Short report: self-reported psychopathic traits in Finnish and Dutch samples of non-referred adolescents: exploration of cultural differences

Background: Culture-related differences in psychopathic traits have been reported for adults, but for adolescents such knowledge is lacking. The aim of this cross-national study was to compare self-reported psychopathic traits between Finnish and Dutch samples of mid-adolescent community youth. Methods: The Youth Psychopathic traits Inventory (YPI) was filled in by 372 Finnish and 474 Dutch 15- to 16-year-old pupils. As gender-specific differences exist in psychopathic traits, we analyzed the data separately for boys and girls. Results: Dutch boys scored significantly higher than Finnish boys on total and all dimensional scores of the YPI as well as on most sub-dimensional scores. Dutch girls scored significantly higher than Finnish girls on the Affective dimension and on the two corresponding sub-dimensions: remorselessness and callousness. Finnish girls scored significantly higher on grandiosity, which loads to the Interpersonal dimension of the YPI. Conclusions: Our findings suggest that culture influences the manifestation of psychopathic traits already in adolescence and that this relation is more prominent in boys

Symptoms and diagnostic delays in bladder cancer with high risk of recurrence : results from a prospective FinnBladder 9 trial

Purpose To investigate the symptoms and delays in the clinical pathway of bladder cancer (BC). Methods This is a substudy of a prospective, randomized, multicenter phase III study (FinnBladder 9, NCT01675219) where the efficacy of photodynamic diagnosis and 6 weekly optimized mitomycin C instillations are studied in pTa bladder cancer with high risk for recurrence. The data of presenting symptoms and critical time points were prospectively collected, and the effect of factors on delays was analyzed. Results At the time of analysis, 245 patients were randomized. Analysis included 131 patients with primary bladder cancer and their complete data. Sixty-nine percent had smoking history and 67% presented with macroscopic hematuria. Median patient delay (from symptoms to health-care contact) was 7 days. The median general practice delay (from health-care contact to urology referral) was 8 days. Median time from urology referral to cystoscopy was 23 days and from cystoscopy to TUR-BT 21 days. Total time used in the clinical pathway (from symptom to TUR-BT) was 78 days. Current and former smokers had non-significantly shorter patient-related and general practice delays compared to never smokers. TUR-BT delay was significantly shorter in patients with malignant cytology (16 days) compared to patients with benign cytology (21 days, p = 0.03). Conclusions Patient-derived delay was short and most of the delay occurred in the referral centers. The majority had macroscopic hematuria as the initial symptom. Surprisingly, current and past smokers were more prone to contact the health-care system compared to never smokers.Peer reviewe

Lifetime antipsychotic medication and cognitive performance in schizophrenia at age 43 years in a general population birth cohort

This naturalistic study analysed the association between cumulative lifetime antipsychotic dose and cognition in schizophrenia after an average of 16.5 years of illness. Sixty participants with schizophrenia and 191 controls from the Northern Finland Birth Cohort 1966 were assessed at age 43 years with a neurocognitive test battery. Cumulative lifetime antipsychotic dose-years were collected from medical records and interviews. The association between antipsychotic dose-years and a cognitive composite score based on principal component analysis was analysed using linear regression. Higher lifetime antipsychotic dose-years were significantly associated with poorer cognitive composite score, when adjusted for gender, onset age and lifetime hospital treatment days. The effects of typical and atypical antipsychotics did not differ. This is the first report of an association between cumulative lifetime antipsychotic dose and global cognition in midlife schizophrenia. Based on these data, higher lifetime antipsychotic dose-years may be associated with poorer cognitive performance at age 43 years. Potential biases related to the naturalistic design may partly explain the results; nonetheless, it is possible that large antipsychotic doses harm cognition in schizophrenia in the long-term.Peer reviewe

Self-reported psychopathic traits among non-referred Finnish adolescents : psychometric properties of the Youth Psychopathic traits Inventory and the Antisocial Process Screening Device

