Population diversification in demographics, health, and living environments: the Barents Region in review

: This paper provides updates on the geographical patterns in well-being of the population of the Barents region by applying indicators used in demography, public health, and environmental studies. In particular, we analyze recent demographic trends with regard to gender, age, ethnicity, and over time (1990−2015), considering depopulation, aging age structures, mortality and fertility patterns in connection with environmental changes. We investigate environmental effects on population health and living conditions of the Barents people, including the impact of air and water contamination, food insecurity, housing conditions, and new diseases driven by climate change. In addition, we highlight the importance of human capital (highest educational attainment of population) in tackling socio-economic challenges as well as adapting to climate and other sweeping changes occurring in the Barents region. Barents territories show inequalities in post-secondary educational attainment distribution between average nation-wide level and northern regions of Norway, Sweden, Finland, and Russia, based on the latest data available. The results and discussion suggest a significant variability across regions in the context of the studied parameters, except for life expectancy. The causes and consequences of the diversification of these trends need to be further investigated; as does the spatial distribution of societal well-being in the Barents region, an important geographical alliance in the northernmost part of Europe. The evidence presented in this review may help in the planning of adaptive community programs which respond to stresses in society, health, and the environment in the Barents region

Kerrostalo Tornioon

Tiivistelmä. Kandidaatintyöni on yhteisprojekti, joka koostuu yhdyskuntasuunnittelun asemakaavasuunnittelun, nykyarkkitehtuurin asuntosuunnittelun sekä rakennusopin kerrostalosuunnittelun kursseista, jotka toteutettiin yksilötöinä. Työssä painotan rakennusopin osuutta. Asemakaavasuunnittelun suunnittelualue sijaitsee Torniossa Suensaaren alueella. Kyseessä on keskusta-alue kaupungintalon ympärillä. Alueelle sijoittuu kaupungintalon lisäksi Porthanin koulu sekä sen varastorakennukset, useita parkkialueita sekä vanha linja-autoasema, joka on nykyään ravintolakäytössä. Tilaajalla oli toiveena keskustan elävöittäminen ennakkoluulottomalla tavalla. Alueen itänurkkaan oli jo suunnittelutehtävän annettaessa suunniteltu kiertoliittymä ja suunnittelualueen ideointia aloitettu. Asemakaavasuunnittelun viitesuunnitelmassa pysäköinti viedään maan alle, jonka avulla katutila vapautetaan ihmisille. Porthanin koulu on suojeltu rakennus, joka on otettu pihapiirin suunnittelussa huomioon. Koulurakennuksen varastorakennukset siirretään Porthaninkadun viereen rajaamaan koulurakennuksen taakse jäävää Porthaninpuistoa. Kaupungintalon ympärille muodostetaan viiden asuinrakennuksen rajaama aukio. Puurivistöllä rajattu Laivurinkatu rauhoitetaan kävelijöille ja pyöräilijöille. Laivurinkadun varrella