Long-term re-procedure rate after mid-urethral slings for stress urinary incontinence

Introduction and hypothesis Long-term safety concerns have risen over the mid-urethral sling operation (MUS) for stress urinary incontinence (SUI), which in some countries has led to litigations and even suspending MUS insertions. We examined the long-term re-procedure rate after MUS operations. The main outcome was re-procedures for SUI. The secondary outcome was surgical interventions due to complications. Methods We analysed a retrospective population cohort of 3531 women with MUS operations in 2000-2006 and followed them up until 31 December 2016. Data were collected from a national hospital register and from hospital patient records. Results The median follow-up time was 13 years (IQR 11.6-14.8) for the 3280 women with a retropubic MUS (RP-MUS) and 11 years (IQR 10.3-11.9) for the 245 women with a transobturator MUS (TO-MUS). The cumulative number of re-procedures for SUI was 16 (0.5%) at 1 year, 66 (1.9%) at 5 years, 97 (2.8%) at 10 years and 112 (3.2%) at 17 years. This risk was higher after TO-MUS than after RP-MUS operations (OR 3.6, 95% CI 2.5-5.2, p <0.001). The cumulative number of any long-term re-procedure was 43 (1.2%) at year 1, 105 (3.0%) at year 5, 144 (4.1%) at year 10 and 163 (4.6%) at year 17. Conclusions Re-procedures occur up to 17 years after primary MUS insertion, but their incidence is low after the first few postoperative years. Re-procedures for recurrent SUI are more common after TO-MUS than RP-MUS.Peer reviewe

Pregnancy and delivery after mid-urethral sling operation

There is no consensus regarding pregnancy after mid-urethral sling (MUS) operation, and some clinicians recommend postponing the MUS operation if a woman considers further pregnancies or routinely suggest cesarean section as the delivery method after MUS operations. Our primary aim was to assess the risk for stress urinary incontinence (SUI) re-procedure after delivery in women with a MUS operation prior to pregnancy. We also analyzed SUI re-visits and MUS-related complications during pregnancy and postpartum.Peer reviewe

Use of postmenopausal hormone therapy and risk of Alzheimer's disease in Finland : nationwide case-control study

OBJECTIVES To compare the use of hormone therapy between Finnish postmenopausal women with and without a diagnosis for Alzheimer's disease. DESIGN Nationwide case-control study. SETTING Finnish national population and drug register, between 1999 and 2013. PARTICIPANTS All postmenopausal women (n= 84 739) in Finland who, between 1999 and 2013, received a diagnosis of Alzheimer's disease from a neurologist or geriatrician, and who were identified from a national drug register. Control women without a diagnosis (n= 84 739), matched by age and hospital district, were traced from the Finnish national population register. INTERVENTIONS Data on hormone therapy use were obtained from the Finnish national drug reimbursement register. MAIN OUTCOME MEASURES Odds ratios and 95% confidence intervals for Alzheimer's disease, calculated with conditional logistic regression analysis. RESULTS In 83 688 (98.8%) women, a diagnosis for Alzheimer's disease was made at the age of 60 years or older, and 47 239 (55.7%) women had been over 80 years of age at diagnosis. Use of systemic hormone therapy was associated with a 9-17% increased risk of Alzheimer's disease. The risk of the disease did not differ significantly between users of estradiol only (odds ratio 1.09, 95% confidence interval 1.05 to 1.14) and those of oestrogen-progestogen (1.17, 1.13 to 1.21). The risk increases in users of oestrogen-progestogen therapy were not related to different progestogens (noreth isterone acetate, medroxyprogesterone acetate, or other progestogens); but in women younger than 60 at hormone therapy initiation, these risk increases were associated with hormone therapy exposure over 10 years. Furthermore, the age at initiation of systemic hormone therapy was not a decisive determinant for the increase in risk of Alzheimer's disease. The exclusive use of vaginal estradiol did not affect the risk of the disease (0.99, 0.96 to 1.01). CONCLUSIONS Long term use of systemic hormone therapy might be accompanied with an overall increased risk of Alzheimer's disease, which is not related to the type of progestogen or the age at initiation of systemic hormone therapy. By contrast, use of vaginal estradiol shows no such risk. Even though the absolute risk increase for Alzheimer's disease is small, our data should be implemented into information for present and future users of hormone therapy.Peer reviewe

