In the 2010s, advances in digital technologies and artificial intelligence (AI) have sparked a wide-ranging debate on how social policy should be reformed so that the Fourth Industrial Revolution can benefit both people and the economy. The aim of this thesis is to contribute to a deeper understanding of the future of social policy by examining how socio-economic conditions, public opinion and ideas may drive social policy change in the digital economy.
Sub-study I utilised the EUROMOD microsimulation model and EU-SILC-based microdata to examine the socio-economic implications of technology-induced hypothetical employment scenarios for the EU-28 countries. The microsimulations of hypothetical employment scenarios showed that the Nordic and Benelux countries in particular, but also France, are clearly more resilient to technological unemployment than the countries of Southern and Eastern Europe. In an optimistic employment scenario, the biggest beneficiaries would be Belgium, Croatia, Finland and Slovenia.
Sub-study II explored the Finnish view on the future of work and preferred policy ideas utilising unique population-level survey data collected for this thesis. The survey results indicate that the vast majority of Finns are not worried about permanent technological unemployment, although most assume volatility will increase in the labour market. The results also suggest that Finns are not in favour of a significant change in the guiding principles of social policy.
Due to unprecedented interest in universal basic income (UBI) in recent social policy debates, three sub-studies of this thesis focused specifically on the feasibility of the idea. While sub-study III examined public support for basic income in Finland based on seven population-level surveys conducted in the past decade, sub-study IV extended the analysis to an international context, with a focus on Finland and the UK. The economic feasibility of providing a basic income was analysed in sub-study V, exploiting microsimulation calculations conducted in Finland.
Content analysis of basic income surveys showed that the divergent frames used in the surveys explain the great variation in measured support. Regression analysis exploiting the Finnish and British survey data also indicated that the socio-economic determinants of support for basic income are dependent on the frames used in the surveys. The feasibility of basic income can also be questioned from the perspective of economic efficiency, as analysed in sub-study V.
The results from all five sub-studies of this thesis suggest that under current circumstances, the likelihood of a radical social policy change resulting from digital transformation is relatively small.Tämän väitöskirjan tavoitteena on lisätä ymmärrystä tulevaisuuden sosiaalipolitiikasta tarkastelemalla, kuinka sosio-taloudelliset olosuhteet, julkinen mielipide ja ideat voivat vaikuttaa sosiaalipolitiikan muutokseen digitaalisessa taloudessa.
Väitöskirjan ensimmäinen osatutkimuksen tavoitteena oli havainnollistaa vaihtoehtoisten skenaarioiden sosiaalipolitiikalle synnyttämiä sosiaalisia ja taloudellisia muutospaineita. Mikrosimulointilaskelmat osoittivat, että massatyöttömyyden toteutuessa köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiselle olisi huomattava tarve, mutta paradoksaalisesti budjettialijäämät saattaisivat pakottaa valtiot harjoittamaan leikkauspolitiikkaa.
Väitöskirjan toisessa osatutkimuksessa selvitettiin, lisääkö kansalaismielipide painetta sosiaalipolitiikan periaatteiden muutokseen pohjoismaisen hyvinvointimallin viitekehyksessä. Kyselytutkimuksen tulokset osoittivat, että selvä enemmistö suomalaisista ei ole huolissaan pysyvästä teknologisesta työttömyydestä, vaikka enemmistö ennustaakin epävarmuuden työmarkkinoilla lisääntyvän. Suomalaiset eivät myöskään kannata huomattavaa muutosta sosiaalipolitiikan periaatteissa.
Koska universaalia perustuloa kohtaan on kohdistunut ennennäkemätöntä kiinnostusta viimeaikaisissa sosiaalipoliittisissa keskusteluissa, kolme tämän väitöskirjan osatutkimuksista keskittyi tarkemmin idean toteuttamiskelpoisuuteen. Kolmas osatutkimus tarkasteli perustulon kannatusta Suomessa perustuen seitsemään viime vuosikymmenellä toteutettuun väestötason kyselyyn, kun taas neljäs osatutkimus laajensi analyysia kansainväliseen viitekehykseen. Viides osatutkimus analysoi puolestaan perustulon taloudellista toteuttamiskelpoisuutta hyödyntäen Suomessa tehtyjä mikrosimulointilaskelmia.
Perustulokyselyiden analyysi osoitti, että erilaiset kyselyissä käytetyt kehystykset selittävät suurta vaihtelua havaitussa kannatuksessa ja että perustulon kannatukseen vaikuttavat sosio-ekonomiset taustatekijät riippuvat käytetystä kehystyksestä. Tulosten perusteella konkreettisten perustulomallien sosiaalinen legitimiteetti ei ole riittävän vahva, jotta perustulosta voisi tulla toteuttamiskelpoinen Suomessa tai Yhdistyneessä kuningaskunnassa lähitulevaisuudessa. Perustuloidean toteuttamiskelpoisuus voidaan kyseenalaistaa myös taloudellisen tehokkuuden näkökulmasta, jota analysoitiin viidennessä osatutkimuksessa.
Kaikkien viiden osatutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että digitaalisesta murroksesta aiheutuvan radikaalin sosiaalipoliittisen muutoksen todennäköisyys on nykyisten olosuhteiden vallitessa suhteellisen pieni
