“This time may be a little different” – exploring the Finnish view on the future of work

Purpose The purpose of this paper is to explore Finns? labor market development predictions for the next ten years and shed light on preferred policy responses to the digital economy. Design/methodology/approach Nationally representative survey data employed in this paper were collected in autumn 2017. The data collection utilized a multiphase sampling, and the interviews (n=1004) were carried out on telephone to minimize selection-bias and produce demographically balanced data. Findings Over two-thirds (71 percent) of Finns do not expect technological unemployment to constitute a permanent problem in the digital economy. Nevertheless, 74 percent assume that technological unemployment will increase at least temporarily. A considerable majority (85 percent) also believe that future jobs will be more precarious. Younger generations, despite their currently weak position in the labor market, are surprisingly more optimistic in their predictions. Analysis of preferred policy responses support this paper?s main thesis that the Finnish view on the future of work is rather optimistic: education reforms and streamlining the current social security gather dedicated support, whereas more unconventional ideas such as basic income or work-sharing remain contested. Originality/value To predict possible barriers to labor mobility stemming from digital economy discourses and to anticipate possible political fluctuations, studies on the public view are needed. This research aims to provide a solid framework for further comparative explorations of the public view.Peer reviewe

Socio-Economic Performance of European Welfare States in Technology-Induced Employment Scenarios

Peer reviewe

Perustulon kannatus Suomessa

Perustulon kannatus on vaihdellut Suomessa 20 ja 79 prosentin välillä viimeisen viiden vuoden aikana toteutetuissa väestötason kyselytutkimuksissa. Artikkelissa tarkastellaan, kuinka perustulon yleisistä ominaisuuksista ja konkreettisesta mallista annettu tieto sekä perustulon vaikutuksista tehdyt oletukset vaikuttavat kannatukseen. Analyysin perusteella perustulon kannatus ei haasta nykyisen etuusjärjestelmän sosiaalista legitimiteettiä.Peer reviewe

Social policy 4.0? : empirical insights into the future of work and social policy in the digital economy

