God: A Brief History with a Cognitive Explanation of the Concept

The Christian concept of 'God' names a category with surprisingly heterogeneous contents. In the Old Testament traditions God is an anthropomorphic agent; in Christian theology God often appears as a personalized metaphysical principle; philosophers of religion try to find the inherent rationality of this concept; finally, some natural scientists regard God as the "intelligent designer" of the world. What is common to all these ideas, covering a time span of about 2,500 years, is that representations of God are triggered by the perception of order and control in the world

Constructing and negotiating entrepreneurial agency : A social psychological approach to entrepreneurship discourse in the farm context

Entrepreneurship, understood as the autonomous, effective pursuit of opportunities regardless of resources, is currently subject to a multitude of interests, expectations, and facilitation efforts. On the one hand, such entrepreneurial agency has broad appeal to individuals in Western market democracies and resonates with their longing for an autonomous, personally tailored, meaningful, and materially rewarding way of life. On the other hand, entrepreneurship represents a tempting and increasingly popular means of governance and policy making, and thus a model for the re-organization of a variety of societal sectors. This study focuses on the diffusion and reception of entrepreneurship discourse in the context of farming and agriculture, where pressures to adopt entrepreneurial orientations have been increasingly pronounced while, on the other hand, the context of farming has historically enjoyed state protection and adhered to principles that seem at odds with aspects of individualistic entrepreneurship discourse . The study presents an interpretation of the psychologically and politically appealing uses of the notion of entrepreneurial agency , reviews the historical and political background of the current situation of farming and agriculture with regard to entrepreneurship, and examines their relationships in four empirical studies. The study follows and develops a social psychological, situated relational approach that guides the qualitative analyses and interpretations of the empirical studies. Interviews with agents from the farm sector aim to stimulate evaluative responses and comments on the idea of entrepreneurship on farms. Analysis of the interview talk, in turn, detects the variety of evaluative responses and argumentative contexts with which the interviewees relate themselves to the entrepreneurship discourse and adopt, use, resist, or reject it. The study shows that despite the pressures towards entrepreneurialism, the diffusion of entrepreneurship discourse and the construction of entrepreneurial agency in farm context encounter many obstacles. These obstacles can be variably related to aspects dealing with the individual agent, the action situation, the characteristics of the action itself, or to the broader social, institutional and cultural context. Many aspects of entrepreneurial agency, such as autonomy, personal initiative and achievement orientation, are nevertheless familiar to farmers and are eagerly related to one s own farming activities. The idea of entrepreneurship is thus rarely rejected outright. The findings highlight the relational and situational preconditions for the construction of entrepreneurial agency in the farm context: When agents demonstrate entrepreneurial agency, they do so by drawing on available and accessed relational resources characteristic of their action context. Likewise, when agents fail or are reluctant to demonstrate entrepreneurial agency, they nevertheless actively account for their situation and demonstrate personal agency by drawing on the relational resources available to them.Yrittäjyys ymmärrettynä itseohjautuvaksi ja tehokkaaksi mahdollisuuksien tavoitteluksi on tällä hetkellä monenlaisten, keskenään ristiriitaistenkin odotusten ja edistämispyrkimysten kohteena. Yhtäältä tällainen yrittäjämäinen toimijuus houkuttelee länsimaisissa markkinademokratioissa kasvaneita yksilöitä; se puhuttelee ihmisten yksilöllisiä toiveita itsenäisestä, henkilökohtaisesti merkitykselliseksi koetusta ja materiaalisesti palkitsevasta elämäntavasta ja -tyylistä. Toisaalta yrittäjyys ja vastuun siirtäminen yksilöille edustaa houkuttelevaa ja yhä yleisempää yhteiskunnallisen hallinnan ja politiikan tekemisen mallia, jonka mukaiseen muottiin yhteiskunnan eri osa-alueiden toiminnot pyritään istuttamaan. Väitöstutkimus tarkastelee tätä tematiikkaa ja sen ilmenemismuotoja maatilojen ja maatalouden kontekstissa. Tutkimuksessa luodaan katsaus suomalaisen maatilatoiminnan historiallisiin ja poliittisiin taustoihin sekä viljelijöihin yhä voimakkaammin kohdistuneiden yrittäjämäisten odotusten luonteeseen. Nämä maatilatoiminnan kontekstuaaliset tekijät muodostavat taustan, jonka valossa yrittäjyyteen suhtautumista ja sen saamaa vastaanottoa maatilatoiminnasssa eritellään ja tulkitaan empiirisesti. Kukin tutkimuksen neljästä, laadullisen haastattelututkimuksen menetelmin toteutetusta osatutkimuksesta tarkastelee hieman eri näkökulmasta tapoja, joilla maanviljelijät ja yrittäjyyspolitiikan toimeenpanijat suhtautuvat yrittäjyyteen ja siihen liittyviin käytäntöihin (eli yrittäjyysdiskurssiin ) ja sovittavat niitä toimintaansa tai torjuvat ne. Tutkimus osoittaa, että yrittäjyyden ja yrittäjämäisen toiminnan kytkeminen maatilakontekstiin ei ole ongelmatonta, vaan kohtaa monenlaisia haasteita, jotka voivat liittyä niin maatilatoiminnan luonteeseen, toimijaan itseensä kuin toimijaa ympäröivään sosiokulttuuriseen ympäristöön. Haastatellut toimijat kuitenkin vievät yrittäjyyspuhetta ja -diskurssia omien toimintatilanteidensa ja päämääriensä nojalla monenlaisiin yhteyksiin, jolloin yrittäjyys saa monenlaisia käyttöjä ja merkityksiä. Yrittäjyyspuheen yleisyys ei siis tarkoita, että yrittäjyys esimerkiksi uusien liiketoimintamahdollisuuksien valppaana tunnistamisena olisi välttämättä sitä, mihin maatilakytkentäisessä yritystoiminnassa ollaan ensi sijassa halukkaita. Sen sijaan yrittäjyyteen liittyviä ideoita omaksutaan ja kytketään maatilatoiminnan todellisuuteen kulloistenkin toimintatilanteiden ja niille ominaisten sosiaalisten suhteiden ehdoilla ja niitä apuna käyttäen

