poliittisia tavoitteitaan. Deliberatiivisen edustamisen näkökulmasta todellinen jännite onkin eduskunnan näkyvän ja näkymättömän työn välillä ja tämän ristiriidan esilletuomisessa

Luonnon pyhät paikat virolaisessa maauskliikkeessä

The sacred places in nature are important venues for the practice of Maausk, which involves people who are part of an Estonian native faith group registered officially as a religion. This article analyses the affective experiences of the Maausk practitioners related to sacred places in nature. The article focuses on the relationship between the physical places and the group identity that is formed and reformed through the affective experiences. For the empirical material, three interviews have been selected in which the practitioners talk about their relationship to sacred places and their experiences in them. The affective experiences will be analysed by using Margareth Wetherell’s (2012) affect theory in addition to philosophical and cultural theories about place.Tämä artikkeli keskittyy analysoimaan sanallistettuja tunnekokemuksia virolaisen uuspakanaliikkeen luonnon pyhissä paikoissa. Artikkeli tarkastelee erityisesti fyysisten paikkojen ja ryhmäidentiteetin muodostumisen suhdetta tunnekokemusten analyysin kautta. Empiiriseksi aineistoksi on valittu kolme haastattelua, joissa liikkeessä mukana olevat kertovat suhteestaan luonnon pyhiin paikkoihin ja tunnekokemuksistaan niissä. Käytän tunnekokemusten analyysiin affektiteoriaa (Wetherell 2012), sekä filosofisia ja kulttuuritieteellisiä paikan teorioita

Best Western -hotelliketjun bränditutkimus Suomessa

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia Best Western -hotelliketjun asiakkaiden mielikuvia ja tyytyväisyyttä ketjua kohtaan Suomessa. Best Western -hotelliketju on kansainvälinen hotelliketju. Hotelliketjuun kuuluu yli 4000 hotellia sadassa maassa. Suomessa ketjuun kuuluvia hotelleja on 15 ympäri maan. Tavoitteenani on selvittää, millaisia mielikuvia Best Western -ketjun asiakkaat liittävät ketjuun ja kuinka tyytyväisiä he ovat hotellien palveluihin ja toimintaan. Haluan myös tuoda esille mahdolliset ongelma-alueet hotellien toiminnassa asiakaskyselyn avulla. Työn teoriaosuus painottuu brändiin, sen tärkeyteen yritykselle, imagoon ja palvelun laatuun. Teoriaosuuden avulla halusin tuoda esille vahvan brändin, imagon ja positiivisten mielikuvien merkityksen yritykselle. Teoriaosuudessa avataan myös valitun tutkimusmenetelmän sopivuutta tällaisessa bränditutkimuksessa. Bränditutkimus toteutettiin kesän 2014 aikana kolmessa eri Best Western -ketjun hotellissa Suomessa. Kyselyyn oli mahdollista vastata Turun, Rauman ja Oulun hotelleissa. Kyselytutkimukseen vastasi yhteensä 221 henkilöä. Yleisesti ottaen vastaajat olivat tyytyväisiä Best Western -hotellien palveluihin ja toimintaan Suomessa. Asiakkaat toivoivat huoneiden modernisointia, kanta-asiakasjärjestelmään parempia etuja ja ennen kaikkea brändin tunnettuuden parantamista Suomessa. Heidän mielestään ketjun tulee erottua muista saman alan toimijoista ja kilpailijoista. Suurin osa asiakkaista arvioi yöpyvänsä todennäköisesti Best Western -hotellissa Suomessa uudelleen. Kehitysehdotuksiani hotelleille olivat markkinoinnin kohdentaminen oikeisiin markkinointikanaviin ja oikeille kohderyhmille sekä harvoin yöpyvien kanta-asiakkaiden huomiointi.The aim of the present bachelor thesis is to investigate Best Western hotel chain in Finland from the point of view of guest satisfaction and perceived image of the hotel chain. Best Western is an international hotel chain. The chain has more than four thousand hotels spread across a hundred different countries. In Finland there are fifteen Best Western hotels. The goal is to explore images the guests associate with Best Western hotels as well as their satisfaction with the services and staff -guest interaction. An additional goal was to expose potential problems in the operations of the hotels through a survey carried out by distributing questionnaire to the guests. The theoretical part of the thesis focuses on the brand, its importance to the business, image, and quality of service. In addition the theoretical part discusses the importance of a strong brand and corporate image in business as well as the chosen research method and its application into a brand research as the present one. The brand research was carried out during the summer of 2014 in three different hotels belonging to the Best Western chain in Finland. Hotel guests were able to fill out the questionnaire in Best Western hotels in Turku, Rauma and Oulu. There were a total of 221 responses from the guests. In general, the guests were happy with the services and service encounters at the Best Western hotels in Finland. The main improvements suggested by the guests were hotel room renovations, better benefits in the customer loyalty scheme and improving the visibility of the chain in Finland. According to the guests, the chain should seek to stand out from its competitors. Most of the guests said they are likely to stay at Best Western hotels in Finland again in the future. The improvement suggestions for the hotels presented as a result of the study are marketing in the right marketing channels and to the right market groups and acknowledging loyal customers who stay at the hotels less frequently

