Tiedonkeruun vaikutus porojen valintaan

Porotalouden kannattavuus on vähitellen laskenut. Jalostuseläinten tehokkaampi valinta on kestävä keino parantaa porotalouden tuottoa pysyvästi. Poronomistajat valitsevat jalostus-yksilöt perimätietoon ja kokemukseen perustuen. Valintaa voi tehostaa porojen yksilö-kohtaisellatiedonkeruulla, merkitsemisellä ja sukulaistiedoilla. Jalostusarvon varmuus ja valinnan tulos riippuu eläimistä saatavien omien tuloksien ja sukulaistietojen määrästä. Valintateho arvioitiin sukulaistietoja hyväksikäyttävän valintaindeksin arvostelu-varmuudella. Sukulaisuusindeksi laajennettiin yli sukupolvien ulottuvan sukulaistiedon hyödyntämiseen, jolloin se lähestyi BLUP-menetelmää. Menetelmällä pystyttiin vertaamaan tapauksia, joissa vaatimella oli vaihteleva määrä vasoja, hirvasta paritettiin eri vaadinmäärillä ja ominaisuuden periytymisaste vaihteli. BLUP-approksimaatiolla pystyttiin arvioimaan myös toisen korreloituneen ominaisuuden vaikutus. Tulokset laskettiin R-ohjelmalla. Vaatimen jälkeläismääräksi oletettiin 2–5 vasaa, ja hirvaan parituskumppanien määräksi 10–50 vaadinta. Sukulaistieto parantaa merkittävästi valinnan arvosteluvarmuutta. Vasan emän ja isän tunnistamisesta saatava hyöty oli suurin matalilla periytymisasteilla. Pelkästään emien tunnistamisesta saatavilla tiedoilla oli sukulaisuusindeksillä vasoista tehtävän valinnan arvosteluvarmuus 3–20% suurempi kuin vasan fenotyyppiin perustuva arvosteluvarmuus. Kun myös isät tunnetaan, niin arvosteluvarmuus oli jopa 40% suurempi. Kun sukulaisuusindeksi laajennettiin BLUP:ksi, emien tiedoilla saatu arvosteluvarmuus nousi 20–30% ja lisättynä isien tiedoilla yli kaksinkertainen fenotyyppiseen valintaan verrattuna. Toinen korreloitunut ominaisuus ei sanottavasti parantanut arvosteluvarmuutta. Käytetyt sukulaisuusindeksipohjaiset menetelmät antavat hyvän kuvan valinnan arvosteluvarmuuden nykytilasta ja siitä kuinka sukulaistiedot parantavat sitä. Erityisesti vasojen isien tunnistaminen kasvattaa valinnan arvosteluvarmuutta.Profitability of reindeer husbandry is gradually declining. Selection of breeding animals is a sustainable way to achieve permanent changes in animals’ performance. Reindeer herders are using (empirical) selection which could be strengthened by systematic book keeping on animals’ pedigree and performance. The outcome of selection depends on volume of information on animals’ pedigree and performance. We used pedigree and multi-trait selection indices to assess the impact of these sources of information. The analytical tools were extended to cover across generation information and thereby they were approximating the use of BLUP type methodology in genetic comparison of selection candidates. The compact method allowed studying the cases of differing amount of genetic variation (heritability) and relationship (genetic correlation) between traits. The results were calculated by R program. We assume that a dam had a life time crop of 2-5 calves while a sire could be mated to 10-50 dams. Pedigree information will markedly improve the efficiency of selection. Benefits from the identification of the calves’ dams and sires were highest for low-heritability traits. Adding information on the identities of calves’ dams and using pedigree based selection the efficiency gains (depending on heritability) were some 3-20 % of that by selection based solely on calves’ own performance. Adding sire information, the efficiency was even 40% of that by phenotypic selection. When the pedigree information accrued across generations (BLUP selection), the gains with female-side pedigree were 20-30% while the efficiency was doubled when also sires were known.The use of information on correlated traits had rather modest benefits. In conclusion, the highest priority is to develop tools to assign sires for the reindeer calves. Such tools could be constructed by resorting to genomic analyses

Näringens inverkan på sårläkning : Hurdan kost främjar sårläkningen?