In the 2010s, advances in digital technologies and artificial intelligence (AI) have sparked a wide-ranging debate on how social policy should be reformed so that the Fourth Industrial Revolution can benefit both people and the economy. The aim of this thesis is to contribute to a deeper understanding of the future of social policy by examining how socio-economic conditions, public opinion and ideas may drive social policy change in the digital economy. Sub-study I utilised the EUROMOD microsimulation model and EU-SILC-based microdata to examine the socio-economic implications of technology-induced hypothetical employment scenarios for the EU-28 countries. The microsimulations of hypothetical employment scenarios showed that the Nordic and Benelux countries in particular, but also France, are clearly more resilient to technological unemployment than the countries of Southern and Eastern Europe. In an optimistic employment scenario, the biggest beneficiaries would be Belgium, Croatia, Finland and Slovenia. Sub-study II explored the Finnish view on the future of work and preferred policy ideas utilising unique population-level survey data collected for this thesis. The survey results indicate that the vast majority of Finns are not worried about permanent technological unemployment, although most assume volatility will increase in the labour market. The results also suggest that Finns are not in favour of a significant change in the guiding principles of social policy. Due to unprecedented interest in universal basic income (UBI) in recent social policy debates, three sub-studies of this thesis focused specifically on the feasibility of the idea. While sub-study III examined public support for basic income in Finland based on seven population-level surveys conducted in the past decade, sub-study IV extended the analysis to an international context, with a focus on Finland and the UK. The economic feasibility of providing a basic income was analysed in sub-study V, exploiting microsimulation calculations conducted in Finland. Content analysis of basic income surveys showed that the divergent frames used in the surveys explain the great variation in measured support. Regression analysis exploiting the Finnish and British survey data also indicated that the socio-economic determinants of support for basic income are dependent on the frames used in the surveys. The feasibility of basic income can also be questioned from the perspective of economic efficiency, as analysed in sub-study V. The results from all five sub-studies of this thesis suggest that under current circumstances, the likelihood of a radical social policy change resulting from digital transformation is relatively small.Tämän väitöskirjan tavoitteena on lisätä ymmärrystä tulevaisuuden sosiaalipolitiikasta tarkastelemalla, kuinka sosio-taloudelliset olosuhteet, julkinen mielipide ja ideat voivat vaikuttaa sosiaalipolitiikan muutokseen digitaalisessa taloudessa. Väitöskirjan ensimmäinen osatutkimuksen tavoitteena oli havainnollistaa vaihtoehtoisten skenaarioiden sosiaalipolitiikalle synnyttämiä sosiaalisia ja taloudellisia muutospaineita. Mikrosimulointilaskelmat osoittivat, että massatyöttömyyden toteutuessa köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiselle olisi huomattava tarve, mutta paradoksaalisesti budjettialijäämät saattaisivat pakottaa valtiot harjoittamaan leikkauspolitiikkaa. Väitöskirjan toisessa osatutkimuksessa selvitettiin, lisääkö kansalaismielipide painetta sosiaalipolitiikan periaatteiden muutokseen pohjoismaisen hyvinvointimallin viitekehyksessä. Kyselytutkimuksen tulokset osoittivat, että selvä enemmistö suomalaisista ei ole huolissaan pysyvästä teknologisesta työttömyydestä, vaikka enemmistö ennustaakin epävarmuuden työmarkkinoilla lisääntyvän. Suomalaiset eivät myöskään kannata huomattavaa muutosta sosiaalipolitiikan periaatteissa. Koska universaalia perustuloa kohtaan on kohdistunut ennennäkemätöntä kiinnostusta viimeaikaisissa sosiaalipoliittisissa keskusteluissa, kolme tämän väitöskirjan osatutkimuksista keskittyi tarkemmin idean toteuttamiskelpoisuuteen. Kolmas osatutkimus tarkasteli perustulon kannatusta Suomessa perustuen seitsemään viime vuosikymmenellä toteutettuun väestötason kyselyyn, kun taas neljäs osatutkimus laajensi analyysia kansainväliseen viitekehykseen. Viides osatutkimus analysoi puolestaan perustulon taloudellista toteuttamiskelpoisuutta hyödyntäen Suomessa tehtyjä mikrosimulointilaskelmia. Perustulokyselyiden analyysi osoitti, että erilaiset kyselyissä käytetyt kehystykset selittävät suurta vaihtelua havaitussa kannatuksessa ja että perustulon kannatukseen vaikuttavat sosio-ekonomiset taustatekijät riippuvat käytetystä kehystyksestä. Tulosten perusteella konkreettisten perustulomallien sosiaalinen legitimiteetti ei ole riittävän vahva, jotta perustulosta voisi tulla toteuttamiskelpoinen Suomessa tai Yhdistyneessä kuningaskunnassa lähitulevaisuudessa. Perustuloidean toteuttamiskelpoisuus voidaan kyseenalaistaa myös taloudellisen tehokkuuden näkökulmasta, jota analysoitiin viidennessä osatutkimuksessa. Kaikkien viiden osatutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että digitaalisesta murroksesta aiheutuvan radikaalin sosiaalipoliittisen muutoksen todennäköisyys on nykyisten olosuhteiden vallitessa suhteellisen pieni