Työkoneiden kustannustehokkaat päästövähennyskeinot

Liikkuvien työkoneiden energiankulutusta ja päästöjä halutaan alentaa. Työkoneita käytetään monimuotoisissa ympäristöissä ja käyttökohteissa. Niiden osuus Suomen hiilidioksidipäästöistä on noin neljä prosenttia ja vallitseva käyttövoima on polttoöljy. Uudet käyttövoimat ovat jo osittain yhteensopivia nykypäivän työkoneisiin, mutta osa edellyttää kaluston uusimista sekä uuden infrastruktuurin rakentamista. Jakeluvelvoite ja sen korottaminen on tehokas keino työkoneiden CO2-päästöjen vähentämiseksi lyhyellä aikavälillä, mutta samalla sekoitepolttoöljyn hinta nousee ja syntyy epävarmuutta hintakehityksestä. Biokaasun sisällyttämisestä jakeluvelvoitteeseen ei nähty työkonesektorilla olevan hyötyä. Työkoneiden CO2-regulaatio puuttuu tällä hetkellä kokonaan, mikä ei suosi vaihtoehtoisten käyttövoimien kehitystä. Ohjaavan säännöstön kehittämiseen kannattaa panostaa EU-tasolla. Vaihtoehtoisten käyttövoimien ratkaisuilla on potentiaalia kehittyä kilpailukykyisiksi tuotteiksi vuosikymmenen aikana. Tämä edellyttää kokonaisvaltaisen ohjauskeinovalikoiman käyttöönottoa: tuotekehitys ja sen rahoitus, kokeiluhankkeet, hankinta- ja infratuet vaihtoehtoisille käyttövoimille, kokonaisverotuksen kehittäminen, tiedon kerääminen ja jakaminen. Työkoneiden tiedonkeruussa ja tilastoinnissa tunnistettiin selkeitä puutteita, joiden poistaminen edesauttaa konekannan uudistumista ja päästöjen alentamista.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.(tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Kaupallisten ajoneuvojen rooli liikenteen ilmastopolitiikassa (KAROLIINA)

Liikennesektorilla on asetettu kunnianhimoiset tavoitteet päästöjen ja energiankulutuksen vähentämiselle. Henkilö- ja joukkoliikenteen lisäksi logistiikan ja kuljetusten merkitys tuotannontekijänä kansantaloudelle ja elinkeinoelämälle on merkittävä kaupan ja teollisuuden aloilla ja näitä tukevissa palveluissa. Valmistavan teollisuuden ja viennin merkittävät tavara- ja arvovirrat kulkevat liikenteen ja kuljetusten kautta. Kaupallisten ajoneuvojen kilpailukyky ja kokonaistaloudellinen ymmärtäminen on uusien käyttövoimien esiinmarssissa tärkeää. Yritysten hankkimien ja operoimien ajoneuvojen ja työkoneiden, sekä näitä tukevien infrastruktuuriratkaisuiden tulee kyetä tukemaan prosesseja ja kokonaistaloudellisen kilpailukyvyn kehittymistä mahdollisimman hyvin. Tämän hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa siitä, mitkä ovat yritysten hankkimien erilaisten ajoneuvojen ja työkoneiden rooli ja mahdollisuudet taakanjakosektorin ilmastopolitiikassa. Hankkeessa analysoidaan teknologiassa ja markkinassa käynnissä olevaa kehitystä ja muutoksia. Yritysten käytössä olevaa ajoneuvo- ja konekantaa analysoidaan tilastojen, ja käytössä olevia ohjauskeinoja kirjallisuuden ja muiden maiden kokemusten pohjalta.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (tietokayttoon.fi). Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Osallistavalla johtamisella työhyvinvointia ja turvallisuutta hiihtokeskuksissa

publishedVersio

Increased risk for stress urinary incontinence in women with postmenopausal hormone therapy

Introduction and hypothesisThe impact of estradiol-based hormone therapy (HT) on the incidence of stress urinary incontinence (SUI) is unknown. Therefore, we compared the use of such HT regimens and tibolone in women with and without SUI.MethodsThe women with a history of SUI operation (N=15,002) were identified from the Finnish National Hospital Discharge Register, and the control women without such an operation (N=44,389) from the Finnish Central Population Register. The use of HT was traced from the National Drug Reimbursement Register, and the odd ratios (ORs) with 95% confidence intervals (95% CIs) for SUI were calculated by using the conditional logistic regression analysis.ResultsThe cases had used any HT more often than the controls. The use of systemic estradiol-only or estradiol-progestin therapy was accompanied by an increased SUI risk (OR 3.8, 95% CI: 3.6-4.0 and OR 2.7, 95% CI: 2.6-2.9 respectively). The use of estradiol with noretisterone acetate showed a higher risk of increase than that with medroxyprogesterone acetate. Age over 55years at the initiation of systemic HT was accompanied by a higher SUI risk increase than that under 55years of age. The use of tibolone, an estradiol + levonorgestrel-releasing intrauterine device, or vaginal estradiol also increased the risk.ConclusionsThe use of HT regimens may predispose to the de novo development or worsening of pre-existing SUI. Thus, caution is needed when these regimens are prescribed to women with mild stress-related urine leakage or with established SUI risk factors.Peer reviewe

Huippu homma : Töissä hiihtokeskuksessa

Tämä käytännönläheinen opas käsittelee hiihtokeskustyötekijöiden työhyvinvointia, työturvallisuutta ja osallistavaa johtamista sekä työntekijän että johtamisen näkökulmasta. Opas sisältää pohdintatehtäviä, joita voidaan työyhteisöissä miettiä yksin ja yhdessä. Opasta voidaan myös hyödyntää aihealueittain palavereissa ja yhteistoiminnallisissa tilanteissa keskustelun ja tekemisen virikkeenä. Oppaan tavoitteena on, että niin uudet kuin kokeneet työntekijät kiinnittävät entistä enemmän huomiota työhyvinvoinnin ja -turvallisuuden edistämiseen työpaikallaan. Lisäksi oppaassa on osallistavaa johtamista koskevaa tietoa, joka tukee johtoa tarjoamaan työntekijöille mahdollisuuden osallistua työyhteisöä koskevien asioiden suunnitteluun ja kehittämiseen