För att förhållanden för sårläkningsprocessen skall vara möjligast optimala behöver kroppen tillräckligt av diverse näringsämnen som i processen kommer att delta som energi, byggstenar och katalysatorer för skeden i sårläkningsprocessen. För att kunna förse sig med dessa näringsämnen i tillräcklig utsträckning måste man veta varifrån man får dessa näringsämnen, dessutom är det bra att veta vad det finns för alternativ för att komplettera en kost som inte är tillräckligt mångsidigt och riklig på de essentiella nä-ringsämnena för en optimal sårläkning. Det är dessutom bra att veta vilka tillstånd som möjligen kan begränsa det dagliga rekommenderade intaget av näringsämnen. Intresset för detta ämne har väckts då vi båda jobbat på en kirurgisk bäddavdelning och fått jobba mycket med sårvård, samt värdera patienters näringsstatus i samband med ett projekt för att minska risken för undernärdhet hos patienterna på avdelningen. Inne-hållsanalysen är gjord som beställningsarbete till avdelningen i fråga. Syftet för arbetet är att sammanfatta vilka näringsämnen som inverkar på sårläkningen och på vilket sätt. Arbetet ät knutet till Dorothea Orems vårdvetenskapliga teori om egenvård, och främst med tanke på hjälp vid egenvård. Resultaten finns framställda i en broschyr riktad åt patienter med sår. Själva examensarbetet går närmare igenom vilka specifika närings-ämnen som inverkar på sårläkningen, hur dessa ämnen deltar i sårläkningsprocessen samt varifrån man får dessa näringsämnen. Vi har också tagit upp faktorer som inverkar på rekommendationerna för näringsintaget, såsom diabetes och marevanbehandling.To reach optimal circumstances for wound healing the human body needs enough of var-ious nutrients that is used during the healing process as energy, building components and catalysts for the different phases of the process. To be able to provide the body with enough of these nutrients you need to know where to get them from and also what is your options in complementing your diet if it isn’t versatile enough, and does not contain enough of the essential nutrients for a good wound healing. It is also good to know about conditions that can affect your recommended nutritional intake. The interest for this subject was aroused at the surgical ward where we both have worked and have got-ten to work with wound care, and also have evaluated the nutritional status of our pa-tients in connection with a project to decrease the risk of malnutrition of the patients at the ward. The purpose of this thesis is to summarize which nutrients do affect the wound healing process and how they affect it. It is linked to Dorothea Orem’s theory of self-care, primarily thinking of the help of self-caring. We have presented the results of our thesis in a brochure directed to patient with wounds to heal. The thesis itself looks closer to which nutrients affect the wound healing process, and how these nutrients participates in the process, it also covers where you get these nutrients from. We have also considered factors that might impact on your nutritional recommendations, so as diabetes.Tiivistelmä: Haavan optimaaliselle paranemisprosessille on tärkeää tiettyjen ravintoainei-den tarpeellinen saanti jolla turvataan energian saanti ja “rakennusmateriaalin” muodos-tuminen. Ravintoaineiden riittävän saannin turvaamiseksi pitää tietää mistä näitä ravin-toaineita saa, on myös hyvä tietää ravintolisistä joita voi käyttää tukena jos ravinnon saanti ei ole tarpeeksi monipuolista. On myös tärkeätä tietää mitkä sairaudet tai tilat voi-vat rajoittaa tai vaikuttavat ravintoaineiden saantiin. Mielenkiinto aiheeseen on syntynyt työskellenessämme kirurgisella vuodeosastolla josta työ tilattiin. Osastolla olemme työs-kennelleet paljon haavojen parissa. Olemme myös kartoittaneet ravitsemusta aliravitse-muksen ehkäisyn vuoksi. Työn tarkoitus on summata tarvittavat ravintoaineet ja miten ne vaikuttavat haavan paranemisprosessiin. Olemme käyttäneet työssä Dorothea Oremin teoriaa itsehoidosta ja yrittänyt liittää sen sanomaa tuetusta itsehoidosta. Työssä käym-me läpi mitkä ravintoaineet ja miten ravintoaineet vaikuttavat haavan paranemisen. Ker-romme myös mistä näitä tarvittavia ravintoaineita saa. Lopputuloksena työstä olemme tehneet ohjelehtisen potilaille joilla on haavoja. Olemme myös selvittäneet joitakin taval-lisia tekijöitä jotka vaikuttavat ravinnon saannin suosituksiin niin kuin diabetes ja mare-van-hoito