Sociocultural affordances and enactment of agency: A transactional view

This article argues that when attempting to extend the concept of affordances to encompass action possibilities characteristic of our sociocultural environments, a transactionally informed relational perspective—along the lines formulated by classical pragmatist thinkers (especially Dewey and Bentley but also Peirce and Mead)—proves useful. A transactional perspective helps to reveal the intimate conceptual connections between sociocultural affordances (SCAs) and agency: both are crucially about contextually defined goal-directed doings, and about learning to fluently master particular patterns of habits, skills, and sociocultural practices in culturally appropriate and socially feasible ways. The paper outlines first, critical issues in the conceptualization of SCAs; second, how the concept of SCAs also points towards a transactional conception of agency enactment; and third, how a transactional view helps to make sense of some of the apparently puzzling tensions and fringe areas between various conceptualizations of (sociocultural) affordances and agency.Peer reviewe

Rethinking ‘God’: the concept of ‘God’ as a category in comparative religion

Comparative religion should not remain isolated from other sciences. To enable interdisciplinary dialogue with other fields of study, scholars in comparative religion should make use of precise scientific concepts. 'God' is not a scientific but an emic concept used intuitively. Behind our intuitions about the concept of 'god' there are implicit Judeo-Christian assumptions. Substituting 'superhuman agent' for 'god' is no solution. The author provides some possible solutions; A) We might use the concept of 'god' only as a loose heuristic or interpretative term and drop it from theoretical language; B) We might also restrict the concept of 'god' only to Judaism, Christianity and Islam, and conceptualize other traditions preferring their own emic terms; C) 'God' is made to refer to a very broad category of all kinds of entities somehow violating people's expectations of how entities ordinarily behave, and conceived of as superior to human

Hiiriä ja ihmisiä – vielä tietokoneiden uskonnollisuudesta

Matti Kamppisen ja Sami Pihlströmin rakentavat kommentit kirjoitukseeni ”Uskonnollinen robotti kiinalaisessa huoneessa” (Tieteessä tapahtuu 7/2002) tuovat mielenkiintoisia ja hyödyllisiä tarkennuksia tärkeään aiheeseen. Kamppisen kirjoitukseen liittyy kuitenkin joitakin ongelmia, joita on syytä tarkastella. Pihlströmiä kommentoin hyvin lyhyesti

Kulttuuriantropologia ja kenttätyön ongelmat

Kaukaa haettua. Kirjoituksia antropologisesta kenttätyöstä. Juhlakirja professori Matti Sarmelalle. Toim. Anna Maria Viljanen & Minna Lahti. Suomen Antropologinen Seura 1997. 317 s. Nid. 125,

Luottamus hyvä, epäily parempi? : Kognitiivinen ja kehysanalyyttinen tulkinta epäilyn vaikutuksista Lahden hiihdon maailmanmestaruuskilpailujen dopingskandaalissa vuonna 2001

