Safety management procedures of an organization as a measure of occupational safety level

Työsuojeluhallinto on asettanut tavoitteekseen varmistaa, että jokaisella työpaikalla on toimivat turvallisuuden hallintamenettelyt. Työsuojeluvalvonnan painopistettä on suunnattu turvallisuuden hallintamenettelyjen valvontaan ja tarkastajan apuvälineeksi on luotu Halmeri-tarkastusmenetelmä. Tämän diplomityön päätavoitteena on tarkastella Halmeri-menetelmän tulosten vastaavuutta henkilöstön näkemyksiin työpaikkansa työturvallisuustilanteesta. Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on muodostaa laajempi kuva turvallisuuden seurannasta ja mittaamisesta, olemassa olevista turvallisuusauditointimenetelmistä ja auditointitulokseen vaikuttavista tekijöistä. Lisäksi siinä käsitellään työsuojelun viranomaistoimintaa. Työn aineistona on 26 teollisuustyöpaikkaa, joihin oli tehty Halmeri-tarkastus syksyllä 2012. Näiden työpaikkojen yritysjohdolle ja koko henkilöstölle toteutettiin tutkimuskysely kahden kuukauden kuluessa tarkastuksesta. Halmeri-tarkastuksen tulkintojen ja kyselytulosten keskinäistä vastaavuutta tarkasteltiin työpaikoittain ja Halmerin arviointikohdittain. Halmeri-tulkintojen vastaavuus tutkimuskyselyn tuloksiin vaihteli sekä työpaikkojen että Halmerin arviointikohtien välillä. Halmeri-tulokset vastasivat paremmin työnjohtajien ja johtajien kuin työntekijöiden näkemyksiä asioista. Halmeri-menetelmän tulkinnat olivat usein ristiriidassa henkilöstön näkemysten kanssa, eikä Halmeri-menetelmällä pystytä arvioimaan luotettavasti työpaikan turvallisuuden hallintamenettelyjen toimivuutta käytännössä. Kirjallisuuskatsauksen ja tutkimusaineiston perusteella muodostettiin malli Halmeri-tulokseen vaikuttavista tekijöistä. Siitä havaitaan, ettei Halmeri-lomakkeen tuloksen luotettavuutta voida tarkastella sen kontekstista irrotettuna. Malli osoittaa, kuinka Halmeri-tulokseen vaikuttavat Halmeri-menetelmän, työsuojelutarkastajan, työpaikan ja sen edustajien, auditointiprosessin ja ulkoisen ympäristön ominaisuudet. Halmeri-menetelmää on tarpeen kehittää sen tulosten luotettavuuden parantamiseksi. Käyttö- ja tulkintaohjeiden yksityiskohtaistaminen ja käyttökoulutuksen ja kalibrointiharjoitusten lisääminen parantaisi menetelmän toistettavuutta tarkastajien välillä. Turvallisuuden hallintamenettelyjen valvontaa (ja Halmeri-tulkintoja) tulisi kohdistaa entistä enemmän hallintamenettelyjen toimivuuteen käytännössä, joka edellyttää auditoinnin tietopohjan laajentamista. Rivityöntekijöiden näkemysten huomioiminen on varmistettava esimerkiksi henkilöstökyselyn tai haastattelujen avulla.The Occupational Safety and Health Administration has set a target to ensure that every workplace has effective safety management procedures. The Occupational Safety and Health Enforcement focuses on the inspection of safety management procedures, and for this, a method called the Halmeri audit method has been created. The main objective of this Master of Science thesis is to examine how the results of the Halmeri audit correspond to staff views on their workplace safety. The objective of the literature review is to create a broader picture of safety monitoring and safety measurement, existing safety audit methods, and the factors affecting the audit results. The literature review also deals with the activities of the occupational safety and health authority. The data consists of 26 industrial workplaces, each of which underwent the Halmeri inspection in the autumn of 2012. A survey was carried out among the management and whole staff of these workplaces during the two months after the inspection. How well the Halmeri results and those of the survey corresponded with each other was assessed at the level of both the workplaces inspected and the topic areas of the Halmeri audit. The correspondence of the Halmeri results with those of the survey varied among both the workplaces inspected and the topic areas of Halmeri. The Halmeri results matched the views of supervisors and managers more closely than those of the employees. As the Halmeri results often contradicted the views of the staff, it is not possible in practice to reliably estimate the functionality of safety management procedures using the Halmeri method. On the basis of the literature review and the research data, a model of the factors influencing the Halmeri results was developed. The model showed that the reliability and validity of the Halmeri results cannot be checked when they are taken out of context. It also showed how the results are affected by the characteristics of the method itself, the inspector, the workplace and its representatives, the auditing programme, and the external environment. The Halmeri method must be further developed in order to improve the reliability of its results. More detailed directions for its use and interpretation, and user training and calibration exercises would improve the inter-observer reliability of the method. The monitoring of safety management procedures (and the Halmeri interpretations) should focus more on the functionality of management procedures in practice, which requires more detailed basic information regarding the inspection. The line worker’s views must be taken into account through, for example, personnel questionnaires or interviews