Toimivan varainkeruumallin luominen ravintolaliiketoimintaan sopivaksi

Tämän toiminnallisen opinnäytetyön aihe on toimivan varainkeruumallin luominen ravintolaliiketoimintaan sopivaksi. Saimme toimeksiannon työhömme Vesijärvisäätiöltä. Vesijärvisäätiö on vuonna 2007 perustettu lahtelainen yleishyödyllinen säätiö, joka keskittyy toiminnassaan vesien hoitoon. Ainutlaatuista on säätiön julkisen ja yksityisen sektorin toiminnan yhdistäminen. Tutkimuskysymyksinä ovat: Miksi yritykset noudattavat yhteiskuntavastuuta? Mikä saa ihmiset harjoittamaan hyväntekeväisyyttä? Mitkä ovat onnistuneen varainkeruukampanjan edellytykset? Vastaukset kysymyksiin löytyvät työn tietoperustasta. Opinnäytetyö koostuu viitekehyksestä ja toiminnallisesta osasta. Viitekehyksessä käsitellään yritysten yhteiskuntavastuuta yritysten näkökulmasta, hyväntekeväisyyttä auttajan näkökulmasta ja toimivan varainkeruukampanjan onnistumisen edellytyksiä. Menetelminä käytettiin ideointia ja benchmarkingia. Työn tuloksena toiminnallisessa osassa syntynyt varainkeruumalli havainnollistettiin blueprint-menetelmää käyttäen. Blueprint-kaaviossa tulevat esiin tekijät, jotka vaikuttavat varainkeruukampanjan onnistumiseen. Kaavion kriittisimmät vaiheet ovat lahjoituksen suora kysyminen sekä henkilökunnan sitoutuminen. Varainkeruumallin toimivuutta testataan haastekampanjana ravintola Casselissa ajalla 3.4.-31.8.2013. Työn keskeiset tulokset saavutettiin, sillä varainkeruumalli on testauksen perusteella toimiva. Prosessin huolellisen kuvauksen kautta malli on toistettavissa.The subject of this functional thesis is to create a functional fundraising model suitable for the restaurant industry. We received this project from the lake Vesijärvi Foundation. The lake Vesijärvi Foundation was founded in 2007 in Lahti and it is a non-profit foundation which concentrates on taking care of the maintenance of the waters of lake Vesijärvi. Combining the public and private sectors is unique in the foundation’s activities in general. The research questions are: Why do corporations practice social responsibility? What makes people get involved in charity? What are the prerequisites for a successful campaign? The answers to these questions can be found in the theory section of this thesis. The thesis consists of a theoretical part and a functional part. The theoretical part includes handling of corporate social responsibility from the corporate point of view, charity from the benefactor point of view and the prerequisites of a successful fundraising campaign. As methods, creative thinking and benchmarking were used. As a result of the thesis’ functional part, a fundraising model was created and visualized by using a blueprint-method. In blueprint diagram the factors appear that have an effect on making a campaign successful. The most critical parts in the diagram are direct asking of donation and staff’s commitment. Functionality of the fundraising model was tested in the form of a challenge campaign which takes place in a restaurant named Casseli during the period from 3 April to 31 August, 2013. The key results were accomplished because, based on testing, the model is functional. Through careful description of the process model is repeatable

RUOKULTU – Haasteita ja keinoja kestävän tuotannon ja kulutuksen edistämiseksi ruokasektorilla