Background: In general psychiatric services, cost benefit screening instruments for psychopathic traits in adolescents are needed. The aim of the present study was to study the psychometric properties of the Finnish versions of the Youth Psychopathic traits Inventory (YPI) and the Antisocial Process Screening Device (APSD-SR) in community youth. As gender-specific differences exist in psychopathic traits, we analyzed the data separately in girls and boys. Methods: The YPI and the APSD-SR were administered to 372 9th graders (174 boys and 198 girls) with a mean age of 15.06 years (SD 0.28). Cronbach's alphas were used to study internal consistency. The factor structures of the self assessments were studied using both Confirmatory Factor Analysis (CFA) and Principal Component Analysis (PCA). Results: In both self-assessments, boys scored significantly higher in the total scores, Interpersonal and Affective dimension scores as well as in most sub-dimensions. In the YPI, the alpha values for total and dimensional scores ranged from 0.55 to 0.91 in boys and from 0.74 to 0.89 in girls and, in the APSD-SR, respectively, from 0.38 to 0.78 and from 0.29 to 0.78. In CFA, the three-factor model produced poor fit for both self-assessments. For the ten sub-dimensions of the YPI, the PCA suggested two factors. Extending the model into three components showed sub-dimension loadings according to the original dimensions. For the APSD-SR, the PCA revealed a five-factor structure in the male sample and a six-factor one in the female group. When limiting the model to a three factor-model, we obtained a structure, which resembled the original dimensions. Conclusions: Both the YPI and the APSD-SR are promising tools of screening for psychopathic features in Finnish community youth. The YPI turned out to be slightly better than the APSD-SR in both reliability and factor structure. However, the original three-factor models did not find support. Both self-assessments were somewhat weak for tapping the callous-unemotional traits of the psychopathic character, but, again, the YPI worked better than the ASPD-SR. Both self assessments revealed significant gender differences in psychopathic character traits.Peer reviewe

The Relationship between Self-rated Psychopathic Traits and Psychopathology in a Sample of Finnish Community Youth: Exploration of Gender Differences

Peer reviewe

Vaelluskalojen palauttaminen rakennettuihin jokiin: Rakennettujen jokien tutkimustuloksia vuosilta 2011–2018

Vaelluskalakantojen palauttaminen rakennettuihin vesistöihin edellyttää monialaista tutkimustietoa kalojen elinkierron eri vaiheisiin liittyvistä haasteista ja niiden korjaustoimista. Myös vesistöjen eri käyttäjien ja intressiryhmien on löydettävä yhteinen tahtotila jokiympäristön ja sen kalaston kestävälle käytölle. Tämä puolestaan edellyttää viranomaisten, eri toiminnanharjoittajien ja sidosryhmien välillä avointa vuoropuhelua, yhteisten sovitteluratkaisujen hakemista ja omista eduista joustamista. Vaelluskalojen palauttamiseen liittyviin tietotarpeisiin on vastattu Luonnonvarakeskuksen (Luke) monialaisilla tutkimushankkeilla, joita on toteutettu rakennetuissa vesistöissä eri puolilla maatamme sekä Luken Kainuun kalantutkimusaseman kokeellisissa olosuhteissa. Tähän raporttiin on koottu vuosina 2011–2018 toiminnassa olleiden Luonnonvarakeskuksen (vuoteen 2015 asti Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos) hankkeiden tärkeimmät tulokset sekä julkaisuluettelo. Tässä esiteltäviä hankkeita ja raportin koostamista ohjasi erikoistutkija Aki Mäki-Petäys kevääseen 2019 asti. Useat näistä hankkeista on tehty yhteistyössä Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän ja Oulun yliopistojen, Suomen ympäristökeskuksen (SYKE), Elintarviketurvallisuusviraston (Evira), Metsähallituksen, ELY-keskusten ja Pohjois-Pohjanmaan liiton kanssa, ja joissakin tapauksissa nämä tahot ovat olleet myös hankkeiden päävastuullisia toteuttajia. Tutkimushankkeita on rahoitettu myös osana laajempia ja useampivuotisia Public-Private-Partnership (PPP) – hankekokonaisuuksia, missä vesivoimayhtiöiden rahoitus on ollut merkittävässä osassa. Vaelluskalojen palauttaminen on monin paikoin mahdollista, jos eri käyttäjät ja intressiryhmät ovat sitoutuneet pitkäjänteiseen yhteistyöhön. Vesistökohteet ovat erilaisia, joten kaikkiin kohteisiin sopivaa ratkaisua ei yleensä ole, vaan toimenpiteissä on aina huomioitava vesistöjen erityispiirteet sekä mahdolliset muut reunaehdot. Kohteesta riippuen, toimenpiteinä tarvitaan: Toimivat kalojen vaellusväylät patojen ohitse sekä ylä- että alavirtaan, Elinympäristökunnostuksia sekä joki- ja purouomissa että niiden valuma-alueilla, Istutuskalojen sekä – toiminnan laadullista kehittämistä, Riittävää kalastuksen säätelyä, Myös muiden eliöryhmien kuin vaelluskalojen elinolosuhteiden parantamista, Realistisesti asetettuja vesistökohtaisia tavoitteita, Toimenpiteiden vaikuttavuuden seurantaa, Tehokasta ja yleistajuista viestintää sekä kaikkien sidosryhmien sitouttamista yhteistyöhön, Ajallisia ja taloudellisia resursseja. Aihepiirin tutkimustoimintaa viedään Lukessa eteenpäin vuodesta 2019 alkaen mm. Sateenvarjo III-, Kalatalouden ympäristöohjelma-, RiverGo- sekä monissa muissa yhteistyöhankkeissa. Toivomme, että tämä työ toimii tietopakettina monille muillekin hankkeille!201