Turvallisesti merellä : Me turvallisuuden tekijöinä

Tämän oppaan tarkoitus on innostaa merenkulkijoita ja merenkulun toimijoita turvallisuuden yhteiseen kehittämiseen. Oppaaseen on koottu ”Merenkulun turvallisuuskulttuurin arviointi ja kehittäminen - parempaa turvallisuutta inhimillisten tekijöiden hallinnalla” (SeaSafety) -tutkimusprojektin tuloksia, oppeja ja oivalluksia. Yleisesti tunnistetaan, että poikkeamien, vaaratilanteiden ja onnettomuuksien taustalla on ”heikkoudet turvallisuuskulttuurissa” tai ”inhimillinen tekijä”. Mutta mitä se tarkoittaa? Mikä siis ei toiminut käytännössä? Tässä oppaassa tehdään inhimillisten tekijöiden ja turvallisuuskulttuurin usein hyvin abstrakteja termejä tutummiksi ja helpommiksi ymmärtää. Inhimilliset tekijät -termi saa yleisessä kielenkäytössä useimmiten kielteisen leiman. Termeille tuodaan tässä oppaassa uutta kulmaa ja käyttötapaa: Missä onnistuimme, miksi? Mitä opimme? Mikä luo turvallisuutta? Turvallisuus on viime kädessä ihmisen useimmiten onnistunutta toimintaa. Oppaan tarkoitus on innostaa merenkulkijoita ja merenkulun toimijoita turvallisuuden yhteiseen kehittämiseen. Oppaaseen on koottu ”Merenkulun turvallisuuskulttuurin arviointi ja kehittäminen - parempaa turvallisuutta inhimillisten tekijöiden hallinnalla” (SeaSafety) -hankkeen tuloksia, oppeja ja oivalluksia. Myös SeaSafety -hankkeen työpajoissa käytetyt ja edelleen kehitellyt työkalut ja mallit turvallisuuden kehittämiseen on sisällytetty oppaaseen

Safely at Sea : Our role in creating safety

It is generally acknowledged that the underlying reasons for incidents, hazardous occurrences and accidents include “weak spots in safety culture” or “a human factor”. What does that mean? What is it that did not work in practice? This guide makes the often very abstract terms of “human factors” and “safety culture” more familiar and easier to understand. In general usage, the term “human factors” is usually given a negative connotation. This guide brings a new angle to terms and introduces a new way to use them: Where did we succeed? Why? What could have gone better? What creates safety? In essence, safety is people’s successful actions.Together, acting as one system, we can anticipate incidents and accidents or mitigate the consequences of incidents that have already occurred. Disturbances and risks remain less serious, they occur less frequently and we understand why and how they occur. The purpose of the guide is to encourage seafarers and maritime operators to develop safety together. The guide features findings, lessons learnt and insights yielded by the “Assessing and developing maritime safety culture – better safety through managing human factors” (SeaSafety) project. The guide also includes the safety development tools and models that were used and developed further at the SeaSafety project workshops

Työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin edistäminen jätteenkuljetuksissa : Resilienssin edistäminen jätteenkuljetuksissa loppuraportti