Luonnonvarojen kulutus on lisääntynyt moninkertaisesti viime vuosikymmenien aikana väestön ja kulu-tuksen kasvun myötä. Ruoan tuotanto tuleekin kokemaan lähivuosikymmenien aikana isoja haasteita. Ympäristöresurssien, kuten fosforin niukkuusongelma sekä biodiversiteetin väheneminen ovat esimerkke-jä tästä. Myös ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan monin eri tavoin ruoan tuotantoon esimerkiksi kasvi-tautien ja tuholaisongelmien lisääntymisen sekä eroosion ja ravinteiden huuhtoutumisen kautta. Runsas kolmannes kuluttajan ympäristövaikutuksista aiheutuu ruoasta. Ruokaa koskevat valinnat ovat hyvin moniulotteisia ja niihin vaikuttavat niin biologiset, taloudelliset, fyysiset, sosiaaliset kuin psykolo-gisetkin tekijät. Ruokakulttuuri myös muuttuu koko ajan ja yhteiskunnalliset muutokset vaikuttavat ruo-katottumuksiin. Viime vuosina elintarvikesektorilla on ollut nähtävissä voimakas globalisoituminen, val-mistustapojen muuttuminen, alueellisten erojen kaventuminen sekä ruokatapojen muuttuminen. Globali-saation ja elintason kasvun myötä lihan, rasvan ja sokerin osuus ruokavaliossa on kasvanut. Paljon eläin-peräisiä elintarvikkeita syövä kuluttaja kuormittaa ympäristöä huomattavasti enemmän kasvisruokaa syö-vään kuluttajaan verrattuna. Lisäksi kohtuullisen rajan ylittävä lihan, rasvan ja sokerin syönti on uhka kansanterveydelle. Nykyisten ohjauskeinojen suunnittelussa ei ole kiinnitetty huomiota siihen, mitkä olisivat suomalaisiin luonnonvarojen käyttöön perustuvat luontaisimmat ja rakenteellisesti kestävimmät tuotantoketjut sekä niihin liittyvä kestävä maankäyttö. Taloudellisia ohjauskeinoja ei ole liitetty varsinaisiin kestävyystavoit-teisiin, ja ohjauskeinojen kohdistuvuutta tulisi parantaa. Lisäksi kotitalouksien tiedollinen ohjaus on vasta hyvin alkuvaiheessa. Tärkeintä olisi kiinnittää huomio alkutuotannon kehittämistavoitteisiin, sillä valtaosa ruokajärjestelmämme ympäristövaikutuksista syntyy raaka-aineiden tuotannossa, siis maataloudessa. Hyvänä ja kokonaisvaltaisena ruokajärjestelmän kestävyyden tarkastelumallina toimii YK:n vuosituhan-nen ekosysteemiarviointi, mikä edellyttää, että kaikki ruokatalouden toimijat alkaisivat yhtenäisesti kehit-tää luonnonvaroja ja ympäristöä säästävää ruokajärjestelmää, siis ruoan kestävää laatua. Kestävyyttä ruo-kasektorilla voidaan edistää mm. kiinnittämällä huomiota kestäviin ruokajärjestelmiin ja markkinoihin, kestävään ruokavalioon, muutoksiin ruoan kulutuksessa sekä ruokapolitiikkaan. Kestävyyden käytännöis-tä ja malleista on olemassa jo hyviä esimerkkejä myös Suomessa, kuten Lautasmalli tai Portaat Luomuun –ohjelma. Tässä raportissa esitellään keväällä 2012 julkaistun `Vähemmästä viisaammin, Kestävän kulutuksen ja tuotannon (KULTU) –ohjelman uudistus` raportin taustaksi koostettuja elintarvikkeiden ympäristöasioi-hin liittyviä tutkimuksia ja haasteita, ohjauskeinoja, malleja sekä mahdollisuuksia kulutuksen ja tuotannon kestävyyden edistämiseksi

