Childhood socioeconomic status and cardiometabolic health in adulthood - The Cardiovascular Risk in Young Finns Study

The association of conventional childhood and adulthood cardiometabolic risk factors and adulthood socioeconomic status with adulthood cardiometabolic health is well-established. However, the association between childhood socioeconomic status and adulthood cardiometabolic health is less studied. The aim of this thesis was to study the role of childhood socioeconomic status in determining adulthood cardiometabolic health by investigating the association of childhood socioeconomic status with adulthood health behaviors, risk of metabolic syndrome and glucose abnormalities, and with subclinical markers of cardiovascular disease. The thesis is a part of the Cardiovascular Risk in Young Finns Study (Young Finns Study), which is a prospective population-based follow-up study. The first cross-sectional study was conducted in 1980 and included 3596 children aged 3 to 18 years. Since then, regular follow-ups have been performed and, in this thesis, data until the 2011 follow-up was used. Cardiometabolic risk factors of participants have been measured since childhood and subclinical markers of cardiovascular disease were examined using noninvasive measurements in adulthood. Higher childhood socioeconomic status associated with healthier lifestyle in adulthood in terms of dietary intake, smoking and leisure-time physical activity. Childhood socioeconomic status was inversely associated with the risk of having metabolic syndrome and impaired fasting glucose or type 2 diabetes in adulthood. Higher childhood socioeconomic status was associated with lower arterial stiffness, lower left ventricular mass of the heart and its better diastolic performance in adulthood. These findings show that higher socioeconomic status in childhood predicts better cardiometabolic health in adulthood determined by several wellestablished markers of cardiometabolic risk. Moreover, the findings of this thesis highlight the role of low childhood socioeconomic status as a risk factor of cardiometabolic health, alongside other conventional risk factors.Lapsuuden sosioekonominen asema ja kardiometabolinen terveys aikuisiässä Lapsuuden ja aikuisuuden perinteisten kardiometabolisten riskitekijöiden ja aikuisiän sosioekonomisen aseman yhteys kardiometaboliseen terveyteen aikuisiässä on laajalti tunnustettu. Yhteyttä lapsuuden sosioekonomisen aseman ja aikuisuuden kardiometabolisen terveyden välillä on tutkittu vähemmän. Tämän väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli selvittää lapsuuden sosioekonomisen aseman yhteyttä aikuisiän kardiometaboliseen terveyteen tutkimalla lapsuuden sosioekonomisen aseman yhteyttä aikuisiän terveyskäyttäytymiseen, metabolisen oireyhtymän ja sokeriaineenvaihdunnan häiriöiden riskiin sekä subkliinisiin sydänsairauksien markkereihin. Väitöskirjatutkimus on osa Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät (LASERI) -tutkimusta, joka on prospektiivinen väestöpohjainen seurantatutkimus. Ensimmäinen poikkileikkaustutkimus suoritettiin vuonna 1980 ja siihen osallistui 3596 3–18-vuotiasta lasta ja nuorta. Tämän jälkeen seurantatutkimukset ovat toteutuneet säännöllisesti ja tässä väitöskirjassa käytettiin dataa aina vuoden 2011 seurantatutkimukseen saakka. Osallistujien kardiometabolisia riskitekijöitä on mitattu lapsuudesta alkaen ja lisäksi subkliinisia sydänsairauksien markkereita on määritetty aikuisuudessa käyttäen kajoamattomia mittausmenetelmiä. Korkeampi sosioekonominen asema lapsuudessa oli yhteydessä terveellisempiin ruokavalio-, tupakointi-, ja vapaa-ajan liikuntatottumuksiin aikuisuudessa. Lapsuuden sosioekonominen asema oli käänteisesti yhteydessä metabolisen oireyhtymän ja sokeriaineenvaihdunnan häiriöiden riskiin aikuisiässä. Lisäksi korkeampi sosioekonominen asema lapsuudessa oli yhteydessä joustavampiin valtimoihin, pienempään sydämen vasemman kammion massaan ja sen parempaan diastoliseen toimintaan aikuisiässä. Löydökset osoittavat, että korkeampi sosioekonominen asema lapsuudessa ennustaa parempaa kardiometabolista terveyttä aikuisiässä määritettynä useiden vakiintuneiden kardiometabolista riskiä osoittavien markkereiden avulla. Lisäksi löydökset korostavat lapsuuden alhaisen sosioekonomisen aseman roolia kardiometabolisen terveyden riskitekijänä, muiden perinteisten riskitekijöiden rinnalla