pysäköintipaikka muutetaan Laivurin leikkipuistoksi, joka palvelee alueen lapsia. Torikadulta Laivurinkadulle on maanalaiseen pysäköintiin johtava ajoluiska. Viitesuunnitelmassa luiska on integroitu osaksi lounaan puoleista amfiteatteria, jossa sijaitsee ravintola, luistinvuokraamo sekä teatteria tukevat palvelut. Amfiteatterin kyljessä sijaitsee urheilukenttä, joka jäädytetään talvisin. Viidestä asuinrakennuksesta valitsin jatkotyöstöön Porthaninpuiston puoleisen rakennuksen. Rakennuksen ensimmäinen kerros on erotettu väriltään ylemmistä kerroksista, sen ollessa osittain julkinen liiketilan osalta. Rakennuksen lasitetut parvekkeet avautuvat kaakkoon aukiolle päin, jotka varjostavat asuntoja liialta paahteelta. Porrashuone on sijoitettu luoteen puolelle, josta on laajat näkymät puistoon. Porrashuoneen kyljessä, ensimmäisessä kerroksessa, on asukkaiden yhteistilaa, josta avautuu näkymä samaan suuntaan. Kellarista on yhteys maanalaiseen paikoitukseen, josta on myös palokunnan hyökkäystie välinevaraston kautta väestönsuojaan. Ylimmässä kerroksessa on asukkaiden yhteistiloja lisää, joista on yhteys kattoterassille. Yksiöitä ja kolmioita on kahta eri tyyppiä. Kaksion suunnittelussa tutkin esteettömän asunnon vaatimuksia. Kolmioissa ja isoimmissa yksiöissä on luoteen puolelle sijoitettu erkkeri sekä sauna viihtyisyyttä lisäämään. Maasto laskee suhteellisen jyrkästi kaakosta luoteeseen, jonka takia valitsin ensimmäisen kerroksen julkisivumateriaaliksi myös sokkelina toimivan julkisivumateriaalin. Julkisivuun rytmittelyä hain asuntoja peilaamalla ja parvekelinjojen taitteina. Omana osanaan erottuu sisäänvedetty puinen kattoterassi. Rakennusopin vaiheessa pyrin viemään kokonaisidean loppuun detaljitasolla asti. Kantavaksi rakenteeksi muodostui pääosin koillisesta lounaaseen päin asetetut ontelolaatat, sekä niiden päätyjen kantavat seinät. Porraskäytävä on omana osanaan ja parvekkeet ovat ulokeparvekkeita. Kattoterassin takia joidenkin asuntojen päälle muodostuu käännetty katto, joka näkyy alakattomaailmassa. Kattoterassilla käännetyn katon kohdalta kattoterassin laatan tuenta mahdollistui mittatilaus Schöck-elementillä. Jokaisen Schöck-elementin laatan alapinta on viistetty ja etureunaan uritettu tippanokka. Parvekkeiden vedenpoistoksi valitsin parvekkeen seinän sisäisen vedenpoiston, kuitenkin siten, että syöksytorvi on helposti tarkistettavissa. Asuntojen sisällä kiinnitin huomioita listoihin, lattialämmitykseen sekä mm. verhokiskoihin. Ylimääräisenä detaljina tutkin asuntojen erkkerien ratkaisun. Halusin luoda mukavan rauhaisan tilan, johon voisi paeta arkea. Erkkerin ikkunajärjestelmän nurkkaliitoksesta tein karmittoman ja seinäliitoksissa tavoitteenani oli luoda vähäeleiset liitokset. Sisäänkäyntiratkaisusta halusin luoda kutsuvan. Aukion puolella sisäänkäynti on asunnon alla ja siten sisäänvedetty. Sisäänkäynnin valaistus siivilöityy yläpuolelta perforoidun levyn läpi. Erotin aukion julkisen tilan sekä sisäänkäynnin tilan kiveyslaatan koon muutoksella. Sisäänkäyntiratkaisussa pintojen korot olivat oleellisia, koska sisäänkäynnin alapuolella tilat vaihtuvat parkkihallista kellarin sisäänkäyntiin