Kaavoituksen taloudellinen arviointi kuntatalouden näkökulmasta

Kuntien maankäyttöpolitiikka vaikuttaa kunnan talouteen. Maankäyttöpolitiikalla tarkoitetaan maapolitiikkaa ja kaavoitusta. Maapolitiikka on kuntien asettamia tavoitteita maankäytölleen, joita hoidetaan maapoliittisin keinoin. Kaavoituksella (yleis- ja asemakaava) kunta antaa edellytykset toteuttaa maankäytön tavoitteitaan. Taloudellisesti maankäyttöpolitiikka vaikuttaa esimerkiksi välittömästi maanhankinnan kuluina tai tonttien luovutustuloina. Maankäyttöpolitiikan vaikutuksia kuntatalouteen voidaan arvioida yhdyskuntataloudellisilla tai kaavataloudellisilla arvioinneilla, jotka tukevat myös kuntien velvoitetta Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan toteuttaa taloudellisesti kestävää maankäytön suunnittelua. Pro Gradu -työn tarkoitus on avata kaavoituksen taloudellisen arvioinnin prosessia sekä arvioinnin vaikutusta suunnittelussa ja lopulta päätöksenteossa. Usein myös taloudellinen arviointi painottuu kustannuksiin, joten työssä pyritään myös avaamaan tulojen ja hyötyjen arviointia ja vaikuttavuutta suunnittelussa. Työn teoria keskittyy yhdyskuntasuunnittelun taloudellisiin käsitteisiin sekä kuntatalouteen vaikuttavista maankäyttöpolitiikan tekijöistä. Yhdyskuntasuunnittelun keskeisimpiä taloudellisia käsitteitä ovat yhdyskuntatalous ja kaavatalous. Yhdyskuntataloudella tarkoitetaan talouden menoja ja tuloja, jotka aiheutuvat yhdyskuntien toteuttamisesta, käytöstä, ylläpidosta ja yhdyskunnan toiminnasta. Kaavatalous tarkoittaa niitä yhdyskuntatalouden osatekijöitä, joihin voidaan vaikuttaa kaavoituksella. Kaavatalous on yhdyskunnan fyysisen rakenteen tuotos-panosmalli, jossa tuotokset syntyvät yhdyskunnan toteuttamisesta ja käyttämisestä ja joita tuotetaan panosten avulla. Maankäyttöpolitiikassa taloudellisuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat maapolitiikka sekä yhdyskuntarakenne. Maapolitiikalla vaikutetaan kaupungin kasvuun ja syntyvään maan arvoon. Yhdyskuntarakenne vaikuttaa kuntatalouteen, sillä hajautunut yhdyskuntarakenne on kalliimpi ratkaisu kuin tiivis yhdyskuntarakenne. Työn taustalla on myös suunnittelun arvioinnin teorioita, jotka ovat suunnittelun ja sen ratkaisujen arvioimisen menetelmiä sekä niiden tutkimista. Tutkimuksessa haastateltiin Helsingin, Espoon, Tampereen, Vantaan, Oulun, Turun ja Jyväskylän paikallisten suunnitteluorganisaatioiden kaavoitukseen liittyvän taloudellisen arvioinnin asiantuntijoita. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina, joita kertyi yhteensä 12. Haastatteluissa kartoitettiin kaavoituksen taloudellisen arvioinnin prosessia, rajausta ja vaikutusta päätöksentekoon sekä kuntatalouteen vaikuttavien tekijöiden, etenkin tulojen vaikutusta ja arviointia suunnittelussa. Haastattelut litteroitiin ja niiden tuloksia käsiteltiin teemoittelun ja tyypittelyn keinoin. Työn keskeisimpiä tuloksia ovat kaavoituksen taloudellisen näkökulman keskittyminen toteutukseen. Yleiskaavoituksessa taloudellinen arviointi keskittyy lähinnä eri alueiden keskinäisen toteutuksen näkökulmaan. Asemakaavoituksessa näkökulmana ovat kaavatalouden välittömät tekijät. Taloudellinen arviointi on toteavaa ja vertailua ei ole kovin paljon tehty eri vaihtoehtojen välillä. Jos kaavan taloudellisuudessa on ollut päätöksenteon kannalta huomioitavaa, niin ratkaisuihin on voitu puuttua lähinnä rakenteellisten ratkaisujen kautta. Kuntatalouden tulojen näkökulma arvioinnissa ulottuu lähinnä maankäyttösopimuksiin ja tonttien luovutukseen ja vaikuttaa ratkaisuihin lähinnä investointien kautta. Maantieteellisestä näkökulmasta yhdyskuntarakenteen ohjaaminen ja sijaintiin liittyvät tekijät vaikuttavat kaavan taloudellisuuteen. Kaavatalouden kiinnostus on ollut kasvussa, joten eri vaihtoehtojen punnitseminen kaavoitusprosessin aikana on tärkeää taloudellisen ratkaisun löytämiseksi. Arvioinnissa on tärkeää ottaa huomioon toteutuksen lisäksi elinkaari, jotta ratkaisussa päästään kestävään ratkaisuun. Arviointia tulisi tehdä kaavoitusprosessin aikaisemmassa vaiheessa, jotta arvioinnilla voidaan vaikuttaa todellisiin ratkaisuihin, jolloin arvioinnista ei tule suunnittelun lopputulema vaan tukee päätöksentekoa monissa eri vaiheissa