Childhood socioeconomic status and lifetime health behaviors : The Young Finns Study

Background: Differences in health behaviors partly explain the socioeconomic gap in cardiovascular health. We prospectively examined the association between childhood socioeconomic status (SES) and lifestyle factors in adulthood, and the difference of lifestyle factors according to childhood SES in multiple time points from childhood to adulthood. Methods and results: The sample comprised 3453 participants aged 3-18 years at baseline (1980) from the longitudinal Young Finns Study. The participants were followed up for 31 years (N = 1675-1930). SES in childhood was characterized as reported annual family income and classified on an 8-point scale. Diet, smoking, alcohol intake and physical activity were used as adult and life course lifestyle factors. Higher childhood SES predicted a healthier diet in adulthood in terms of lower consumption of meat (beta +/- SE -3.6 +/- 0.99, p <0.001), higher consumption of fish (1.1 +/- 0.5, p = 0.04) and higher diet score (0.14 +/- 0.044, p = 0.01). Childhood SES was also directly associated with physical activity index (0.059 +/- 0.023, p = 0.009) and inversely with the risk of being a smoker (RR 0.90 95%CI 0.85-0.95, p <0.001) and the amount of pack years (-0.47 +/- 0.18, p = 0.01). Life course level of smoking was significantly higher and physical activity index lower among those below the median childhood SES when compared with those above the median SES. Conclusions: These results show that childhood SES associates with several lifestyle factors 31 years later in adulthood. Therefore, attention could be paid to lifestyle behaviors of children of low SES families to promote cardiovascular health. (C) 2017 Elsevier B.V. All rights reserved.Peer reviewe

Terveydenhuollon kansalliset laaturekisteripilotit loppusuoralla

Pilottiprojektin tulokset laaturekisterien toiminnan organisoimisesta kannustavat ¬jatkamaan työtä moniammatillisesti ja pitkäjänteisesti. Kansallinen koordinaatio on välttämätöntä laatu- ja vaikuttavuustiedon vertailukelpoisuuden ja hyödyntämisen varmistamiseksi

Lapsuuden sosioekonomisen aseman vaikutus metaboliseen oireyhtymään ja sokeriaineenvaihdunnan häiriöihin aikuisuudessa

Siirretty Doriast

Neutral lipid fatty acid analysis is a sensitive marker for quantitative estimation of arbuscular mycorrhizal fungi in agricultural soil with crops of different mycotrophy

The impact of host mycotrophy on arbuscular mycorrhizal fungal (AMF) markers was studied in a temperate agricultural soil cropped with mycorrhizal barley, flax, reed canary-grass, timothy, caraway and quinoa and non-mycorrhizal buckwheat, dyer's woad, nettle and false flax. The percentage of AMF root colonization, the numbers of infective propagules by the Most Probable Number (MPN) method, and the amounts of signature Phospholipid Fatty Acid (PLFA) 16:1ω5 and Neutral Lipid Fatty Acid (NLFA) 16:1ω5 were measured as AMF markers.  Crop had a significant impact on MPN levels of AMF, on NLFA 16:1ω5 levels in bulk and rhizosphere soil and on PLFA 16:1ω5 levels in rhizosphere soil. Reed canary-grass induced the highest levels of AMF markers. Mycorrhizal markers were at low levels in all non-mycorrhizal crops. NLFA 16:1ω5 and the ratio of NLFA to PLFA 16:1ω5 from bulk soil are adequate methods as indicators of AMF biomass in soil

Neutral lipid fatty acid analysis is a sensitive marker for quantitative estimation of arbuscular mycorrhizal fungi in agricultural soil with crops of different mycotrophy

Special issue dedicated to COST Action 870, Jyväskylä, Finland 13-15 December 2012: From production to application of arbuscular mycorrhizal fungi in agricultural systems: a multidisciplinary approachv2012okKA