Kirjan mukaan : Deliberointi eduskunnan valiokuntatyöskentelyssä puoluedemokratian näkökulmasta

Tutkielmassa tarkastellaan puoluedemokratian vaikutusta eduskunnan valiokuntien deliberointiin ja valiokuntatyöskentelyyn. Puoluedemokratia ymmärretään tutkielmassa edustuksellisena traditiona, joka tuottaa parlamentissa erilaista puhetta ja muuttaa tämän puheen tarkoitusta. Tutkimusongelmaa taustoittavat väitteet, jotka koskevat keskustelevan parlamentin loppua . Poliittisten puolueiden on ajateltu olevan yksi syy siihen, että keskustelut ovat siirtyneet pois parlamentin julkiselta puheen areenalta. Toisaalta valiokuntien on ajateltu olevan parlamenttien todellisen deliberaation ja todellisen työn paikkoja. Tutkielma tarkastelee tätä jännitettä ja selvittää, millaisia rajoitteita ja mahdollisuuksia keskustelulle voidaan puoluedemokratiassa nähdä. Tutkimusongelmaa lähestytään vastaamalla seuraaviin tutkimuskysymyksiin: Missä määrin väitteet ennalta muodostetuista kannoista ja mielipiteistä pätevät valiokuntatyöskentelyssä? Millä tavoin kannanmuutokset ovat mahdollisia ja millaisia rajoitteita niille kenties on olemassa? Millaisia puoluedemokratialle olennaiset kompromissit ovat? Tutkielmassa puoluedemokratian käsitettä avataan tarkastelemalla sitä vaaleja, edustajan suhteellista autonomiaa, mielipiteen muodostamista ja keskustelulla koettelua koskevien edustuksellisten periaatteiden kautta. Periaatteita käsitteellistetään tutkielmassa pääasiallisesti deliberatiivisen demokratiateorian uusimpia keskusteluavauksia hyödyntäen. Avaukset liittyvät myös laajempaan keskusteluun edustuksellisuuden uudelleenarvioimisesta. Keskeisiä teoreetikkoja tutkielmassa ovat mm. Bernard Manin, Simone Chambers, Jane Mansbridge sekä F.R. Ankersmit. Tutkielmassa sovellettua tutkimuskirjallisuutta on hyödynnetty myös kritisoitaessa demokratiateorioiden kapeaa näkemystä puolueista monoliittisina ja aksiomaattisina toimijoina. Tutkimuksen aineisto koostuu 18 tutkimushaastattelusta, jotka toteutettiin talvella 2008 2009. Haastateltavina oli eduskunnan kansanedustajia ja virkamiehiä. Tutkimusmetodina on käytetty teoriasidonnaista sisällönanalyysiä, koska se mahdollistaa tutkielmassa käytettyjen teorioiden täydentämisen aineistosta kumpuavilla huomioilla. Haastatellut ovat samalla informantteja, koska tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa tietoa melko niukalti tutkituista valiokunnista ja samalla kartoittaa kansanedustajien näkemyksiä valiokuntatyöskentelystä sekä valiokunnasta deliberatiivisena areenana. Valiokunnan kontekstissa deliberaatio ymmärrettynä vastavuoroisena argumentointina, uusien näkökulmien avaamisena ja mielipiteiden muuttamisena näyttäytyy haastatteluiden perusteella osin alisteisena puoluedemokratian logiikalle. Tutkielma osoittaa, että valiokunnan deliberoinnin taustalla vaikuttavat puoluedemokratian mukaiset yhteistoiminnan järjestelyt. Puoluedemokratian toiminta ei kuitenkaan ole täysin hallitseva periaate valiokunnassa. Sen näyttäytymisen voidaan katsoa häilyvän suhteessa kansanedustajien arviointeihin heidän omasta roolistaan toisaalta puoluedelegaatteina ja toisaalta valiokunnan jäseninä. Kaikki valiokunnan keskustelut ja neuvottelut eivät seuraa puoluedemokratian painottamaa hallitus oppositio -asetelmaa, vaan valiokunta toimii myös vahvana yhteistyön ja kompromissien tekemisen areenana. Tämä jännite avaa deliberaatiolle erilaisia mahdollisuuksia ja painotuksia, mikä nivoutuu myös deliberatiivisen demokratian tutkimuskentässä käytävään keskusteluun edustuksellisuuden uudelleenarvioimisesta