Ahkeruuden ja uskollisuuden tähden : naispalkolliset, sivistyneistön odotukset ja Suomen Talousseuran palkitsemisjärjestelmä 1700-luvun lopulta 1820-luvulle

Pro gradu -tutkielmassani tutkin Suomen Talousseuran pitkäaikaisesta ja uskollisesta palveluksesta palkitsemia naispalkollisia vuosina 1798 – 1824. Tutkin palkitsemisjärjestelmää tarkastelemalla Suomen Talousseuraa palkinnon myöntäjänä, palkollisten isäntiä palkinnon kustantajina ja naispalkollisia palkinnon saajina. Lähdeaineistonani käytän Suomen Talousseuran vuosikertomuksien palkittujen luetteloja ja kirkonkirjoja. Vuosikertomuksista olen tarkastellut pitkäaikaisesta ja uskollisesta palveluksesta palkittujen naisten määrää suhteessa miespalkollisiin sekä kaikkiin palkittuihin. Kirkonkirjoista olen etsinyt kahdeksan palkollista, ja olen tarkastellut heidän elämänvaiheitaan. Tutkielmani on sukupuolihistoriaa ja sen tarkoituksena on tuoda esille sellaisten naisten elämät, jotka ovat aiemmassa historiankirjoituksessa jääneet marginaaliin. Tarkastelen naispalkollisia hierarkkisen palkitsemisjärjestelmän kautta. Tuon esille sivistyneistön odotukset alempiaan kohtaan ja sen kuinka naispalkolliset odotuksiin vastasivat. Kirkonkirjoista löytämieni merkintöjen kautta on mahdollista nähdä naispalvelijat myös toimijoina, jotka elivät omaa elämäänsä, johon kuului monenlaisia vaiheita. Aiemmassa tutkimuksessa palkollisuus on näyttäytynyt pitkälti välivaiheena elämässä nuoruuden ja avioitumisen välissä. Tutkimustuloksieni osoittavat, että näin ei kuitenkaan aina ollut. Vuosina 1798 – 1824 Suomen Talousseura palkitsi 94 naista pitkäaikaisesta ja uskollisesta palveluksesta. Naiset olivat piikoja, karjakkoja, navettapiikoja, taloudenhoitajia, vaimoja, leskiä ja neitsyitä. Palkittujen isännät olivat pääasiassa korkea-arvoisia valtion ja kirkonvirkamiehiä, upseereja, mutta myös porvareita, kauppiaita ja käsityöläisiä. Iso osa naisista työskenteli suurtiloilla ja kartanoissa. Naiset olivat toisistaan erilaisia, kuten olivat myös heidän elämänkulkunsa. Osa palkituista naisista oli aviossa, mikä osoittaa ettei avioliitto suinkaan aina päättänyt palkollissuhdetta. Joissain tapauksissa avioituminen saattoi keskeyttää palkollisena toimimisen hetkeksi, mutta esimerkiksi leskeksi jäämisen myötä naiset saattoivat jatkaa työtä palkollisena. Jotkut naispalkolliset taas eivät avioituneet koskaan, vaan toimivat palkollisena koko ikänsä. Tyypillisenä nähtyä palkollisuutta välivaiheena toki myös tapahtui. Tutkielmani osoittaa, että tarkastellessa naispalkollisten elämänkulkuja lähempää on nähtävissä toisistaan poikkeavia ja yksilöllisiä elämiä