Toimeentulon riskin hallinta tähän asti

Tämä raportti esittää, mitä haasteita työn murroksesta seuraa toimeentulon riskien, yrittäjäriskien ja sosiaaliturvan näkökulmasta, sekä miten näihin haasteisiin voitaisiin vastata. Yrittäjän ja palkansaajan sosiaaliturva laitetaan niin sanottuun triangeliin, jotta päästäisiin tarkastelemaan siirtymiä palkansaajasta yrittäjäksi, yrittäjyyden yhdistämistä palkkatyöhön ja sosiaaliturvan tarjoamaa suojaa näissä kohdin. Sosiaaliturvasta fokuksessa on erityisesti työttömyysturva, sillä sosiaaliturvaetuuksista siinä on eniten eroa yrittäjän ja palkansaajan välillä. Raportissa käydään läpi yrittäjyyden, palkkatyön ja sosiaaliturvan yhteensovittamista käsittelevää tutkimustietoa ja hallinnollisia dokumentteja, sekä tarkastellaan Iso-Britannian yleistukea (Universal Credit), Tanskan ja Ruotsin työmarkkinauudistuksia ja yrittäjien asemaa näissä uudistuksissa. Raportissa todetaan, että sosiaaliturvajärjestelmästä löytyviin ongelmiin, kuten komibityöläisten ja itsensätyöllistäjien ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, byrokratialoukkuihin ja itsensätyöllistäjien toisinaan heikkoihin mahdollisuuksiin vaikuttaa työnsä hinnoitteluun, pitäisi hakea ratkaisuja erilaisin kokeiluin, erilaiset tarpeet tunnistaen ja syntyvää tietoa systemaattisesti analysoiden. Työn murros lisää toimeentuloriskejä, minkä takia sosiaaliturvajärjestelmältä tarvitaan yksilöllistä tukea, joka suojaa sosiaalisilta riskeiltä mutta samaan aikaan sosiaaliturvan pitää edistää yritysten ja elinkeinojen uusiutumista. Raportti sisältää myös rahan, pääoman ja luovuuden käsitteiden uudelleenarvion ja hahmottelee tapoja, joilla nykyisiä käytäntöjä voitaisiin uudistaa uusien käsitteiden pohjalta niin, että ihmiset voisivat aiempaa täysipainoisemmin osallistua talouteen ja yhteiskuntaan

Ideasta kokeiluun? - Esiselvitys perustulokokeilun toteuttamisvaihtoehdoista

Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu perustulokokeilu. Perustulokokeilulla selvitetään, miten sosiaaliturvaa voitaisiin uudistaa paremmin vastaamaan työelämän muutoksia, muuttaa sosiaaliturvaa työhön kannustavaksi, vähentää byrokratiaa ja yksinkertaistaa monimutkaista etuusjärjestelmää, joka usein luo erilaisia tulo-, kannustin- ja byrokratialoukkuja. Kokeilun toimeenpanoa varten Valtioneuvoston kanslia tilasi esiselvityksen puhtaan perustulon, osittaisen perustulon, negatiivisen tuloveron ja muitten mahdollisten mallien soveltuvuudesta kokeiluun. Esiselvityksessä on kerätty yhteen tietoa erilaisista perustulomalleista sekä malleihin liittyneiden kokeiluiden tuloksista. Raportissa pohditaan eri mallien taustaolettamuksia, toteuttamiskelpoisuutta ja esitetään mikrosimulaatiolaskelmia kannustin- ja tulonjakovaikutuksista sekä kustannuksista. Raportissa tarkastellaan kokeiluun, koeasetelmaan ja otantaan liittyviä oikeudellisia ja julkisen talouden kestävyyteen liittyviä reunaehtoja. Esiraportin pohjalta tehdään päätös kokeiltavasta mallista tai malleista, joita täsmennetään loppuraportissa, jonka määräpäivä on 15.11.2016. Esiselvityksen liitteenä 1 on Perustulohankkeen mikrosimulointituloksia. http://tietokayttoon.fi/julkaisu?pubid=1060