Hydroclimatic Controls on the Isotopic (δ18 O, δ2 H, d-excess) Traits of Pan-Arctic Summer Rainfall Events

Arctic sea-ice loss is emblematic of an amplified Arctic water cycle and has critical feedback implications for global climate. Stable isotopes (delta O-18, delta H-2, d-excess) are valuable tracers for constraining water cycle and climate processes through space and time. Yet, the paucity of well-resolved Arctic isotope data preclude an empirically derived understanding of the hydrologic changes occurring today, in the deep (geologic) past, and in the future. To address this knowledge gap, the Pan-Arctic Precipitation Isotope Network (PAPIN) was established in 2018 to coordinate precipitation sampling at 19 stations across key tundra, subarctic, maritime, and continental climate zones. Here, we present a first assessment of rainfall samples collected in summer 2018 (n = 281) and combine new isotope and meteorological data with sea ice observations, reanalysis data, and model simulations. Data collectively establish a summer Arctic Meteoric Water Line where delta H-2 = 7.6.delta O-18-1.8 (r(2) = 0.96, p 0.75 parts per thousand/degrees C) were observed at continental sites, while statistically significant temperature relations were generally absent at coastal stations. Model outputs indicate that 68% of the summer precipitating air masses were transported into the Arctic from mid-latitudes and were characterized by relatively high delta O-18 values. Yet 32% of precipitation events, characterized by lower delta O-18 and high d-excess values, derived from northerly air masses transported from the Arctic Ocean and/or its marginal seas, highlighting key emergent oceanic moisture sources as sea ice cover declines. Resolving these processes across broader spatial-temporal scales is an ongoing research priority, and will be key to quantifying the past, present, and future feedbacks of an amplified Arctic water cycle on the global climate system

Matkailun kasvuohjelman prosessimalli

Opinnäytetyön aiheena oli matkailun kasvuohjelman prosessien kehittäminen ja jalkauttaminen sekä matkailun kasvuohjelman toteutuminen Kemin kaupungissa. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää kasvuohjelmien prosessia. Opinnäytetyön tehtävänä oli löytää ratkaisuja ja ehdotuksia kasvuohjelman prosessimalliin sekä kasvuohjelman tulosten jalkauttamiseen. Tehtävänä oli myös analysoida Kemin matkailun kasvuohjelman toteutumista Kemissä. Toimeksiantajana toimi Kemin kaupunki. Kemi on teollisuuskaupunki Meri-Lapissa, jonka matkailun kärkituotteina ovat jäänmurtaja Sampo ja Lumilinna. Matkailun kasvuohjelman avulla Kemin kaupunki kehittää ympärivuotista matkailuaan. Teoriaosuudessa käsiteltiin matkailun toimintaympäristöä ja nykytilaa Kemissä, Meri-Lapissa ja Lapissa, matkailun trendejä ja ympärivuotisuutta sekä prosessien, hankkeiden, strategioiden ja jalkauttamisen teoriakirjallisuutta. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä ja puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Haastattelun kohteena olivat Kemin alueen majoitus- ja hotelliyritykset. Opinnäytetyön tuotoksena ja tuloksena oli kasvuohjelmien prosessimalli, jota toimeksiantaja voi hyödyntää toteuttaessaan seuraavia kasvuohjelmia. Prosessimalli luotiin yhdistelemällä haastatteluista ja benchmarking-menetelmästä saatuja tuloksia sekä projektien, prosessien ja jalkauttamisen teoriaa. Benchmarking-menetelmän kohteena olivat seitsemän muun kaupungin kasvuohjelmat. Toimiva kasvuohjelmien prosessimalli sekä tehokas tulosten jalkauttaminen vaativat toimivaa yhteistyötä, viestintää sekä sitoutumista kasvuohjelman toteuttamiseen ja tavoitteisiin koko kasvuohjelman prosessin ajan. Asiasanat matkailu, trendi, ympärivuotisuus, prosessi, jalkauttamine

“PALJON MUKAVAMPI SE ON IHMISEN KANSSA NENÄKKÄIN HUASTELLA” : Perhekuntoutuksen asiakasvanhempien kokemuksia ja odotuksia digitalisaatiosta