Jäteautonkuljettajien työhön liittyy häiriötilanteita, jotka heikentävät heidän työturvallisuuttaan ja työhyvinvointiaan. Kaikkia häiriötekijöitä ei voida poistaa, mutta oleellista on se, että osataan toimia niin, että toiminta palautuu normaaliksi mahdollisimman pian häiriön jälkeen. Tutkimushankkeessa ”Resilienssin edistäminen jätteenkuljetuksissa”, selvitettiin minkälaisia häiriö- ja ongelmatilanteita ja tapaturmavaaroja jäteautonkuljettajat kohtaavat toistuvasti työssään ja miten häiriötilanteissa toimitaan. Monet kuljettajien kohtaamista häiriötekijöistä on ratkaistavissa yhteistyön voimin. Tässä loppuraportissa kuvataan häiriöiden lisäksi keinoja, miten turvallisuusviestinnän avulla voidaan edistää toimintavalmiutta häiriötilanteissa. Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää yhteistyön kehittämiseen ympäristöhuollon eri toimijoiden välillä. Tulosten perusteella on myös tunnistettavissa keinoja, joita jokainen jätettä tuottava voi noudattaa edistääkseen kuljettajien työturvallisuutta

Terävät instrumentit terveydenhuollossa : Ehkäise pisto- ja viiltotapaturma tehokkaasti

Terävän instrumentin aiheuttama pisto- tai viiltotapaturma on yksi tyypillisimmistä työtapaturmista terveydenhuoltoalalla. Suomessa arvioidaan tapahtuvan vuodessa noin sata verialtistumistapaturmaa tuhatta terveydenhuoltoalan työntekijää kohden. Terveydenhuollon työntekijöiden työturvallisuutta ja -terveyttä uhkaa yli 20 veriperäistä sairautta, joista vakavimpia ovat hepatiitit B ja C sekä ihmisen immuunikatovirus (hiv). Pahimmillaan työntekijä voi saada pisto- tai viiltotapaturmasta vakavan tartuntataudin, johon ei ole olemassa rokotetta tai parantavaa lääkitystä. Terävien instrumenttien aiheuttamien tapaturmien ehkäisemisestä terveydenhuolto-alalla on säädetty nk. neulanpistodirektiivissä, jonka vaatimukset sisältyvät Suomen lainsäädännössä useaan eri lakiin ja asetukseen. Tähän oppaaseen on koottu työnantajan ja työntekijöiden keskeiset lakisääteiset velvollisuudet pisto- ja viiltotapaturmien ehkäisyssä. Opas auttaa terveydenhuoltoalan työpaikkoja lakisääteisten vaatimusten soveltamisessa käytäntöön, ja siinä esitellään myös hyviä käytäntöjä

"Tää on vaan tällainen ala": Turvallisuusjohtamisen ja -kulttuurin kehittäminen esittävissä taiteissa

Työterveyslaitoksessa on toteutettu vuosina 2018–2020 tutkimus- ja kehittämishanke, joka tarkastelee työturvallisuutta ja työhyvinvointia esittävän taiteen aloilla. Tutkimus jäsentää esittävän taiteen työtä turvallisuustutkimuksen näkökulmasta ja käsitteistöllä, mitä ei aikaisemmin ole Suomessa tehty. Tutkimus kattaa paitsi teatterin, myös muut esittävän taiteen alat kuten musiikin, tanssin, oopperan ja sirkuksen. Lisäksi hankkeeseen on osallistunut myös esimerkiksi elokuva- ja televisioalalla, tapahtumatuotannossa ja esittävän taiteen alan oppilaitoksissa työskenteleviä henkilöitä. Tutkimus tarkastelee kaikkia ammattiryhmiä tekniikasta ja hallinnosta taiteilijoihin

Developing and implementing a human factors (HF) tool to improve safety management in the nuclear industry

This research report describes the development and implementation of an HF tool and the outputs of this process during the research project HUMTOOL (Applying an HF tool to learn about and to analyse the human contribution to nuclear safety) in 2015-2017. In this research report, we summarise the development phases of the HF tool and evaluate the user experiences of the HF tool. We also ponder possibilities for nuclear actors (power plants, regulator, project organisation) to implement the HF tool, and identify areas in which the HF tool needs further development. We utilise findings of workshops and interviews conducted in 2015 and 2016 as background material. Mainly, this report summarises the work done in 2017, which produced research material comprising the intervention material and group interviews collected in five workshops with different nuclear actors, two NPPs, one NPP project and a regulator. To provide a solid basis for the HF tool, we also present the origin and theoretical background of the HF tool, made for Finnish air traffic management in the 2000’s, to be utilised in the future development of the tool