Sosiaaliturva työn murroksessa – palkkatyö, yrittäjyys ja toimeentulon riskit

Tämä raportti esittää, mitä haasteita työn murroksesta seuraa toimeentulon riskien, yrittäjäriskien ja sosiaaliturvan näkökulmasta, sekä miten näihin haasteisiin voitaisiin vastata. Yrittäjän ja palkansaajan sosiaaliturva laitetaan niin sanottuun triangeliin, jotta päästäisiin tarkastelemaan siirtymiä palkansaajasta yrittäjäksi, yrittäjyyden yhdistämistä palkkatyöhön ja sosiaaliturvan tarjoamaa suojaa näissä kohdin. Sosiaaliturvasta fokuksessa on erityisesti työttömyysturva, sillä sosiaaliturvaetuuksista siinä on eniten eroa yrittäjän ja palkansaajan välillä. Raportissa käydään läpi yrittäjyyden, palkkatyön ja sosiaaliturvan yhteensovittamista käsittelevää tutkimustietoa ja hallinnollisia dokumentteja, sekä tarkastellaan Iso-Britannian yleistukea (Universal Credit), Tanskan ja Ruotsin työmarkkinauudistuksia ja yrittäjien asemaa näissä uudistuksissa. Raportissa todetaan, että sosiaaliturvajärjestelmästä löytyviin ongelmiin, kuten komibityöläisten ja itsensätyöllistäjien ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, byrokratialoukkuihin ja itsensätyöllistäjien toisinaan heikkoihin mahdollisuuksiin vaikuttaa työnsä hinnoitteluun, pitäisi hakea ratkaisuja erilaisin kokeiluin, erilaiset tarpeet tunnistaen ja syntyvää tietoa systemaattisesti analysoiden. Työn murros lisää toimeentuloriskejä, minkä takia sosiaaliturvajärjestelmältä tarvitaan yksilöllistä tukea, joka suojaa sosiaalisilta riskeiltä mutta samaan aikaan sosiaaliturvan pitää edistää yritysten ja elinkeinojen uusiutumista. Raportti sisältää myös rahan, pääoman ja luovuuden käsitteiden uudelleenarvion ja hahmottelee tapoja, joilla nykyisiä käytäntöjä voitaisiin uudistaa uusien käsitteiden pohjalta niin, että ihmiset voisivat aiempaa täysipainoisemmin osallistua talouteen ja yhteiskuntaan

Ideasta kokeiluihin – Loppuraportti perustulokokeilun toteuttamisvaihtoehdoista

Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu perustulokokeilun toteuttaminen. Perustulokokeilulla selvitetään, miten sosiaaliturvaa voitaisiin uudistaa paremmin vastaamaan työelämän muutoksia, muuttaa sosiaaliturvaa työhön kannustavaksi, vähentää byrokratiaa ja yksinkertaistaa monimutkaista etuusjärjestelmää, joka usein luo erilaisia tulo-, kannustin- ja byrokratialoukkuja. Kokeilun toimeenpanoa varten Valtioneuvoston kanslia tilasi selvityksen perustulon toteuttamisvaihtoehdoista. Hankkeen esiselvitys on luovutettu 30.3.2016, ja siinä pohdittiin esimerkiksi nk. puhtaan perustulon, osittaisen perustulon, negatiivisen tuloveron ja muiden mahdollisten mallien soveltuvuutta kokeiluun. Osin esiselvityksen pohjalta hallitus antoi esityksen laiksi perustulokokeilusta (HE 215/2016 vp). Käsillä olevassa loppuraportissa pohditaan perustulon jatkokokeiluiden edellytyksiä. Perustulon erilaisten vaikutusten selvittämiseksi ehdotetaan kokeiluiden sarjaa, jossa erilaisia perustulomalleja ja niihin liitettyjä erilaisia veromalleja kokeiltaisiin iteratiivisesti. Seuraavana askeleena vuonna 2017 alkavaa kokeilua voitaisiin täydentää vuonna 2018 alkavalla kokeilulla, jossa kokeilun kohdeväestöä laajennettaisiin työttömien lisäksi pienituloisiin ja samalla kokeilun otoskokoa kasvatettaisiin tuntuvasti tilastollisesti merkitsevien tulosten varmistamiseksi. Kansallisen tulorekisterin valmistumisen jälkeen kokeiluun voitaisiin ottaa myös negatiivisen tuloveron kaltaisia malleja