Long Hours, Uneasy Feelings : Parliamentary Work in Denmark, Finland and Sweden

A correction has been published: Parliamentary Affairs, Volume 75, Issue 3, July 2022, Page 576, https://doi.org/10.1093/pa/gsab034Politicians' work pressure is gaining more attention in parliamentary studies. To participate in the discussion about governing under pressure, this article offers an interdisciplinary approach to investigate how representatives navigate within a flexible, limitless work culture. This article presents a new inquiry to re-examine contemporary political agency by combining cultural studies theories with empirical insights in Nordic countries. By analysing 52 semi-structured interviews with MPs in Denmark, Finland and Sweden, the study finds that politics attracts people who want to change the world, but these attributes may initiate a vicious cycle, taking the form of psychological strain.Peer reviewe

Impact of a Finnish reform adding new sickness absence checkpoints on rehabilitation and labor market outcomes: an interrupted time series analysis

Objectives In 2012, new checkpoints were introduced in the Finnish sickness absence system to improve early detection of long-term work disability and hasten return to work after illness. We examined whether the reform affected participation in rehabilitation and labor market outcomes over a one-year period. Methods We used interrupted time series analysis among persons who started receiving sickness allowance up to three years before and up to two years after the reform. Separate analyses were conducted among those who passed 30, 60, and 90 sickness allowance days. Poisson regression analysis was used, controlling for seasonal variation, gender, age, and educational level. Results After the reform, participation in rehabilitation within one year of passing 30 sickness allowance days increased by 5.1% [incidence rate ratio (IRR) 1.051, 95% confidence interval (CI) 1.015–1.086]. The increase after 60 and 90 sickness allowance days was slightly larger. Looking at the type of rehabilitation, vocational rehabilitation from the earnings-related pension scheme increased most. Regarding the rehabilitation provided by the Social Insurance Institution of Finland (Kela), vocational rehabilitation, medical rehabilitation, and discretionary rehabilitation increased, but the increase was statistically significant only in the last case. Post-reform changes in employment, unemployment, sickness absence and disability retirement were negligible. Conclusions The introduction of new sickness absence checkpoints was associated with an increase in participation in rehabilitation but did not affect labor market outcomes one year later. The reform thus was only partially successful in achieving its objectives. Future research should focus on identifying the most effective approaches for utilizing rehabilitation to enhance labor market participation after sickness absence

Empatian politiikka

x

Long Hours, Uneasy Feelings: Parliamentary Work in Denmark, Finland and Sweden

</p