Estrogeenien vaikutukset ympäristöön ja poistaminen jätevedestä

Tiivistelmä. Orgaanisten mikrosaasteiden esiintyminen ympäristössä on noussut nopeasti maailmanlaajuiseksi keskustelunaiheeksi. Saasteiden päästölähteistä, poistokeinoista ja pitoisuuksista ympäristössä on pyritty keräämään mahdollisimman paljon tietoa niiden kokonaisvaltaisten vaikutusten ymmärtämiseksi. Paljon tutkittavaa on vielä jäljellä, mutta vaikutusten vähentämiseksi keksittyjen ratkaisujen osalta on edistytty jo monia askelia eteenpäin. Työn tarkoituksena on esitellä orgaanisiin mikrosaasteisiin kuuluvien estrogeenien ympäristövaikutuksia ja poistokeinoja jätevedestä. Ympäristövaikutusten ymmärtämiseksi käsitellään ensin mitä estrogeenit käytännössä ovat ja mitä kautta ne päätyvät ympäristöön. Jotta estrogeenien poistoprosessi jätevedestä voidaan ymmärtää, tulee tiedostaa ensin esimerkiksi niiden fysikaaliskemialliset ominaisuudet. Tämän hetkiset jätevedenkäsittelyprosessit eivät ole ideaaleja estrogeenien ja yleisesti orgaanisten mikrosaasteiden puhdistamisen kannalta, joten työn lopuksi verrataan Suomessa yleisesti käytettyä aktiivilieteprosessia membraanibioreaktoriprosessiin (MBR). Vertailussa keskitytään pääasiassa teknologisiin eroihin ja siihen, miten ne vaikuttavat estrogeenien poistumaan jätevedestä. Työn lopuksi pohditaan vielä miten tavallinen ihminen voi omalla toiminnallaan vaikuttaa ympäristöön päätyvään estrogeenimäärään sekä millaisia mikrotason parannuksia tarvittaisiin, jotta tulevaisuudessa estrogeenien kuormitus luonnossa vähenisi.Environmental impacts of estrogens and their removal from wastewater. Abstract. The occurrence of organic micropollutants in the environment has quickly become a worldwide topic of debate. Efforts have been made to collect as much information as possible about the sources of pollution and wastewater treatment technologies in order to understand overall environmental impacts of estrogens. Much remains to be done, but many steps have already been taken with the invented solutions to reduce the impact of estrogens. The purpose of this work is to present the environmental effects of estrogens, which are part of organic micropollutants and ways of removing them from wastewater. To understand the environmental effects, we must first discuss what estrogens practically are and how they end up in the environment. In order to understand the process of estrogen removal from wastewater, one must first know, for example, their physicochemical properties. Current wastewater treatment processes are not ideal for the purification of estrogens and generally organic micropollutants, so at the end of the work we compare the activated sludge process commonly used in Finland with the membrane bioreactor process (MBR). The comparison focuses mainly on technological differences and how those differences effect estrogen removal from wastewater. At the end of the thesis, we will consider how ordinary people can influence the amount of estrogen released into the environment and what kind of micro-level improvements are needed to reduce the amount of estrogens in nature in the future

Doctoral Students' Social Support Profiles and Their Relationship to Burnout, Drop-out Intentions, and Time to Candidacy

Peer reviewe

Transcriptional monitoring of steady state and effects of anaerobic phases in chemostat cultures of the filamentous fungus Trichoderma reesei

BACKGROUND: Chemostat cultures are commonly used in production of cellular material for systems-wide biological studies. We have used the novel TRAC (transcript analysis with aid of affinity capture) method to study expression stability of approximately 30 process relevant marker genes in chemostat cultures of the filamentous fungus Trichoderma reesei and its transformant expressing laccase from Melanocarpus albomyces. Transcriptional responses caused by transient oxygen deprivations and production of foreign protein were also studied in T. reesei by TRAC. RESULTS: In cultures with good steady states, the expression of the marker genes varied less than 20% on average between sequential samples for at least 5 or 6 residence times. However, in a number of T. reesei cultures continuous flow did not result in a good steady state. Perturbations to the steady state were always evident at the transcriptional level, even when they were not measurable as changes in biomass or product concentrations. Both unintentional and intentional perturbations of the steady state demonstrated that a number of genes involved in growth, protein production and secretion are sensitive markers for culture disturbances. Exposure to anaerobic conditions caused strong responses at the level of gene expression, but surprisingly the cultures could regain their previous steady state quickly, even after 3 h O(2 )depletion. The main effect of producing M. albomyces laccase was down-regulation of the native cellulases compared with the host strain. CONCLUSION: This study demonstrates the usefulness of transcriptional analysis by TRAC in ensuring the quality of chemostat cultures prior to costly and laborious genome-wide analysis. In addition TRAC was shown to be an efficient tool in studying gene expression dynamics in transient conditions

Low-Cost Electronic Microwave Calibration for Rapid On-Line Moisture Sensing of Seedcotton

In order to improve rapid on-line moisture sensing of seedcotton in cotton gins, a means by which to establish a reliable low-cost wide-band electronic calibration is critically needed. This calibration is needed to center the circuit due to changes in the internal signal delays and attenuation drift caused by temperature changes in the various system components and circuit elements. This research examines a hardware technique for use in conjunction with microwave reflective sensing probes having an extended bandwidth from 500 MHz through 2.5 GHz. This new technique was validated experimentally against known electrical propagation delay standards. Results of the measured propagation delay with this type of automatic electronic calibration method was found to agree with results using a vector network analyzer with a traditional S11 single port error correction calibration methodology to within 4% of the measurement, 95% confidence, with a standard error of +/− 18.6 ps for the delay measurements. At this level of performance, the proposed low-cost technique exhibits superior performance, over the typical geosciences time-domain reflectometer “TDR”, instruments in common use in soil moisture testing and is suitable for use in cotton gin moisture sensing

The Barents area changes – How will Finland adapt? (Barentsin alue muuttuu – miten Suomi sopeutuu?)