The role of forward guidance in European Central Bank’s monetary policy implementation

Euroopan keskuspankin (EKP) rahapolitiikan toteutus on vuosia perustunut muiden keskuspankkien tavoin markkinakorkoihin vaikuttamiseen ohjauskorkopäätöksillä. Vuonna 2008 käynnistynyt finanssikriisi pudotti muiden länsimaiden tavoin myös euroalueen korot lähelle nollaa prosenttia Euroopan keskuspankin käynnistettyä rahapoliittisen elvytyksen pyrkimyksenä auttaa euroaluetta selviämään talouden taantumasta. Vaikka talouskasvu on toipunut finanssikriisin pahimmista vaiheista länsimaissa, euroalueen korot ovat edelleen nollan tuntumassa euroalueen jäätyä pitkittyneeksi ajaksi jälkeen EKP:n asettamasta inflaatiotavoitteesta. Elvyttävälle rahapolitiikalle on ollut edelleen tilausta, mutta sen toteuttaminen ohjauskoron avulla ei ole ollut mahdollista korkojen jo ollessa nolla prosenttia tai lähellä sitä. EKP on turvautunut rahapolitiikassa viime vuosina yhä vahvemmin epätavanomaisiin rahapoliittisiin toimiin, joihin ovat lukeutuneet muun muassa arvopapereiden osto-ohjelmalla toteutettu määrällinen elvytys sekä makrovakauspolitiikka. Näiden lisäksi EKP on pyrkinyt rahapoliittisten päätöstensä yhteydessä signaloimaan markkinoille rahapolitiikan tulevaa suuntaa ja aikeensa sitoutua elvytykseen riittävän pitkäksi aikaa, pyrkimyksenään vaikuttaa markkinoiden korkoodotuksiin ja odotusten välittymisen myötä muuttamaan olemassaolevia korkoja sekä inflaatioodotuksia. Tätä kommunikaatiota kutsutaan ennakoivaksi viestinnäksi. Tässä tutkielmassa selvitetään ennakoivan viestinnän merkitystä paitsi markkinoilla vallitsevan epävarmuuden hillitsijänä, myös rahapoliittisena työkaluna: pystyykö keskuspankki toteuttamaan rahapoliittista elvytystä markkinakommunikaatiollaan sitoutumalla elvyttävään rahapolitiikkaan, ja millaisissa olosuhteissa keskuspankin ennakoiva viestintä on vaikuttavaa. Tutkielmassa syvennytään ennakoivaa viestintää käsittelevään kirjallisuuteen ja arvioidaan olemassaolevan kirjallisuuden perusteella ennakoivan viestinnän toimivuuden edellytyksiä. Lisäksi arvioidaan Euroopan keskuspankin ennakoivan viestinnän vaikutusta euroalueen korko-odotuksiin analysoimalla päivätason datalla korko-odotuksia instrumentoivien euroalueen OIS-korkojen arvonvaihtelua eri maturiteeteilla. Tutkielman johtopäätöksenä Euroopan keskuspankin kommunikaatiolla on ollut tilastollisesti merkitsevä vaikutus euroalueen korko-odotuksiin erityisesti keskipitkällä aikavälillä. Ennakoiva viestintä näyttäisi siis olevan nollakorkorajoitteen tuntumassa toimiva väline rahapoliittiseen elvytykseen oikein käytettynä. Keskuspankin on kyettävä kuitenkin uskottavasti viestimään sitoutumisensa elvytykseen jotta markkinatoimijat muuttaisivat korko-odotuksiaan keskipitkällä aikavälillä, sekä viestimään aiempaa selvemmin ne olosuhteet, joiden toteutuessa keskuspankki voi päättää sitoumuksensa rahapoliittiseen elvytykseen.The implementation of the European Central Bank’s (ECB) monetary policy has for years been based on policy rate decisions, in line with other central banks around the world. The 2008 global financial crisis caused the market interest rates to drop close to zero in the eurozone as the European Central Bank provided monetary stimulus in order to allow the eurozone economy recover from the economic recession. Although the economic growth has recovered from the worst phases of the crisis in the Western countries, the eurozone interest rates remain at the zero lower bound as the euro-zone inflation has stagnated for a prolonged period of time below the ECB’s target inflation rate. The demand for monetary stimulus has remained, but conducting it with interest rate policy has not been possible as the ECB has not been able or willing to lower the rates below zero. The ECB has lately in an extended manner conducted unconventional monetary policy measures including but not limited to quantitative easing under the Asset Purchase Programme and macroprudential policies. Furthermore, ECB has strived to signal future monetary policy and even commit to conduct monetary stimulus as deemed necessary under the eyes of the market participants, with an aim to affect market interest rate expectations and inflation expectations through expectation transmission mechanisms. This communication is known as central bank’s forward guidance. This thesis studies the significance of forward guidance not only as a means to decrease market uncertainty, but also as a tool for monetary policy: whether the central bank can provide monetary stimuli with its communication by publicly committing to a monetary policy strategy, and under which circumstances can the forward guidance commitment succeed with regards to the objectives of monetary policy. The thesis dives into the forward guidance literature in order to assess the impact of forward guidance based on existing literature. Furthermore, the impact of ECB’s forward guidance is analyzed with regards to eurozone interest rate expectations, using daily variations on eurozone OIS interest rates at different maturities as an instrument for eurozone interest rate expectation horizon. The thesis concludes that the communication of the ECB has had a statistically significant lowering impact on eurozone interest rate expectations especially at the medium term. Therefore, forward guidance appears to be a meaningful means to conduct monetary stimulus at the zero lower bound when used properly. However, the central bank has to be able to credibly communicate its commit-ment to lenient interest rate policy, in order to market participants to adjust their interest rate expec-tations at the medium term. One key suggestion for the future has to do with communicating clear quantitative state-dependent circumstances under which the central bank intends to conclude the monetary stimulus, relative to how ECB’s forward guidance has been conducted thus far