TIIVISTELMÄ Johanna Kähkönen, Emelia Marttila, Henna-Riikka Romppanen & Elina Styrman. “Paljon mukavampi se on ihmisen kanssa nenäkkäin huastella” – Perhekuntoutuksen asiakasvanhempien kokemuksia ja odotuksia digitalisaatiosta. Pieksämäki, syksy 2017, 64 s., 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK) + lastentarhanopettajan virkakelpoisuus. Opinnäytetyön tavoite oli kerätä käyttäjätietoa asiakasnäkökulmasta digitalisaatiosta Diakonia-ammattikorkeakoulun Digisote-hankkeen osatoteutuksen tarpeeseen. Tarkoituksena oli tuoda esille asiakkaana olevan vanhemman käyttökokemuksia digitaalisista palveluista. Lisäksi halusimme selvittää, miten vanhempien tarpeet vastaavat heidän toiveitaan sähköisistä palveluista. Samalla tutkimme digitalisaation vaikutusta nykyajan vanhemmuuteen. Tutkimus tehtiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna perhekuntoutuksen asiakasvanhempia haastatellen. Aineiston analyysimenetelmänä käytimme aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Tutkimustuloksista ilmeni, että vanhemmilla ei juurikaan käyttökokemuksia sosiaalialan sähköisistä palveluista ollut. Sähköiset palvelut kuitenkin näkyivät haastateltavien vanhempien perheiden arjessa. Haastateltavat olivat melko tyytyväisiä jo käyttämiinsä sähköisiin palveluihin ja toiveita uusille sähköisille palveluille ei juuri nähty. Digitalisaation koettiin helpottavan nykyperheiden elämää. Toisaalta digitalisaatio tuo vanhemmille haasteita rajojen asettamiseen lapsille ja perheen yhteiseen ajankäyttöön. Johtopäätöksenä voitiin todeta, että digitalisaatio ei korvaa ihmiskontaktia asiakastyössä. Vanhemmat toivat esille huolta siitä, että suurin osa yhteiskunnan palveluista siirtyisi verkkoon. Digitalisaatiolla on merkittävä vaikutus nykyajan vanhemmuuteen. Digitalisaatio sosiaalialalla vaatii kehittyäkseen niin asiakaslähtöisyyttä kuin alan työtapojen muutosta. Asiasanat: digitalisaatio, kasvatus, käyttökokemus, sähköiset palvelut, vanhemmuusABSTRACT Johanna Kähkönen, Emelia Marttila, Henna-Riikka Romppanen & Elina Styrman. “It’s much nicer to talk face to a face” – Customer parents’ of family rehabilitation experiences and expectations’ of digitalization. Pieksämäki, autumn 2017, 64 pages, 3 appendices. Language: Finnish. Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services, Option in Social Services and Education. Degree: Bachelor of Social Services. This thesis was made to collect user experiences from customers about digitalization. The thesis will be used as a part of the Digisote-project for Diaconia University of Applied Sciences. The aim was to bring out the user experiences about e-services of parents who are customers of social services. In addition, we wanted to find out how parents’ needs correspond to their wants in e-services. We also studied the influence of digitalization on modern parenthood. This thesis was made as a qualitative study. We used semi-structured interviews for data collection, interviewing parents who are customers in family rehabilitation. The data was analyzed according to the content analysis method. The research results showed that parents have very little experience using electronic services provided by social services. On the other hand, other e-services were common in the daily routines of the interviewed parents. The interviewees were quite satisfied with the e-services already at their disposal and saw no real need for new e-services. Digitalization was seen as a phenomenon that makes modern families life easier but also brings challenges in setting boundaries for children and the time families spend together. In conclusion, it can be said that digitalization can’t replace human contact in customer related interaction. Parents express concern about the fact that most of the services provided by society would transfer over to the internet. Digitalization has a resounding impact on modern parenthood. In order to develop, digitalization in social services requires both customer orientation and change in working methods. Keywords: digitalization, e-services, parenthood, parenting, user experienc

Palvelumuotoilun käyttäjäprofiilit kertovat yhteisölliseen työvuorosuunnitteluun osallistumisesta

Toimivan yhteisöllisen työvuorosuunnittelun edellytyksenä on kaikkien osallistuminen suunnitteluprosessiin. Osallistumista tehostettiin kehittämällä työvuorosuunnittelun toimintoja paremmin käyttäjien tarpeita vastaaviksi palvelumuotoiluprojektin avulla. Työntekijöiden toimintatapoja selvitettiin kyselyn avulla, minkä jälkeen tulokset tiivistettiin ja esitettiin käyttäjäprofiileina. Jokainen käyttäjäprofiili edustaa yhtä työntekijäryhmää, jolla on samankaltaiset tavat toimia työvuorosuunnittelun eri vaiheissa. Käyttäjäprofiilit auttoivat saamaan näkyväksi toiminnan haasteet, joihin lähdettiin yhteiskehittelynä käyttäjien kanssa etsimään ratkaisuja. Tuloksena luotiin erilaisia parannuksia ja uusia toimintamalleja työyhteisön käyttöön