Learning game for improving forklift drivers’ safety awareness

Forklift drivers in in-house logistics are at a high risk of occupational injuries. This study piloted a video-based learning game for forklift drivers, designed to increase their safety awareness in their highly dynamic operating environment. The game consisted of video clips filmed from the driver’s perspective. Each video clip was stopped and masked at a point where a safety-relevant item or hazard appeared. Two locations were marked on the screen, one with the hazard and the other with no hazard. The players had to choose the location with the hazard while the screen was masked and received feedback on their choice. Eighty-one professional forklift drivers played the game at their workplaces during the 3–4 month intervention. In addition, forklift registered hard shocks were recorded and compared to the game performance of 20 participants. Higher accuracy in the game correlated with a lower shock rate, suggesting that real-world forklift driving skills transferred to the game. However, accuracy improvement in the game did not decrease the vehicle registered hard shocks. During the intervention, 40% of the participants reported that they began to pay more attention to the hazards of their work environment. Overall, the results suggest that a gamified approach could be useful for demonstrating safety-relevant features at the workplace and supporting drivers’ safety-related self-reflection.Peer reviewe

Työprosessin mallintaminen työn yhteisen kehittämisen välineenä

Tässä oppaassa esittelemme työyhteisön yhteistä kehittämistä tukevan työprosessien kehittämismenetelmän, eli työn mallinnusmenetelmän. Opas antaa edellytykset mallintaa monipuolisesti erilaisia työprosesseja käytännössä. Mallintaminen on hyödyllistä, kun halutaan tietoa siitä, miten tietty työprosessi käytännössä toteutuu, ja halutaan kehittää prosessia: esimerkiksi vähentää häiriöitä, parantaa laatua ja sujuvuutta tai edistää yhteistyötä ja tiedonkulkua. Opas on toteutettu osana Participative Development for Supporting Human Factors of Safety (PARSA) -tutkimushanketta, jota rahoitti SAFIR2022 tutkimusohjelma. Hankkeessa mallinnettiin erilaisia työprosesseja ydinvoimalan kunnossapidossa. Olemme poimineet niistä esimerkkejä oppaaseen. Haluamme kiittää kaikkia työprosessien mallintamiseen osallistuneita aktiivisesta työskentelystä ja arvokkaista menetelmää koskevista kommenteista

Turvallisuuskulttuuri ja turvallisuudesta tinkiminen esittävien taiteiden työssä

Tarkastelemme artikkelissamme laadullisen aineiston avulla turvallisuuskulttuuria esittävissä taiteissa Suomessa. Kysymme, miksi esittävän taiteen alalla työskentelevät kokevat joutuvansa tinkimään työturvallisuudesta ja -hyvinvoinnista. Tarkastelemme alan turvallisuuskulttuuria turvallisuudesta tinkimistä kuvaavien esimerkkien kielellisten ja kerronnallisten piirteiden kautta. Aineistonamme ovat vastaukset laajempaan tutkimuskyselyyn kuuluneeseen avoimeen kysymykseen, jossa pyydettiin vastaajia kertomaan esimerkki turvallisuudesta tinkimisestä taiteellisten ratkaisujen vuoksi. Avovastausten laadullinen sisällönanalyysi ja semioottinen tekstianalyysi osoittavat, että turvallisuudesta tinkimistä taiteellisten ratkaisujen vuoksi kuvataan yhtäältä ainutkertaisena tai harvinaisena, toisaalta yleisenä, jopa alaan kuuluvana välttämättömyytenä. Alan valtarakenteet näkyvät turvallisuudesta tinkimisessä esimerkiksi ammattilaisten välisinä hierarkioina. Tuloksista käy ilmi, että turvallisuudesta ei tingitä vain taiteellisista syistä, vaan taiteelliset, tuotannolliset ja taloudelliset ratkaisut kietoutuvat toisiinsa