Keskuspankkien ennakoiva viestintä: odotukset ja ohjaus rahapolitiikan välineenä

Keskuspankkien toiminta on muuttunut paljon viimeisten vuosikymmenten aikana. Kun vielä 1980-luvulla keskuspankkien toimintaa monilta osin määritteli itsenäisyyden varjelu ja päätösten pitäminen suurimmalta osin salassa, 1990-luvulta alkaen keskuspankit kautta maailman ovat pyrkineet läpinäkyvämpään päätöksentekoon. Kommunikaation rooli makrotason rahoitusmarkkinoilla on tärkeämmässä roolissa kuin koskaan aiemmin, ja keskuspankit pyrkivät hyödyntämään kommunikaatiota jopa rahapoliittisena työkaluna. Tässä tutkielmassa tarkastellaan ennakoivan viestinnän (forward guidance) roolia keskuspankkien tämän päivän toiminnassa, ja tarkoituksena on aiemman taloustieteellisen kirjallisuuden pohjalta arvioida, onko yllätyksettömään, ohjaavaan rahapolitiikkaan siirtyminen ollut oikea suunta. Tärkeimmät johtopäätökset ovat, että ennakoivan viestinnän rooli keskuspankin uskottavuuden rakentajana erityisesti vakaan taloustilanteen aikana on merkittävä, kun taas likviditeettiloukussa tai muuten haastavassa taloustilanteessa keskuspankki pystyy vaikuttamaan myös viestinnällään markkinoiden toimintaan, jos ohjauskorkoa sitoo nollakorkorajoite. Haasteeksi nousee tässä tapauksessa päättäjien halukkuus sitoutua pitkäksi ajaksi tiettyyn strategiaan, sillä tällöin kyky reagoida shokkeihin heikkenee. Ennakoivan viestinnän tehokkuuden arviointi erityisen viimeisen vuosikymmenen ajalta on haastavaa, sillä samaan aikaan käynnissä olleet muut rahapoliittiset poikkeustoimet voivat vääristää johtopäätöksiä. Lisätutkimukselle on tältä osin tilausta