The cumulative impacts of environmental, climatic and societal changes and their consequences will affect the development of the Arctic region in the coming decades. Adaptation to these changes will require measures of all the actors in the region. Finland, part of the Euro-Arctic region, will adapt to these changes in a variety of ways. The Barents area is unique in the Arctic in being a multicultural, relatively densely populated area with well-developed industries and infrastructure. This report examines adaptation to changes and their consequences in the Barents area in terms of governance and Finland’s capacities to adapt. The aim has been to produce comprehensive information from the Finnish perspective for local and national decision-makers about long-term changes in the region, their expected impacts and adaptation options, and to support decision-making that will advance adaptation. The report includes recommendations. This report is based on the contribution of Finnish experts to an Arctic Council and Arctic Monitoring and Assessment Programme (AMAP) project titled ”Adaptation Actions for a Changing Arctic” (AACA). The project has prepared a pilot report by Nordic and Russian experts on the Barents area in English on changes, their impacts and adaptation options. The report will be published in 2017 (AMAP 2017)

Psychometric Evaluation of the Yale-Brown Obsessive-Compulsive Scale Modified for Body Dysmorphic Disorder for Adolescents (BDD-YBOCS-A)

The Yale-Brown Obsessive-Compulsive Scale Modified for Body Dysmorphic Disorder for Adolescents (BDD-YBOCS-A) is a clinician-rated measure of BDD symptom severity in youth. Despite widespread use in both research and clinical practice, its psychometric properties have not been formally evaluated. The current study examined the factor structure, reliability, validity, and sensitivity to change of the BDD-YBOCS-A in 251 youths with BDD attending two specialist clinics. A principal component analysis identified two factors, explaining 56% of the variance. The scale showed good internal consistency (Cronbach’s alpha = 0.87) and adequate convergent and divergent validity. In a subgroup of participants receiving BDD treatment (n = 175), BDD-YBOCS-A scores significantly decreased over time, demonstrating sensitivity to change. BDD-YBOCS-A change scores over treatment were highly correlated with severity changes measured by the Clinical Global Impression – Severity scale (r =.84). The study provides empirical support for the use of the BDD-YBOCS-A in children and adolescents with BDD

Redo ventral rectopexy : is it worthwhile?

Background Minimally invasive ventral mesh rectopexy (VMR) is a widely used surgical treatment for posterior pelvic organ prolapse; however, evidence of the utility of revisional surgery is lacking. Our aim was to assess the technical details, safety and outcomes of redo minimally invasive VMR for patients with external rectal prolapse (ERP) recurrence or relapsed symptoms of internal rectal prolapse (IRP). Methods This is a retrospective cohort study of patients with recurrent ERP or symptomatic IRP who underwent redo minimally invasive VMR between 2011 and 2016. The study was conducted at three hospitals in Finland. Data collected retrospectively included patient demographics, in addition to perioperative and short-term postoperative findings. At follow-up, all living patients were sent a questionnaire concerning postoperative disease-related symptoms and quality of life. Results A total of 43 redo minimally invasive VMR were performed during the study period. The indication for reoperation was recurrent ERP in 22 patients and relapsed symptoms of IRP in 21 patients. In most operations (62.8%), the previously used mesh was left in situ and a new one was placed. Ten (23.3%) patients experienced complications, including 2 (4.7%) mesh-related complications. The recurrence rate was 4.5% for ERP. Three patients out of 43 were reoperated on for various reasons. One patient required postoperative laparoscopic hematoma evacuation. Patients operated on for recurrent ERP seemed to benefit more from the reoperation. Conclusions Minimally invasive redo VMR appears to be a safe and effective procedure for treating posterior pelvic floor dysfunction with acceptable recurrence and reoperation rates.Peer reviewe