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkielmassa tarkastellaan epäilyn asemaa sosiaalisessa havaitsemisessa sekä teoreettiselta kannalta että empiirisesti media-aineiston valossa. Lähtökohtana epäilyn ilmiön jäsentämiselle toimii mediayleisöä järkyttänyt skandaali - vuonna 2001 Lahden hiihdon maailmanmestaruuskilpailuissa paljastunut laaja dopingaineiden käyttö -, jossa epäilyllä oli dramaattisia vaikutuksia julkiseen sosiaalisen havaitsemisen prosessiin. Syyllisten etsintä osoittautui tässä skandaalissa harvinaisen monimutkaiseksi tehtäväksi, mutta tästä huolimatta poikkeuksellisen laaja henkilöiden joukko sai osakseen voimakasta yleisön vihaa ja epäluottamusta. Näiden voimakkaiden reaktioiden virittämänä tutkielman tutkimustehtäväksi asettuu Lahden dopingskandaalin kehityskulun tulkinta epäilyn ilmiön näkökulmasta. Steven Fein työtovereineen on kehittänyt epäilyn ilmiön kokeellis-kognitiivista teoriaa pyrkien antamaan kuvauksen siitä, kuinka toimijoiden salattujen motiivien tunnistaminen vaikuttaa tarkkailijoiden päätelmiin toimijoiden käyttäytymisestä (esim. Fein & Hilton 1994). Salattujen motiivien asemaa kommunikaation ja sosiaalisten suhteiden määrittelyn kannalta on puolestaan tarkastellut Erving Goffman erityisesti kehysanalyysiksi kutsumansa näkökulman puitteissa (Goffman 1986). Yhdessä näkökulmat tavoittavat keskeiset dopingskandaalissa esillä olleet epäilyn ulottuvuudet. Tutkielmassa pyritään siten analysoimaan dopingskandaalia em. näkökulmista sekä esittämään tulkinta kokeellis-kognitiivisen ja kehysanalyyttisen epäilyn teorian suhteista. Sanomalehtiaineistoon perustuvan laadullisen analyysin tuloksena esitetään, että kognitiivinen epäilyn teoria kuvaa osuvasti lähinnä dopingskandaalin alkuvaiheita, jolloin salatuista motiiveista vihjaava informaatio kommunikoitui ensimmäistä kertaa ja kohdistui selkeästi juuri tiettyihin toimijoihin. Tällöin tarkkailijat koettelivat monipuolisia selityksiä toimijoiden kiistanalaisena havaittuun käyttäytymiseen ja välttivät sitovia piirrepäätelmiä, aivan kuten kognitiivisessa teoriassa esitetään. Tällainen epäilyn prosessi kuitenkin muutti muotoaan, kun salatuista motiiveista vihjaavat viestit alkoivat toistua ja kohdistua yhä laajempaan ja epämääräisempään toimijoiden joukkoon. Tämän serauksena tarkkailijat pidättäytyivät sitovien käyttäytymisselitysten tekemisestä yllättäen myös silloin, kun salatuista motiiveista saatiin selkeitä näyttöjä. Tätä ratkaisevaa epäilyn muuntumista epäluottamuksen kierteeksi voi selittää kommunikatiivisten kehysprosessien näkökulmasta: epäluottamuksen esitetään juurtuneen tapahtumien normaaliksi tulkintaodotukseksi sen seurauksena, että laaja toimijoiden joukko käytti epäilyjen torjuntaan kehysstrategiaa, jonka elementteinä olivat 1) mahdollisten sisäpiirin jäsenten suojelu, 2) johdonmukainen vaikeneminen epäilyjä virittävästä informaatiosta ja 3) pyrkimys ulottaa selonteot myös muiden toimijoiden tilanteenmäärittelyt kattaviksi. Kognitiivisessa teoriassa kuvatuille päättelyprosesseille esitetäänkin vuorovaikutuksellisia reunaehtoja, joiden mukaan 1) vastaavuuspäätelmä edellyttää avoimeen kehykseen sitoutumista, 2) epäily ja vaihtoehtoiset käyttäytymisselitykset edellyttävät kilpailevien kehysten tunnistamista ja 3) epäluottamus edellyttää jatkuvan lavastuskehyksen olettamista. Tärkeimmät lähteet olivat Fein, S. & Hilton, J. L. (1994). Judging others in the shadow of suspicion; Goffman, E. (1986). Frame analysis ja Goffman, E. (1959). The presentation of self in everyday life

Laestadius ja saamelainen mytologia

Lars Levi Laestadius: Lappalaisten mytologian katkelmia. Toim. Juha Pentikäinen & Risto Pulkkinen. SKS (Tietolipas 231) 2011

Reduktio kielletty! Sortumisvaara! Uskontotieteen perinteet ja "reduktionismi"

Uskontotieteellinen reduktionismin kritiikki ei ole ensisijaisesti metodologinen vaan ideologinen valinta. Siinä on ennen muuta kyseessä pyrkimys säilyttää jotakin arvokkaaksi ja tärkeäksi koettua, jota "reduktionistisen" uskonnontutkimuksen katsotaan uhkaavan. Mielestäni tämä perustuu kuitenkin varsin liioiteltuun käsitykseen tieteen kyvystä uhata uskontoa Jotakin "reduktionistiseksi" leimattua lähestymistapaa ei voida diskvalifioida sen perusteella, että se ei tavoita sitä, mitä joku tutkija sattuu pitämään tärkeänä. Mikä tahansa lähestymistapa on tieteellisessä mielessä validi, mikäli se tuottaa tosia ja informatiivisia tuloksia